Uutiset
Perusopetuksen kustannukset jatkavat kasvuaan – opetuksen suhteellinen osuus toimintamenoista on laskenut
Kiinteistökustannusten osuus on kasvanut viime vuosina.
FCG Finnish Consulting Groupin analyysi osoittaa, että kuntien järjestämän perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kustannuskehitys on jatkanut nousuaan viimeisen vuosikymmenen aikana, FCG tiedottaa.
Erityisesti pienet ja oppilasmäärältään vähenevät kunnat kohtaavat kasvavaa kustannuspainetta.
Perusopetuksen oppilaskohtainen kustannus on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 1 400 euroa.
Kustannus oli vuonna 2024 yhteensä 11 280 euroa oppilasta kohden.
– Kuntien tulee huomioida sekä opetuksen, että kiinteistöjen kustannusrakenne kokonaisuutena ja varautua oppilasmäärien pitkän aikavälin muutoksiin, FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen huomauttaa.
– Väestökehityksen muutokset, lainsäädännön tuomat velvoitteet ja rakenteelliset kustannuspaineet edellyttävät tietoon perustuvaa ja ennakoivaa talouden suunnittelua, jotta opetuksen järjestämisen laatu voidaan turvata kaikissa kunnissa, Oksanen lisää tiedotteen mukaan.
Sopeustoimet vaikuttivat
Vuosien 2023 ja 2024 välisenä aikana kustannus kuitenkin laski 92 euroa oppilasta kohden, mikä johtui osittain siitä, että kunnat toteuttivat sopeutustoimia taloutensa tasapainottamiseksi.
Koko tarkastelujaksolla kustannusten kasvu on vaihdellut vuosittain, ja merkittävimmät nousupiikit ajoittuivat vuosien 2020–2021 sekä 2022–2023 välille.
Yli 100 000 asukkaan kunnissa kustannuskehitys on ollut maltillisinta ja kasvanut kymmenessä vuodessa yhdeksän prosenttia, kun taas alle 20 000 asukkaan kunnissa kasvu on ollut voimakkainta.
Pienimpiin kuntiin kohdistuu erityistä yksikkökustannusten nousupainetta, koska oppilasmäärät ovat laskeneet monin paikoin merkittävästi.
Pienryhmien tarve lisääntynyt
Perusopetuksen kustannusten taustalla on useita tekijöitä.
Kunnille on osoitettu uusia lainsäädännöllisiä tehtäviä, joita kompensoidaan valtionosuuksilla, mutta jotka lisäävät kokonaiskustannusta.
Tuen tarpeessa olevien lasten määrä on kasvanut, mikä on lisännyt henkilöstön ja pienryhmien tarvetta.
Kunnat eivät ole pystyneet sopeuttamaan kustannuksiaan oppilasmäärän laskun tahdissa, sillä kiinteät menot pysyvät korkeina ja ryhmäkoot pienenevät, FCG tiedottaa.
Lisäksi monissa kunnissa opetukseen tarjotaan lain vaatimien minimituntien lisäksi enemmän vuosiviikkotunteja, mikä kasvattaa kustannuksia. Myös kuljetuskustannukset ovat nousseet pidentyneiden välimatkojen ja kuntien oman panostuksen vuoksi.
Vuosien 2022 ja 2023 väliseen kustannuskasvuun vaikutti se, että sote-uudistuksen jälkeen kunnan jäljelle jääviin palveluihin kohdentui aiempaa suurempi osuus kunnan tukipalveluiden kustannuksista.
Yksikkökustannusten arvioidaan nousevan tulevaisuudessa erityisen korkeiksi kunnissa, joiden on turvattava opetuksen saavutettavuus pienelle joukolle oppilaita.
Kustannuspaineet kohdistuvat suurimmin maaseutumaisiin kuntiin ja seutukaupunkeihin, joissa oppilasmäärä on laskemassa ripeästi.
Osa kunnista on kohdannut kasvavia lapsi- ja oppilasmääriä, mikä on edellyttänyt uusien koulurakennusten rakentamista ja tilapuutteisiin reagoimista.
Tiedotteen mukaan yhä useampi kunta on tilanteessa, jossa koulukiinteistöt ovat vajaakäytöllä oppilasmäärien laskiessa.
Perusopetuksen toimintamenoissa opetus ja kiinteistökustannukset muodostavat merkittävimmät kuluerät.
Opetuksen suhteellinen osuus toimintamenoista on laskenut vuosien 2015 ja 2024 välillä 57 prosentista 53 prosenttiin, kun taas kiinteistökustannusten osuus on kasvanut 23 prosentista 25 prosenttiin.
Kiinteistökustannukset ovat nousseet reaalisesti 27 prosenttia vuodesta 2015, mikä tarkoittaa yli 600 euroa oppilasta kohden.
Opetuksen kustannusten kasvu on vastaavana aikana ollut noin 5 prosenttia.
Suurissa yli 100 000 asukkaan kaupungeissa kiinteistökustannukset ovat korkeimmat ja pienimmissä alle 10 000 asukkaan kunnissa matalimmat, mutta suhteellinen ja absoluuttinen kasvu on ollut nopeinta 10 001–20 000 asukkaan kunnissa. Kaikkein suurimmissa kaupungeissa kasvu on ollut hitainta.
Kustannusrakenne on muuttunut
Lukiokoulutuksen opiskelijakohtainen kustannus oli vuonna 2024 yhteensä 10 151 euroa.
Kustannusten merkittävin kasvu osui vuoteen 2021, jolloin toisen asteen koulutuksen maksuttomuus tuli voimaan. Oppimateriaalit ja välineet tulivat maksuttomuuden piiriin vuonna 2021, mutta ne on tilastoitu omana kustannuseränään vuodesta 2022 alkaen.
Ikäryhmässä 16–18 vuotta ei ole vielä nähty merkittäviä vaikutuksia opiskelijakohtaiseen kustannukseen, mutta kehityksen odotetaan muuttuvan 2030-luvulla väestörakenteen muuttuessa.
Lukiokoulutuksen kustannusrakenne on muuttunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Opetuksen suhteellinen osuus on pienentynyt kuusi prosenttiyksikköä, FCG tiedottaa.
Hallinnon sekä valtionosuusjärjestelmään kuulumattomien toimintojen suhteelliset osuudet ovat kasvaneet prosenttiyksiköllä kumpikin.
Maksuttomuuden myötä mukaan on tullut myös oppimateriaalien ja välineiden neljän prosentin suuruinen kustannuserä.
Lukiokoulutuksen merkittävistä kustannuseristä opetuksen kustannusten kasvu on ollut vain kolme prosenttia kymmenessä vuodessa, kun kiinteistökustannukset ovat kasvaneet 15 prosenttia.
Lukion nuorten oppimäärää suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana ja jatkanee kasvuaan vielä muutaman vuoden.
Lisäksi FCG tiedottaa, että vuodesta 2028 alkaen 16–18-vuotiaiden määrä Suomessa alkaa kuitenkin pienentyä. Sen jälkeen perusopetuksessa jo näkyvä oppilasmäärän lasku tulee näkymään myös lukiolaisten määrissä.
Lue myös:
