Olli Keskinen sai uuden kipinän  – ”Näin teimme Kummelia, näin tehdään kuntajuttua”

Olli Keskinen auttaa kuntia ja kaupunkeja johtamisessa. Hän tekee näin yrittäjänä ja elävää kuvaa hyödyntämällä.

Kutsun käydessä Keskinen suuntaa sovittuna aikana kuntaan ja kahden tunnin aikana kuvataan kunnan omaa keskusteluohjelmasarjaa.

– Tämä on kaiken kokoisille kunnille hyvä tapa saada ääntään kuuluviin.

Keskisellä on vahva kokemus siitä, miten voi saada huomiota työlleen. Kummeli on se työ, josta Olli Keskinen parhaiten tunnetaan.

Lyhyistä sketseistä koostunut viihdesarja synnytti hokemia ja innostusta varsinkin 1990-luvun nuorten parissa poikkeuksellisella tavalla. Hyväntahtoista huumoria viljellyt Kummeli elää edelleen monin tavoin suomalaisten arjessa.

Keskinen hyödyntää Kummelista saamiaan kokemuksia tavatessaan kunnan- ja kaupunginjohtajia. Hän aikoo tavata lopulta kaikki Suomen kuntajohtajat.

Kunnat ja kaupungit ovat täynnä tosi rikasta elämää, hän kehuu.

– Kuntajohtajissa on loistavia tyyppejä. Ylipäätään kuntajohdossa, työntekijöissä, kuntalaisissa on loistavia tyyppejä. Näen näitä hahmoja kaikkialla!

Olli Keskinen todella nauttii siitä, mitä hän saa tehdä. Hän on tottunut tekemään töitä kameran kanssa, kuvattavana ja kuvaajana.

Uudenlainen toimittaja

Keskisen työ kunnissa sai alkunsa sattuman kautta.

Televisio-ohjelmien konkari teki yrityksille kisastudiota konseptilla, josta silloin vielä Ruoveden kunnanjohtajana työskennellyt Eeva Viitanen innostui. Sama Eeva Viitanen on nyt Ikaalisten kaupunginjohtaja.

Olli Keskinen kertoo tehneensä kuntastudiota aikoinaan Eevan vieraana Ruoveden kunnassa ja tänä vuonna yhteistyö jatkui Ikaalisten kaupungissa.

– Eeva auttoi näkemään, miten yritysten parissa käytetty tuotantotapa ja konsepti voisi toimia kuntien kanssa. Eeva syttyi siitä jutusta, sehän sen jutun teki. Eihän siitä olisi tullut muuten mitään. Oivalsimme, että kuntajohtaja on yleensä se, jota on perinteisesti haastateltu. Ja nyt kuntajohtaja on itse toimittaja. Siitä tuli kiva ja uusi asetelma.

Keskisen kuvaamissa videoissa näkyy muun muassa, kun kuntajohtaja haastattelee höyrylaivan kapteenia tai kotiseutumuseon pitäjää, tai kaavoitusasioissa kaavoittajaa.

Ruoveden ja Ikaalisten lisäksi Keskinen on vieraillut jo kymmenissä muissa kunnissa ja kaupungeissa, jotka ovat jakaneet studiolähetyksiä omilla kanavillaan.

Asioille on aikansa

Olli Keskinen pitää huolen siitä, että tunnelma kuvauksissa on rento ja asiat on hyvin suunniteltu.

Studiomaailman salat tunteva Keskinen tietää, mikä innostaa katsojia.

Ja sellaisen tuloksen mahdollistamiseksi tekijöillä on oltava hyvä olla sitä tehdessä.

Miten luodaan tilanne, että jonkin tekeminen on hauskaa?

Tähän vastauksia hakiessa on lähdettävä liikkeelle perusasioista, Keskinen huomauttaa.

– Se on se, että työpäivät ovat lyhyitä. Sitä kaikkea energiaa ei laiteta niihin kuvauksiin.

– Tehdään se hetki, tehdään se keskittyneesti. Näin teimme Kummelia, näin tehdään kuntajuttua. Kerrotaan vain se juttu.

