Pienen maaseutukunnan on painittava elinvoimansa puolesta – Täkyjä pitää olla, sanoo kunnanjohtaja

Teksti Jukka Ahdelma
Kuvat Jukka Laitinen

Puumalassa omaa rahaa osoitetaan niin maantieremonttiin kuin ympärivuotisen matkailun vauhdittamiseen.

Pieni eteläsavolainen kunta Puumala katsoo elinvoimaponnistelut kuntamaailman nykymenossa niin keskeisiksi, että kiinnitti kunnanorganisaatioon päätoimisen elinkeinokehittäjän.

Kunnalla oli naapurikunnan Sulkavan kanssa yhteinen elinkeinokehittäjä, mutta kun keskinäinen sopimusjakso päättyi, Puumala teki oman ratkaisunsa.

– Kunta ei nykyoloissa voi vain seurata sivusta ja katsella päältä, vaan täytyy toimia aktiivisesti itse ja samaan aikaan kuunnella herkällä korvalla yrittäjien viestejä, sanoo kunnanjohtaja Niina Kuuva.

– Olennaista, että koko ajan pitää kehittää jotain uutta.

Totutun elinkeinopolitiikan rinnalla tätä uutta odotetaan uudelta elinkeinokehittäjältä. Niko Takala tulee yrittäjänä kuntamaailman ulkopuolelta ja on nähnyt pienen kunnan elinvoimaponnistelut ongelmineen ja onnistumisineen eri kantilta.

– Nyt sitten katson yrittäjyyttä toiselta puolelta pöytää. Uskon, että voin tuoda ennen muuta käytännön yrittäjänäkemystä. Elinvoiman kehittämisessä ja yritysmaailman tukemisessa on olemassa myös hyviä palveluja, esimerkiksi uusyrityskeskus ja Mikkelin seudulla kunnallinen elinkenoyhtiö Miksei, sanoo Takala.

Julkistalous kunnossa

Takala, 47, on syntyjään ristiinalainen, Puumalan naapurikunnasta. Ristiina on nykyisin osa Mikkelin kaupunkia. Hän aloitti nuorena miehenä Ristiinalainen-lehden päätoimittajana vuonna 2005 ja osti muutamaa vuotta myöhemmin pitäjälehden osakekannan.

Nyt lehti on myyty toiselle media-alan yritykselle, ja Takala on jatkanut yrittäjänä omassa viestintäyrityksessään. Puumalan elinkeinotoimessa hän aloittaa helmikuussa.

– Kiinnostus tehtävään syntyi ennen muuta siksi, että kyse oli Puumalasta. Kunnalla on hyvä maine ja klangi, ja sen brändi kiinnostaa.

– Puumalassa on hyvä ilmapiiri. Sekä yrityksiin että asukkaisiin tulee olla asenne, että kaikessa nähdään enemmän mahdollisuuksia kuin että aletaan heti selittää että ei käy. Jos yrityksellä on idea, ei etsitä pykäliä sen kaatamiseen, vaan haetaan keinoja asian kehittelemiseksi.

Puumala on runsaan 2 100 asukkaan Saimaan rannan kunta kaukana isoista keskuksista. Kunnan oma talous on miltei huippukunnossa.

Tuloveroprosentti on edullinen, velkaa vain hitunen ja investointeihin osoitetaan budjettirahaa. Luottamusjohtokin on yksimielistä.

Vapaa-ajan ja matkailun kuntana tunnettu Puumala on kuitenkin kohdannut samat ongelmat kuin monet muut maakuntien pienet kunnat. Väestä yli 65-vuotiaita on 48 prosenttia.

Asukasluku pysyy suurin piirtein kurissa, sillä kunta kiinnostaa muuttajia. Osa muuttajista on niitä, jotka haluavat vapaa-ajan asunnostaan vakituisen asumisen paikan.

– Puumala on tässä tehnyt oikeita ratkaisuja toisin kuin usea muu kunta. Jos joku haluaa muuttaa vapaa-ajan paikan vakituiseksi asuinpaikaksi, se pitäisi sallia, jos yleiset ehdot täyttyvät, sanoo Takala.

”Täkyjä pitää olla”

Elinkeinoissa painottuvat metsätalous ja rakentaminen, mutta keskeistä on matkailu. Kunnanjohtaja tosin varoittaa, että matkailutoimialla on nykyisin poikkeuksellisen kovia haasteita.

– Toimet, joita Itä-Suomessa on tehty matkailualan tukemiseksi, ovat jopa mitättömiä. Tärkeää olisi esimerkiksi lentoliikenteen vahvistaminen. Matkailu tarvitsee maakuntakenttiä. Emme kaipaa mahdottomia, pieni siivukin riittää Keski-Euroopan, brittien ja USA:n matkailuvirrasta, sanoo Kuuva.

Puumala ja yrittäjät kuitenkin luottavat matkailun vetovoimaan.

– Onneksi meidän matkailuyrittäjillämme on hyvää liiketoimintaosaamista. Yrittäjillä on halua ja kykyä investoida, ja kunta on valmis tukemaan kaavoittamalla ja yhteistyökumppanuuksilla.

Kuuva sanoo, että täkyjä pitää kuitenkin olla.

Kunta osallistui itse heikossa kunnossa olleen saaristomaantien remonttiin ja kaavoittaa matkailun tarpeisiin.

Puumala on kehittelemässä 20 kilometrin mittaista ympärivuotista monitoimireittiä kuntakeskuksen ja kahden matkailuyrityksen, Sahanlahden ja Pistohiekan välille.

Aloite lähti yrittäjien puolelta.

Pyöräilymatkailusta Saimaan saaristossa on jo hyviä kokemuksia, ja kunnan oma Saimaan rantoja noudatteleva polkureitti keräsi kesäaikana reittilaskurin mukaan yli 25 000 retkeilijää.

– Uuden reittihankkeen tavoite on saada matkailuun ympärivuotista toimintaa ja samalla mahdollistaa yrittäjille tilaa uusille palveluille.

Yli puolen miljoonan euron reitille on saatu EU:n aluekehitysrahaa. Projekti vaatii vielä jumppaamista, sillä menossa ovat neuvottelut lukuisten maanomistajien kanssa.

Takala puolestaan haaveilee koko Suur-Saimaan ympäri kiertävän pyörämatkailureitin tuotteistamisesta.

– Sellaisella reitillä olisi eurooppalaista ja jopa maailmanlaajuista kysyntää.

Talouskasvu ratkaisevaa

Takalan mukaan matkailu on kärki, mutta ei se yksin kanna riittävästi.

– Edellytys on, että perusyritykset pystyvät jatkamaan. Yritystoiminnan pitää olla riittävän monipuolista ja myös sellaista, että se ei ole sidoksissa pelkästään paikalliseen kysyntään.

– Sama filosofia koskee koko Itä-Suomea. Mallia ottaisin Lapista, johon 30 vuotta sitten ei muualla uskottu, mutta siellä vain ryhdyttiin itse tekemään.

Niina Kuuva on mukana Kuntaliiton pienten kuntien verkostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnan sihteeristössä. Hän sanoo, että viime kädessä maakuntakuntien tulevaisuus on pitkälti kiinni yleisestä talouskehityksestä.

– Meillä se näkyy siinä, että verotulokehitys ei ole aivan ennakoitu. Kunnassa on yli 200 toimivaa yritystä. Suhdanneherkkiä isoja yrityksiä ei ole, joten talouden heilahtelut eivät isosti vaikuta, mutta taloussuhdanne näkyy esimerkiksi muuttoliikkeessä.

Vastuuta pitää olla myös pankeilla

Kuuva perää valtiotasolta päätöksiä, jotka vauhdittavat kulutusta ja siten tukevat ostovoimaa. Puumalassa kesäkausi paikkaa ostovoiman hiipumista.

– Kuitenkin esimerkiksi arvonlisäveroratkaisut toimivat väärinpäin, sanoo Kuuva.

– Keskeistä on myös pankkien rooli. Investointien jarru on ollut lainoituksen saaminen järkevillä ehdoilla. Pankkien lainoitussääntelyä ei ole kiristetty, vaan pankit ovat itse kiristämisen takana. Tämän vahvistaa myös Suomen pankki.

Pankit ovat reagoineet kritiikkiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa maakunnallinen Osuuspankki on aloittanut projektin, jolla se rahoittaa osan yrityksen konsulttikuluista, kun yritys arvioi investointi- ja rahoituskykyään.

Huolta on myös yritysten jatkajista. Jos talouskasvua ei näy, yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset eivät etene.

– Kuka haluaa yrittää, jos talous ei osoita yhtään elpymistä. Pienellä paikkakunnalla tämä vain korostuu. Elinkeinokehittäjän keskeisiä tehtäviä on tehdä työtä vaihdosten edistämiseksi, miettii Kuuva.

Takala on samoilla linjoilla.

– Kunta ei ole yrittäjä, vaan mahdollistaja. Kaikkea voidaan visioida, mutta viime kädessä ratkaisut tekee yritys, sanoo Takala.

Lue myös:

Sitran tulevaisuusraportti: Tätä kaikkea Suomi tarvitsee