Uutiset

Näin tiukasti viimeisin esitys valtionosuuksien uudistamiseksi olisi rajannut hyödyt ja tappiot kunnille

Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen arvioi, että seuraavaksi olisi lähdettävä liikkeelle puhtaalta pöydältä.

Valtionosuusuudistus on vaikea tehdä, kun osa voittaa ja osa häviää, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen. Kuva: Markus Sommers
Julkaistu

Valtionosuuksien kokonaisuudistus jää nykyiseltä hallitukselta tekemättä.

Mikä olisi sitten muuttunut, jos tämä hallitus olisi saanut viimeisimmän uudistusesityksen maaliin?

 – Uudistus olisi korjannut kokonaisuutta vastaamaan paremmin kuntien tulevaisuuden tehtäviä, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoi Kuntaliiton Taloustorstai Extra -lähetyksessä.

Valtiovarainministeriö on julkaissut kompromissiesityksen, josta hallituspuolueet eivät päässeet sopuun ja sitten koko uudistus jätettiin tekemättä.

Kuntaliiton kuntatalouden erityisasiantuntija Olli Riikonen kertoo, että viimeisessä esityksessä muutokset olisivat jääneet viiden vuoden siirtymäkausi huomioiden erittäin pieniksi.

– Kun suurin hyöty olisi rajattu 76 euroon ja tappio 104 euroon asukasta kohti.

Lukuja tarkastelemalla voi havaita, että muutokset suuntaan tai toiseen selittyvät hyvin suurelta osin sillä, ovatko kunnan sote-erät nyt plussalla vai miinuksella.

– Jos taas tilanne oli se, että sote-erillä ei ole ollut kunnan valtionosuuksissa merkittävää roolia, niin sitten olisi tässä viimeisessä esityksessäkin jääty todennäköisesti välimaastoon, eli siihen joukkoon, joka ei juurikaan voita tai häviä nykytilanteeseen verrattuna.

Muilla kriteereillä (kuin sote-erillä) ei olisi ollut niin suurta merkitystä.

”Varsin maltillinen”

Kuntien eriytymistä kuvaa veroprosenttien hajonta, joka on jo nyt ääripäiden välillä 6,2 prosenttiyksikköä.

Hallituksen viimeisin valtionosuusuudistuksen kompromissiesitys ei olisi siihenkään tilanteeseen auttanut.

– Veroprosenttien hajonta olisi laskennallisesti vielä hieman kasvanut.

Uudistus olisi ollut 190 kunnalle negatiivinen ja 102 kunnalle positiivinen.

 – Ylipäätään valtionosuusuudistus olisi ollut varsin maltillinen eikä olisi tuonut merkittävää muutosta sen viimeisimmän esityksen perusteella, Riikonen arvioi.

Jotain merkittävämpää olisi tehtävä, ja onnistuneella tavalla.

Valtionosuusuudistus on vaikea tehdä, kun osa voittaa ja osa häviää. Tämä tilanne tekee uudistuksesta poliittisesti vaikean, kuntatalouden erityisasiantuntija näkee.

Riikonen arvioi, että seuraavaksi olisi yritettävä lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä.

 – Koko rahoituskokonaisuus ja kuntien kaikki tehtävät pöydälle, mutta ei kuitenkaan sinne jätettäväksi.

Lue myös:

Powered by Labrador CMS