Sujuva tekeminen ei tarkoita kiirehtimistä.

– Ei ole mitään hosumisen tarvetta. Luodaan tilanteeseen tunne, että tämä on merkityksellinen hetki, vähän kuin suora lähetys. Minun on osattava markkinoida, että se merkitys niihin hetkiin syntyy jo etukäteen. Sitten tiedetään, mitä tehdään, kun katsotaan kalenterista kaksi viikkoa etukäteen, että silloin vedetään.

Kevyt tuotanto

Noin puoli tuntia kestävän taltioinnin aikana kaupunginjohtaja keskustelee jostain aiheesta vieraan kanssa ja siitä saadaan yksi jakso.

Yhteensä parin tunnin työstä on tuloksena muutama jakso kunnan omaa televisiosarjaa, jota voi hyödyntää eri kanavissa.

– Tuotanto on hyvin kevyt. Kerrotaan vain se juttu, taltioidaan se hetki.

Tuotantoväki on yhtä kuin Olli Keskinen. Elokuvatason jälkeä saadaan yhdellä kameralla.

– Opin Kummelissa sen, miten vallitsevissa valoissa voidaan tehdä ohjelmaa. Inhosin lamppuja ja niitä käytettiin vähän. Ei pystytellä lamppuja, eikä vedellä johtoja, hän linjaa.

– Olen aina ollut kiinnostunut, kuinka voidaan mahdollisimman vähillä tavaroilla tehdä tv-ohjelmaa.

Kustannustehokas ja simppeli tuotanto mahdollistavat osaltaan rennon tunnelman, joka välittyy sitten katsojille. Keskinen pitää huolen siitä, että asiat sujuvat sovitusti.

– Se on mahtavaa, kun aikataulu pitää. Se pitää, kun tiedän, miten se menee. Asiakas saa vuorokauden sisällä editoidut jaksot.

Merimiehen aikataulu

Olli Keskinen tekee tyypillisesti viikon pituisia matkoja jossakin maakunnassa, maanantaiaamusta perjantai-iltapäivään.

Hän ei ole rättiväsynyt tällaisten reissujen jäljiltä, päinvastoin.

– Rakastan olla tuolla maakunnassa, tykkään käydä vaikkapa Raahen uimahallissa.

– Mulla on merimiehen aikataulut. Voin olla kolme viikkoa töissä ja kolme vapaalla. Viikonloput olen kotona.

Keskisen apuna kuntaprojektissa on Arto Mustonen, joka hoitaa markkinointia.

– Arto omin sanoin tekee lannoitustyötä. Hän pitää yllä perustietoisuutta siitä, mitä ollaan tekemässä. Ennen koronaa alkanut kuntaprojekti ja sen jälkeen jatkunut studiokonsepti on kehittynyt ja täsmentynyt matkan varrella. Konsepti on tehty kunnille tähän aikaan sopivaksi.

Tässä työssä Olli Keskinen palaa vielä siihen, miten tärkeää on, kun kaksi ihmistä löytää toisensa.

– Kun kaksi ihmistä syttyy jostakin. Eeva Viitanen oli tärkeä palanen siinä taitekohdassa, kun studiotunnelma tuntui kuin luodulta juuri kuntamaisemiin, Keskinen painottaa.

Ystävän kanssa

Keskisen ura televisioprojektien parissa alkoi Kummelista ja senkin alun mahdollisti tilanne, kun kaksi ihmistä syttyi jostakin uudesta.

– Hessun kanssa aloitin Kummelin vuonna 1991. Ja siitä tulikin sitten elämänpituinen elinkeino. Hessu on siirtynyt jo tuonne yläkerran joukkoihin.

Keskinen kutsuu "Hessuksi" Heikki Silvennoista (1954–2024), joka oli arvostettu suomalainen muusikko, näyttelijä ja koomikko.

Silvennoisen tavoin Keskinen on Kummelin perustajajäsen. Kummeli on ollut merkittävä osa Keskisen työelämää.

– Kummeli on elämäntyö, ja se on ihan varmasti eniten suomalaisiin vaikuttanut työ, missä olen ollut mukana työryhmän jäsenenä.

Urheiluhullu hulluttelija

Mikä muuta tärkeää olet tehnyt työurasi näkökulmasta, Olli Keskinen?

– Itselleni oli television puolella tärkeä ajanjakso, kun aloin tehdä urheilua Ylelle. Olin mukana ideoimassa uutta kisastudiokonseptia siihen aikaan.

Kummeli-mies törmäsi urheiluihmisiin TV2:n kuppilassa ja siitä yhteistyö lähti liikkeelle.

Keskinen teki yhteistyötä Yle Urheilun kanssa vuodesta 1994 lähtien.

– Ensin olin tekemässä yleisurheilun EM-kisoja elokuussa. Olin siellä kisastudion juontajana ja ideoimassa niitä lähetyksiä. Siitä se yhteistyö lähti liikkeelle. Vuodenvaihteessa (1994–1995) syntyi ajatus, että nyt tehdään jääkiekon MM-kisat uudella tavalla. Tuodaan sinne uusia elementtejä.

Ensimmäisen kerran uusi tapa tehdä urheilulähetyksiä oli käytössä vuonna 1995 jääkiekon MM-kisoissa Tukholmassa.

– Meillä tekijöillä kävi aikamoinen tuuri.

Suomi voitti ensimmäistä kertaa jääkiekon MM-kultaa. Yle oli tehnyt sitä ennen ison päätöksen. Kisastudio rakennettiin paikan päällä.

– Me oltiin siellä Globenissa. Saimme hikiset pelaajat sinne studioon.

Globen on nykyisin Avicii Arenan nimellä tunnettu monitoimiareena Tukholmassa Ruotsissa.

– Olimme kiinni siinä joukkueessa, elettiin yhdessä sen joukkueen kanssa.

Uudella tavalla toteutettu kisalähetys yhdisti katsojia ja joukkuetta.

– Siihen aikaan katsoja sai lähettää fakseja kisastudioon, esimerkiksi lapset lähettivät piirustuksiaan.

Keskinen teippaili fakseja esille ja myös pelaajat kävivät katsomassa niitä.

– Studio oli pukukopin vieressä. Pelaajat kävivät siellä ihmettelemässä ja nauramassa. Siellä oli kiva yhteenkuuluvuuden tunne.

Olli Keskinen on viihtynyt pienestä pitäen urheilun parissa. Hänen isänsä oli Tapparan johtokunnan jäsen.

– Hän oli siellä tällaisena puuhamiehenä. Tapparan maailma tuli sitä kautta minulle tutuksi. Pelaajat kävivät meillä saunomassa. Isän kanssa 2-vuotiaasta alkaen käytiin joka peli katsomassa. Sitten rupesin itsekin tietysti pelaamaan juniorina.

Noista hetkistä rakentui Keskisen läheinen suhde urheiluun.

Työ tuli valmiiksi

Keskinen oli osaltaan luomassa uudenlaista kulttuuria urheiluun, rentoa tunnelmaa ja välittömältä tuntuvia hetkiä.

Tässä yhteydessä Keskinen korostaa taas toisten ihmisten merkitystä.

– Meillä löytyi Sakari Pietilän kanssa kiva yhteys ja huumori.

Jääkiekkovalmentaja ja asiantuntija Pietilä näytti ammattitaidolla ja pilke silmäkulmassa fläppitaulunsa kanssa, miten asiat ovat edenneet ja miten ne voisivat edetä.

– Meillä molemmilla on Saken kanssa tiettyä lapsenomaisuutta persoonassa.

Kaksikko sai tyylistään paljon positiivista palautetta, mutta kritiikkiäkin tuli.

– 90-luvulla urheilu oli vakavampi asia. Se oli vähemmän viihteellistynyt kuin nyt. Toimittajilta vaadittiin asiantuntemusta ja asiallisuutta.

Ohjaaja ja tuottaja Kaj Suominen oli olennainen työkaveri Keskiselle urheilun parissa.

– Ruvettiin Ylen jälkeen yhtiökumppaneiksi. Teimme urheilua eri kanaville.

Olli Keskinen teki noin viiden vuoden ajan töitä urheilulähetyksissä ja koki sitten tehneensä niiden suhteen sen, mitä oli halunnutkin tehdä.

Hyvä myyjä

Keskinen sanoo hyvien työasioiden toteutuneen usein sattumien kautta, esimerkiksi, kun ihmisten kemiat ovat pelanneet ja on saatu hyviä ideoita johonkin.

Mutta se ei riitä, että on hyvä idea ja tahtoa. On osattava myös pistää rattaat liikkeelle, kun sen aika on. Ja asioiden edistäjänä Olli Keskinen on usein täyttänyt paikkansa eri yhteyksissä.

– Olen hyvä myyjä ja hyvä neuvottelija. Se on minulle luontainen paikka olla ja toimia.

Keskisellä alkaa helposti raksuttamaan päässä, miten jokin asia saadaan aloitettua. Hän on uuden aloittaja, joka muiden asioiden loksahtaessa paikoilleen vie projektia eteenpäin.

Mikä on suunnitelma, mitä ollaan tekemässä? Minkälainen sopimus tehdään? Tällaiset kysymykset sopivat Keskiselle.

– Olen intohimoinen suunnittelija. Tykkään neuvottelemisesta, että saa ihmiset mukaan tai jonkin tahon mukaan tekemään jotain. Sellaisissa tilanteissa koen olevani kuin kotona.

Hyvät projektit tarvitsevat tuekseen hyviä ideoita, mutta jyvät on erotettava akanoista.

– Opin jo Kummelissa ihan tietynlaisen suhteen ideoihin. Valtaosa niistä ideoista pitää tappaa, koska ne ovat vain ideoita. Usein ne ovat vain mielijohteita tai päähänpälkähdyksiä.

Keskinen muistuttaa, mitä ollaan tekemässä, kun asiat lähtevät rönsyilemään. Ja Keskinen painottaa, että asiat soljuvat yleensä parhaiten positiivisen kautta, hyvällä fiiliksellä.

Hienot presidentit

Kuntajohtajien ammattitaito on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen Keskiseen.

– Heillä on oltava monipuolista osaamista. On poliittinen osuus ja sitten markkinataloudellinen osuus, yritysten tsemppaaminen ja niiden hankkiminen kuntaan.

Samalla kunnanjohtajien ja kaupunginjohtajien on tultava toimeen laajalti erilaisten ihmisten kanssa.

– Tavallaan he ovat jokainen oman kuntansa presidenttejä, keulakuvia.

– Ihaillen katson, mitä haasteita heillä on ja miten he työnsä kokevat. Heidän kauttaan pääsee näkemään, miten Suomella menee.

Yhden kuntaviikon aikana Keskinen tapaa muutaman kuntajohtajan, joskus jopa viisikin.

– Teen tätä työtä aika hyvällä tahdilla.

Eväät elämään

Olli Keskinen elää parisuhteessa kirjailija Anna-Leena Härkösen kanssa.

Härkönen edistää Keskisen kuntahanketta hyvin maistuvalla tavalla.

– Minulla on kylmälaukut ja Anna-Leenan tekemiä eväitä.

Laukuista löytyy leipiä, hedelmiä ja vaikka mitä.

– Anna-Leena on eväiden mestari. Hän tekee mestarillisia eväitä. Hän on minulle eväiden syömisen ja eväiden tekemisen edelläkävijä.

– Anna-Leenalta löytyy aina kassista muovirasioita, joissa on erilaisia eväspaloja, jotta ei jouduta tilanteeseen, että syödään jotain, mitä ei haluta.

Hyvää ja monipuolista ravintoa on saatava säännöllisesti, jotta jaksaa ja on hyvä olla.

– Se on järjettömän tärkeää.

Lue myös:

Oulu sai suuren huvipuiston ja panostaa kesämatkailuun