Myös vahingossa voi liikkua - Alajärvellä tapahtumat ovat iso osa liikuntapalveluja

Alajärven kaupungin liikuntakoordinaattori Salla Hemminki lainaa koripallon kouluikäisiltä kaupunkilaisilta kuvauksia varten. Korisukka heilahtaa pallon sujahtaessa koriin ja hetken kuluttua pallo palautuu iltapäivän aurinkoisia tunteja liikuntapaikalla viettäville nuorille. Mutkattoman luonnollinen ja rento hetki tuntuu kuin yleiskuvalta Alajärven kaupungin liikuntapalveluista. Kaupungissa tapahtuu paljon ja on tekemisen meininki. Salla Hemmingin työtä on liikuttaa ja tarjota mahdollisuuksia liikkumiseen. 

Alajärvellä käytettiin vuonna 2024 liikuntapalveluihin 266 euroa asukasta kohti. Luku on selvästi valtakunnan keskiarvoa korkeampi. Kuntaliiton tilastojen mukaan kunnat nimittäin käyttävät liikuntapalveluihinsa 149 euroa asukasta kohti. Pienimmillään suomalaiskunnat käyttävät liikuttamiseen rahaa tilaston mukaan muutamia kymppejä. Erot ovat siis melkoisia. Summat on laskettu nettokäyttökustannuksina jokaista kunnan asukasta kohden. Ne kuvaavat siis kohtuullisen hyvin summaa, jonka kunta sijoittaa liikuntapalveluihin verorahaa jokaista asukasta kohti. Summasta on laskettu pois mahdolliset poistot ja muut tulot. Täysin vertailukelpoisia summat eivät keskenään ole, mutta antavat jonkinlaisen yleiskuvan. 

Tiivis organisaatio

Mitä käytetyllä rahalla sitten saa? Infran ylläpitäminen tietenkin vie oman osansa kuluista. Siihen on haastavaa vaikuttaa. Sen sijaan varsinaisen liikunnan järjestämisessä kustannuksien kohdentaminen oikeisiin asioihin on mahdollista. 

Organisaation pyörittämisen sijaan rahat halutaan kohdentaa Alajärvellä toimintaan. Kaupungissa pyritään järjestämään paljon mahdollisimman monelle sopivia liikuntatapahtumia. Ne eivät tarvitse syntyäkseen työryhmiä.  

– Sisällön tuottaa yksi henkilö, toteaa hyvinvointisuunnittelija Janika Mäkelä ja nyökkää hymyillen Salla Hemminkiä kohti. 

Siinä ne resurssit vaikuttavat olevan pääpiirteissään, yhdellä jakkaralla. Todellisuudessa moni toimija on mukana tekemässä liikuntapalveluja, eikä kaikki järjestäminen suinkaan ole yksillä harteilla. Kansalaisopisto ja urheiluseurat muiden muassa tuovat oman panoksensa tapahtumiin ja palveluihin. Kaupungin tehtävänä on koordinoida järjestelyjä hyvässä yhteistyössä. Hemmingin työtä onkin pitää pyörät pyörimässä, levittää liikunnallista elämäntapaa ja kuunnella kaupunkilaisten toiveita. 

Myös tienvarsikyltissä vilkuttelevalla Alvar-tintillä on tärkeä rooli liikuntaan innostajana. Maskotti vierailee usein kaupungin liikuntatapahtumissa. Mäkelän mukaan tintistä onkin tullut kaikkien tapahtumien vetonaula. Pehmohahmoa on helppo lähestyä. 

– Meille halutaan tapahtumiin ihmisiä ja me halutaan, että tintti on toivottamassa heitä tervetulleiksi. Lapset tykkää ja joskus aikuisetkin halailee, kuvailee Salla Hemminki Alvar-tintin suosiota.

Sinitiainen valikoitui hahmoksi yleisöäänestyksessä. Niinikään yleisöäänestyksellä valittu nimi juontaa juurensa kaupungissa nuoruusvuosinaan asuneeseen arkkitehti Alvar Aaltoon. Alvar-tintin hahmon on piirtänyt taiteilija Seppo Leinonen. 

