Uutiset
Näistä asioista ei puhuta, kun puhutaan Suomen taloudesta – ”Pahinta on, kun päättäjät ja kansalaiset tuuditetaan siihen kuvitelmaan”
Vaikeitakaan kysymyksiä ei väistelty kuntaekonomistiverkoston kokoontuessa.
Pitäisikö velkakeskustelulta edes jäädä tilaa muille talouspolitiikan tavoitteille, Helsingin kaupungin ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta?
– Ehkä pitäisi jäädä tilaa muulle kuin velkakeskustelulle, jos haluamme pitkällä aikavälillä, että Suomi menee hyvin läpi tästä tilanteesta.
– Meidän pitää löytää kasvutoimia ja väestön osaamista on kasvatettava. Meidän on saatava lisää ihmisiä ulkomailta tekemään töitä Suomessa.
Tällaisille keskusteluille on oltava tilaa, mutta kyllä se velkakeskustelu polttaa happea aika paljon muulta keskustelulta, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala mietti.
– Kun seuraa kansainvälistä keskustelua, ja kun käy kansainvälisiäkin pankkeja täällä vierailuilla, niin julkisen talouden velkaantumiseen keskittyminen tuntuu olevan Suomessa poikkeuksellisen paljon tikunnokassa.
– Yhtään vähättelemättä ongelman mittaluokkaa Suomessa.
Jos kasvutoimista sitten päästään puhumaan, niin monesti saatetaan miettiä, että valtion olisi löydettävä sitten ne voittajasektorit, toimialat, joihin tukia kanavoidaan. Tosin kuntaekonomistien verkostossa tällainen ajattelu ei ole vallalla, näki Vesala.
– Täällä mennään julkisen sektorin perustehtäviin ja siihen, miten saadaan hoidettua mahdollisimman tehokkaasti.
– Paljon olemme keskustelleet koulutuksen merkityksestä, osaamisen merkityksestä ja henkisen pääoman vahvistamisesta. Siinähän olemme kuntien perustehtävien ytimessä. Eli kasvutoimena on luoda edellytyksiä, joista voi syntyä menestyksekästä yritystoimintaa. Se on julkisen sektorin kasvutoimi, että huolehdimme laadukkaasta perusopetuksesta ja meillä on järkevää maahanmuuttopolitiikkaa, Vesala pohti.
Taasko samoilla raiteilla mennään?
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio kertoi olevansa huolissaan, jos valmistautuminen seuraavaan hallituskauteen kulkee samoilla raiteilla kuin aikaisemmin.
– Juuri tulivat nämä kansliapäällikköpuheenvuorot, ja sitten tulee ministeriöiden. Oikeastaan monen kymmenen vuoden ajan talouspoliittinen keskustelu on pyörinyt samojen teemojen ympärillä. Samalla päätöksentekijät eivät ole kyenneet priorisoimaan. Kun niukentuvassa julkisen talouden tilassa yritetään miellyttää kaikkia, niin se heikentää julkista taloutta entisestään. Lopulta säästöt ja leikkaukset syövät tilan muilta tavoittelemisen arvoisilta asioilta.
– En syytä pelkästään päättäjiä, vaan myös valmistelijoita siitä, että ei olla osoitettu, miten paljon muuta, julkista taloutta heikentävää päätöstä tehdään sen säästämisen rinnalla.
Viime kehysriihestäkin monelle jäi mahdollisesti mieleen puheet siitä, miten "liikkumatila on nyt pieni".
– Mutta siitä huolimatta, kun laskee yhteen ne kasvutoimet – tai nehän eivät olleet edes kasvutoimia – ne menoja lisäävät toimet kohosivat lähes miljardiin, Punakallio huomautti.
– Pahinta on, kun päättäjät ja kansalaiset tuuditetaan siihen kuvitelmaan, että nyt on tehty iso joukko tiukkoja päätöksiä. Kun hallituksen kaikki päätökset ja niiden seurannaisvaikutukset lasketaan yhteen niin näkee, että ei meillä tiukkaa näytä olevan. Hallitus ”vahvistaa” palveluita, velvoitteita, mitoituksia, sääntelyä, investointeja sekä tukee kansalaisia ja yrityksiä samaan aikaan kun leikkaa toisaalta.
Nämä edellä mainitut lisämenot ja tulojen vähennykset lisäävät velkaantumista valtion ohella myös kunnissa, Punakallio lisäsi.
– Vaikka sopeutustoimet sitä sitten taas kutistavatkin. Emme näe kokonaisuutta. Pitäisi priorisoida tai luopua jostakin, tai tehdä sitten isosti jotain. Mutta ei niin, että tehdään vähän kaikkea ja sitten ei oikeastaan mitään oikein hyvin.
– Olen samaa mieltä, että velkaantumiskeskustelu ei saisi viedä kykyä visioida, Olli-Pekka Paasivirta täydensi.
Monimutkainen julkinen sektori
Kuntaekonomistiverkoston tapaamisessa yhteisen tilannekuvan rakentaminen on tosi hedelmällistä, arvioi Helsingin kaupungin ekonomisti Olli-Pekka Paasivirta Kuntatalolla.
– Kun on erilaisia näkemyksiä, saa syvennettyä sitä analyysiä, miten kuntasektorilla menee.
Myös Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala oli tyytyväinen, kun Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio oli jälleen kerran kutsunut verkoston koolle.
– Jokainen katsoo eri näkökulmista samaa asiaa. Samoihin näkökulmiin ei juuri törmää.
Samalla nähdään, miten monimutkainen Suomen julkinen sektori on talouden näkökulmasta, Vesala jatkoi.
– Jos jotain asiaa muutetaan, se vaikuttaa hirveän moneen paikkaan.
Keskustelut jatkuvat
Kuntaekonomisteilla on Vesalan mukaan aika yhdenmukainen tilannekuva Suomen taloudesta.
– Tunnistetaan julkisen sektorin tasapainohaasteet ja minkälainen savotta seuraavalla hallituksella ja sitäkin seuraavalla hallituksella on, kun pitäisi alijäämiä pienentää ja velkajarru implementoida.
Implementoinnilla Vesala tarkoittaa uuden suunnitelman toimeenpanoa ja käytäntöön jalkauttamista.
Kuntaekonomistiverkosto ei ole itsestäänselvyys, vaan se on rakentunut ja vahvistunut vuosien varrella, kertoi Minna Punakallio.
Viimeisimmässä tapaamisessa katse oli suunnattuna tulevaan ja niihin toimenpiteisiin, joita olisi hyvä nyt tehdä.
– Samaan teemaan ja konkreettisiin suosituksiin palataan vielä syksyn tapaamisissa, Punakallio päätti.
Lue myös:
