Uutiset

Päättävät elimet -podcastin kuntaflensseri on Ylivieskan moniosaaja Sari Laitala – Lentäjät olivat mukavia, mutta lyhkäisiä

Tiesitkö, että Ylivieskassa sijaitsi vuodesta 1982 vuoteen 1996 kunnallinen lentokenttä, josta operoi pohjalaiskaupunkien omistama lentoyhtiö Air Botnia.

Pohjalaiskuntien omistama Air Botnia liikennöi Ylivieskasta vuosina 1982–1996. Lentoyhtiön työtehtäviä riitti myös kaupungin omille työntekijöille.

Teksti Tiina Isotalus ja Jyrki Liikka

Toimistosihteeri Sari Laitalalle tulee tänä vuotta 42 vuotta täyteen Ylivieskan kaupungin työntekijänä. Pitkän, kunnallisen uransa aikana Laitala on työskennellyt monessa roolissa - jopa lentokenttävirkailijana Ylivieskan lentokentällä 1994–1995.

– Olin ruokailemassa, kun yksi päällikkö kyseli, että tiedänkö ketään, joka tulisi lentokentälle töihin. Kysyin tietoja työajoista ja pääsinkin töihin saman tien, kertoo Laitala.

Ylivieskassa sijaitsi vuodesta 1982 vuoteen 1996 kunnallinen lentokenttä, josta operoi pohjalaiskaupunkien omistama lentoyhtiö Air Botnia. Air Botnian kone lensi Ylivieskasta Seinäjoen kautta Helsinkiin. Lento kesti runsaan tunnin, koneeseen mahtui 19 matkustajaa.

Toimistosihteeri Sari Laitala.

Kenttä oli satunnaisesti auki, työaika punaisessa lentokenttävirkailijan asussa kesti muutaman tunnin.

– Avasin paikat, otin vastaan matkustajat ja tarkistin liput. Jos oli lehtorahtia, tein rahtikirjat. Sitten ilmoitin Seinäjoelle, mikä kone lähti ja paljonko matkustajia, mikä oli lähtöaika ja paljonko rahtia mukana.

Turvatarkastuksen teki yksi henkilö. Joskus metallinilmaisin saattoi piipata ja valo syttyi vyönsoljen vuoksi.

– Kaikki lentäjät olivat tosi mukavia, heidän kanssaan oli kiva rupatella. Mutta he olivat yllättävän lyhkäisiä! Laitala muistelee.

Matkustajamäärän laskiessa reittilentotoiminta kentällä päättyi 1996.

Tällä hetkellä valvomaton lentokenttä on pienkoneharrastajien käytössä.

– Siellä lentää drooneja. Hornetteja varten kenttä on liian lyhyt, eivätkä ne voi sinne laskeutua.

Monenlaiset työtehtävät 

Kunnallisen uransa aluksi Laitala työskenteli työllisyyspalvelun rahatoimistossa, jossa hän ehti sijaistaa myös tekstinkäsittelijää.

– Sen jälkeen olin vapaa-aikatoimistossa ja sain vakituisen paikan. Kun kulttuuri erotettiin liikunnasta omaksi osastokseen, tein töitä puolipäiväisenä.

Vajaan vuoden virkavapaan aikana Laitala toimi kassahenkilönä Salessa. Toisaalta sivutoimia myös kaupungin työtehtävien ohessa on riittänyt, aikoinaan Laitala toimi kaupungin työpäivän jälkeen bingoemäntänäkin. 

– Kun musiikkiopistoon tuli taloudenhoitajan paikka, hain ja pääsin sinne. Olin siellä parisen vuotta. Sitten menin liikuntakeskukseen, jossa olin vuodet 2007–2022. Sen jälkeen tulin tekniselle puolelle.

Työ on itsenäistä, eikä tylsiä päivä ole.

– Eteeni tulee varmaan eniten kaupungin laskuja, jotka tiliöin ja laitan eteenpäin.

Neiti X:n matka

Erään kerran työkaverit olivat ilmoittaneet Laitalan Napakymppi-ohjelmaan.

– Sieltä soitettiin ja kysyttiin, että tuletko. Sanoin, että kai sitä pitää tulla, kun kutsu käy.

Parin kuukauden päästä Laitala istui Neiti X:n paikalla juontaja Kari Salmelaisen vieressä.

Pienessä studiossa oli voimakkaat valot ja kuuma.

– Salmelainen oli aika hassu ja puhui ihan höpöjä. Se oli varmaan ottanut vähän rohkaisua.

Pariskunta päätyi viikonloppumatkalle Saariselän Kakslauttaseen. Matka ei ollut romanttinen.

– Päätin, että kun olen sen valinnut, niin sitten mennään. Oli hieno paikka ja talvella pääsi hiihtämään.

Matka Napakympin nauhoituksiin olisi voinut sujua lentäen.

– Olisin kyllä voinut lentää, mutta nehän ei maksanut kuin junamatkat.

Kuntapolitiikan kiemuroita ex-alivaltiosihteeri Jyrki Liikan ja Kokkolan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tiina Isotaluksen ruotimana. Sisältää byrokratiaa, narinaa ja katastrofeja. Tuottajana Sami Kuusela. Julkaisija Kuntalehti.

Seuraa Päättävät elimet -podcastin sisältöjä ja tekemistä myös somessa.

Kuuntele kaikki Päättävät elimet -jaksot Kuntalehden nettisivuilta 

Powered by Labrador CMS