Kampanjat liikuttavat

Alajärven filosofia tuntuu olevan, että liikunta kuuluu kaikille. Työikäisten hyvinvointia ja työkykyä pyritään pitämään yllä tarjoamalla paitsi liikuntamahdollisuuksia myös liikuntaneuvontaa. Toki neuvontapalvelut ovat avoimet kaikille ikäryhmille. Ihmisiä pyritään aktivoimaan myös erilaisilla kampanjoilla. Niillä on pyritty innostamaan ihmisiä niin uinnin, pyöräilyn kuin hiihdonkin pariin. 

Yleisövuorot ovat matalan kynnyksen mahdollisuus liikkua. Salla Hemminki pitää niitä erittäin tärkeänä. Esimerkiksi pallohallilla on talven ajan kolmesti viikossa kävelyvuoro. Kävelylle on helppo lähteä vaikka lastenvaunujen kanssa miettimättä loskaa, lämpötilaa tai pimeyttä. Kesäksi vuorot siirtyvät ulkokentälle ja sosiaalisuus kävelylenkkeilyssä säilyy. Myös jäähallissa yleisö pääsee vapaasti omalle vuorolleen kerran viikossa.

Palveluja pyritään tarjoamaan mahdollisimman hyvin myös kuntaliitoksessa osaksi Alajärveä tulleelle Lehtimäelle. Toiveita kuullaan ja esimerkiksi neuvontapalveluja järjestetään. Toki Janika Mäkelä myöntää, että iso osa harrastepaikoista, esimerkiksi suurimmat, sijaitsevat Alajärven keskustassa. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että lopulta siirtymämatka voi olla yllättävän merkityksetön, kun puhutaan ihmisten omasta hyvinvoinnista ja palvelut ovat kunnossa.

Vahvat perinteet

Liikuntapalvelut kirvoittaa myös palautetta ja saa kaupunkilaiset avaamaan sanaisen arkkunsa. Janika Mäkelän mukaan liikunta ja liikuntapaikat herättää valtavasti keskustelua, enemmän kuin moni muu asia. 

Iso osa yleisöltä tulevista toiveista liittyy tapahtumiin. Niitä toivotaan lisää. Kaupungin rooli tunnutaan koettavan nimenomaan mahdollistajaksi. Toki yleisöltä tulee kaupungille toiveita myös liikuntapaikkoihin tai aukioloaikoihin liittyen. Liikuntapaikat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kaupungista löytyy tänä vuonna 13 vuotta täyttänyt uimahalli, kuntosaleja, monitoimihalli, tennishalli, padelhalli ja lähiliikuntapaikkoja. Osa liikuntapaikoista on yksityisiä ja osa kaupungin omistuksessa.

– Toinen toistamme tukien on kyllä rakennettu mahtava liikuntapaikkaverkosto, kehuu Hemminki yksityisten toimijoiden ja kaupungin välistä yhteistyötä.  

Salla Hemminki sanoo paikkakunnalla olevan vahvat liikunta- ja urheiluperinteet. Niiden koetaan kuuluvan kaupungin henkiseen ilmapiiriin. 

Perinteistä puhuttaessa Alajärvellä ei voi olla sivuuttamatta pesäpalloa. Sillä on vahva asema paikkakunnalla. Tänä päivänä joukkuelajeista myös ainakin jalkapallo, salibandy ja jääkiekko voivat kaupungissa hyvin. 

Vahingossa liikuttamista

Vaikka liikunnan vetovoima on Alajärvellä vahva, kaikki eivät liikuntaan innostu. Tätä asiaa Mäkelä ja Hemminki ovat työssään pohtineet. Ratkaisua sohvanpohjalle majoittuneen väen houkuttelemiseksi liikunnan pariin ei Alajärvelläkään ole vielä löytynyt. Asia huolettaa, koska liikunta on tehokas keino ylläpitää toimintakykyä.  

– Ennen kaikkea olemme huolissamme niistä kaikista liikkumattomista ja syrjäytymisvaarassa olevista, pohtii Janika Mäkelä.

Lähiliikuntapaikkojen ja niiden helpon saavutettavuuden toivotaan toimivan kimmokkeena liikkua edes jonkin verran. Myös pelisilmää ja ehkä pientä viekkauttakin tarvitaan. Nauru täyttää tilan kun Mäkelä ja Hemminki toteavat liikuttavansa ihmisiä vahingossa, mutta ilmeisen tarkoituksella. 

Kaikki tapahtumat eivät aina varsinaisesti liity liikuntaan, mutta niihin uitetaan huomaamatta mukaan liikunnallisia elementtejä. Mäkelä myöntää, että he ovatkin kovia järjestämään liikuntaa esimerkiksi nuorisopalvelujen tapahtumiin. Niissä ihmiset saattavat päätyä liikkumaan vahingossa.  

