Uutiset
Näillä toimilla vahvistetaan yhteiskuntaa, arvioi Etlan tutkija – ”Meillä on kiire”
Syntyvyyden aleneminen tuottaa isoja haasteita. Kunnat ovat avainasemassa sen suhteen, että Suomi pärjää tulevaisuudessa.
Lapsiasiavaltuutettu tiedottaa, että tämän vuoden strategisena painopisteenä on talous ja lapsen oikeudet.
Suomi pärjää väestörakenteen isosta muutoksesta panostamalla lapsiin ja koulutukseen.
Näin tilanteen näkee Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan Senior Fellow -tutkija Tarmo Valkonen. Hän oli yksi keskustelun alustajista, kun lapsiasianeuvottelukunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa.
Valkonen kertoo myös Kuntalehdelle, miten on paljon asioita, jotka alleviivaavat koulutuksen laadun olevan ratkaisevassa asemassa yhteiskunnan tulevaa tilannetta parannettaessa.
– Yksilölle ja tämän perheelle koituvan hyödyn lisäksi koulutus vahvistaa kansantaloutta.
Koulutuksen laadun parantamisesta puhuttaessa on kyse sekä yksilölle että yhteiskunnalle koituvista hyödyistä.
Tuottavuuden näkökulmasta on erityisen merkityksellistä, miten monta hyvin koulutettua työntekijää on töissä. Se on olennaisempaa kuin se, miten monta työntekijää on ylipäätään töissä.
Tähän Suomi voi vaikuttaa ennen kaikkea koulutustason noston kautta, Valkonen jatkaa.
– Hyvin koulutetut ovat tärkeitä siinä, miten luomme innovaatioita. Lisäksi he ovat tärkeässä asemassa, miten omaksumme muualla tehtyjä innovaatioita, sillä sekin vaatii hyvää koulutusta.
Yhtälö, joka ei toimi
Koulutustason noston ohella tarvitaan maahanmuuttoa, sillä ilman maahanmuuttoa huoltosuhde olisi kannaltamme todella haastava tulevaisuudessa.
– Meillä olisi kolmasosa vähemmän työikäisiä 45 vuoden päästä. Tämä yhtälö ei toimisi.
– Suomen on houkuteltava nykyistä paremmin koulutettuja maahanmuuttajia ja koulutettava tänne jo muuttaneita, jotta he saisivat paremmat valmiudet työllistyä.
Kunnat ovat avainrooleissa sen suhteen, miten Suomi voi saada koulutuksen kautta vahvistettua yhteiskuntaa.
Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestäjinä kunnat ovat myös erilaisten haasteiden äärellä tänä päivänä, Valkonen lisää.
– Joissakin kunnissa painitaan sen kanssa, että on saatava lisää kouluja ja toisaalla on karsittava kouluverkkoja, Valkonen kertoo esimerkkinä erilaisista haasteista.
Alkaa olla jo kiire
Valkonen huomauttaa, että kunnat eivät tietenkään ole yksin vastuussa koulutuksen laadun kehityksestä, vaan siihen vaikuttaa moni muukin asia – muun muassa valtion kautta saatava rahoitus.
Ilman kuntien tekemää työtä koulutuksen laatua ei voida kunnolla parantaa.
– Alemmilta koulutustasoilta jääneiden puutteiden paikkaaminen korkeakouluissa on tehotonta koulutusresurssien käyttöä, mutta nykyisin välttämätöntä.
Senior Fellow -tutkija huomauttaa, että Suomessa on tutkittu paljon koulutusta.
– Tiedämme, mitä ongelmia on, mutta vielä ei ole saatu käännettyä niitä tutkimuspanostuksia siihen, että saisimme aikaan isoja muutoksia.
Tarmo Valkonen luottaa kuitenkin siihen, että olemme tekoihin luottava ja niihin kykenevä kansa, joka toimii ennemmin tai myöhemmin.
Pitkään ei kannata odottaa, hän lisää.
– Meillä on kiire saada koulutustulokset paremmiksi.
Samaan aikaan, kun Suomen tulokset ovat heikentyneet, niin maailmalla koulutustulokset ovat keskimäärin parantuneet.
Yksi haaste Suomessa on se, että koulutustuloksien mittaaminen on vielä alkutekijöissään.
Tarmo Valkonen kertookin, että tätä asiaa on selvitetty ja tiedossa on myös toimenpiteitä, jotka auttaisivat asiaa.
Esimerkiksi lainsäädäntöä kehittämällä voidaan varmistaa, että opetuksen laadun mittarit ovat kunnossa.
Juttua muokattu 23.2. kello 13.46 muuttamalla ingressiä.
Lue myös:
