Paras-hanke eheytti sote-palveluja
Päättymässä oleva Paras-hanke eheytti ja uudisti kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, mutta myös etäännytti palvelujen päätöksentekoa kauemmas peruskunnasta.
Kuntaliiton ja kuuden yliopiston yhteisessä valtakunnallisessa ARTTU-arviointitutkimusohjelmassa on mukana 40 erikokoista kuntaa. Paras-hankkeen aikana näihin kuntiin luotiin 11 erilaista sosiaali- ja terveyspalvelujen päätöksenteko- ja organisaatiomallia.
Tutkimuksessa mukana olevista kunnista lähes puolessa eli 19 kunnassa on sosiaali- ja terveyspalveluissa käytössä perinteinen toimintamalli, jossa palvelut tuotetaan kunnan omana tuotantona.
Yhdessä kunnassa terveyspalvelut tuottaa kunnan oma liikelaitos. Lisäksi käytössä on kuntien yhteistoiminta-alueita, kuntayhtymiä, niiden liikelaitoksia ja isäntäkuntamalleja. Kajaanissa on käytössä oma maakuntamallinsa.
Sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään nykyään hyvin erilaisilla kokoonpanoilla. On perusturvalautakuntia, sosiaali- ja terveyslautakuntia, hoivalautakuntia tai terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakuntia.
– Paras-hankkeen aikana on syntynyt myös yhteistoiminta-alueita ja sellaisia palvelujen organisointimalleja, joissa on ylitetty perinteisiä organisaatio- ja ammattirajoja. Toisaalta päätösvalta ja vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista ovat joillakin yhteistoiminta-alueilla siirtyneet pois peruskunnasta, tutkimushankkeen johtaja, professori Vuokko Niiranen ja tutkija Alisa Puustinen tiivistävät.
Tutkijat huomauttavat, että samaan aikaan Paras-hankkeen kanssa kunnissa ja valtiolla on tapahtunut paljon muita uudistuksia, joten suoraviivaisia syy-seuraussuhteita Paras -hankkeen aikaansaannoksista on mahdoton esittää.
(KL)