– Järjestämme kesällä esimerkiksi toritapahtuman jonne saatetaan hankkia pomppulinna. Ja kappas vaan, me saadaan hirveä kasa hikisiä lapsia, kertoo Mäkelä esimerkin. 

Hemminki jatkaa pitävänsä yhteistyötä esimerkiksi juuri nuorisopalvelujen kanssa tärkeänä. Kyse on mahdollisuuksien luomisesta. Kynnys kokeilla vaikka lumikenkäilyä, retkiluistelua tai jotain muuta lajia halutaan pitää matalana ja siksi lajeja viedä erilaisiin tapahtumiin. Kerran kokeiltu laji saattaa innostaa ja muuttua harrastukseksi.

Ulkokentät kuntoon

Liikunta elää trendeissä. Välillä lajit nousevat ja hiipuvat eri paikkakunnilla eri tahtiin. Tämä tuottaa kunnille myös paineita miettiä, minkä lajien olosuhteisiin halutaan panostaa. Selkeitä, uusien paikkojen rakentamista vaativia trendilajeja ei tällä hetkellä Alajärvellä ole nousemassa. Skeittiparkki, ulkokorispaikka ja kaikenlaista muuta kohtuullisen kokoista rakentamista on kaupungissa viime vuosina tehty sen mukaan mitä ihmiset toivovat. Tuntosarvet pitää olla herkkänä koko ajan. Sen sijaan suuret investointitarpeet kaupungissa kohdentuvat perinteiseen infraan. Sen kuluminen kovassa käytössä asettaa omat haasteensa. Kerran rakennettu ei kestä ikuisesti. 

Kesällä remonttiin menevät koulukeskuksen ulkokentät. Niille rakentuu pesäpallokentät kaikentasoisille pelaajille. Samalla parannetaan alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta muun muassa liikennejärjestelyjen suhteen. Myös Alajärven ankkureiden kotikenttänä toimivan pesäpallostadionin hiekkatekonurmi kaipaa lähivuosina uusimisen. Kaupungin uimahallin 13 vuoden ikä antaa myös jo viitteitä siitä, että uudistamiseen sielläkin on jossain vaiheessa varauduttava. Suurelta kuulostavat hankkeet ovat osa kuntatalouden normaalia kiertoa. 

Ennen kaikkea investoinneissa on kyse paikkojen päivittämisestä nykypäivään ja uusien mahdollisuuksien luomisesta. Liikuntapaikat ovat pitkäikäisiä investointeja ja vuosien varrella tarpeet voivat vaihdella. Siksi uudistuksissa ei riitä korjaaminen alkuperäiseen tasoon.  Esimerkiksi Janika Mäkelä nostaa jo mainitun koulukeskuksen kenttien remontin. Täysin uutena elementtinä paikka saa miesten pesäpallokentän juniorikentän ja naisten kentän lisäksi. Kenttien käyttöasteet ovat Alajärvellä olleet korkeita ja uudella kentällä halutaan helpottaa vuorojen löytymistä mahdollisimman monelle. Lajin kehittymisen ja säilymisen ei siis ainakaan haluta hyytyvän olosuhteiden puutteisiin. Kaikessa uudistamisessa pyritään mieluummin lisäämään mahdollisuuksia kuin vähentämään niitä. 

Keskellä arkea

Liikuntapalvelut eivät ole vain lenkkipolkujen, hallien ja kenttien ylläpitämistä. Ne ovat myös innostusta, markkinointia, sopeutumista ja ideointia. Liikuntapalvelut ovat osa arkea ja sen sujumista. Liikuntapalvelut ovat saavutettavuutta.

Kotimatkalle lähtiessäni heilautan kättäni jo tutuksi tulleelle Alvar-tintille, joka mainostaulussa hyvästelee kaupungissa käyneet. Mietin samalla näkemääni. Nuoret nauttimassa auringosta koripalloa pelaten ja keskustellen. Äiti tuomassa pienempiä lapsia kentälle liikkumaan, seniori uimahallin altaassa. Kaikilla heillä on halu ja into liikkua. Kaikki edustavat erilaisia väestöryhmiä. Kaikille löytyy omaan arkeen ja tarpeisiin sopiva ratkaisu.