Uutiset
Professorit varoittavat Suomea jähmettävistä ongelmista – ”Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin”
Suomen talouden ylle tummia pilviä tuova ja kuntalaisten palveluita uhkaava uudistus on jo ovella, huomauttavat asiantuntijat.
Hankintalain uudistus on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta.
Näin arvioivat yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.
Kuoppamäki ja Ojanen arvioivat Kuntaliiton pyynnöstä hallituksen marraskuussa julkaistun lakiesitysluonnosta hankintalain uudistamisesta.
Lisäksi Kuntaliitto tiedottaa, että uudistus on etenemässä eduskunnan käsiteltäväksi pian.
Molemmat professorit pitävät tärkeänä, että lakiuudistuksen perustuslailliset ongelmat ja todelliset vaikutukset viedään eduskunnan perustuslakivaliokunnan käsittelyyn.
Nyt on katsottava tarkkaan
Hankintalakiin on valmisteltu muutosta, joka rajoittaisi kuntien mahdollisuutta ostaa palveluita osaomistamiltaan inhouse-yhtiöiltä, jos kunnan omistusosuus on alle 10 prosenttia.
– Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
– Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta. Viimeistään eduskunnan ja uudistuksen sisällön kannalta keskeisten toimielinten kuten perustuslaki- ja sosiaali- ja terveysvaliokuntien on otettava lakiesitys tarkasteltavaksi perusteellisesti, Karhunen lisää tiedotteen mukaan.
Kuntien itsehallinto uhattuna
Professorit Kuoppamäki ja Ojanen nostavat esiin, että lakimuutos puuttuu suoraan kuntien taloudelliseen ja hallinnolliseen päätösvaltaan, eli itsehallintoon.
– Itsehallinnon rajoittamiseen lakiesitykseen kirjatulla tavalla tulisi olla erittäin hyvät perustelut, jotakin muutakin kuin hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita.
– Hallituksen esitysluonnoksen perustelut sille, miksi siinä esitetään juuri 10 prosentin omistusvaatimuksen säätämistä hankintalakiin, ovat perustavanlaatuisella tavalla puutteellisia sekä perustuslain että hyvän lainvalmistelun kannalta, professori Tuomas Ojanen kirjoittaa.
Kunnan itsehallintoon kuuluu, että se voi paikalliset olosuhteet ja tarpeensa tuntien harkita, onko tehokkainta tuottaa palvelu omana työnä, ostaa se sidosyksiköltä vai kilpailuttaa se markkinoilla.
Ojanen muistuttaa, että kuntien inhouse-yhtiöiden on kilpailutettava jo tällä hetkellä kaikki hankintansa, ja ne käyttävät jo nyt markkinoita laajasti.
– Kaiken kaikkiaan hallituksen esitysluonnosta on pidettävä perustavanlaatuisella tavalla ongelmallisena perustuslailla turvatun kunnallisen itsehallinnon, samoin kuin hyvän lainvalmistelun kannalta, Ojanen kiteyttää.
”Vaikutusarviointi loistaa poissaolollaan”
Professori Petri Kuoppamäki kiteyttää lausunnossaan, että uudistuksen todellinen vaikutusarvio loistaa poissaolollaan hallituksen esitysluonnoksessa.
– Esitysluonnoksen taustalla olevat taloudelliset premissit ovat ”tukevasti ilmassa”.
Useat tahot ovat arvioineet, että muutos lisää julkisen sektorin kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Huolensa ovat esittäneet kuntien lisäksi useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto, tiedotteessa kerrotaan.
– Toisin kuin olisi ollut syytä olettaa, saatua varsin kielteistä palautetta ei ole juurikaan otettu huomioon lainvalmistelussa.
Kunnat erilaisessa asemassa
Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti.
Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu.
– Kymmenen hyvinvointialuetta kattaa puolet Suomesta, kun taas kymmenen pientä kuntaa ei välttämättä kattavuudeltaan kata edes yhden hyvinvointialueen asukasmäärää, Kuntaliiton lakiasioiden johtaja Juha Myllymäki toteaa.
Sääntelyä ei näin ollen voi Kuntaliiton mukaan perustella kuntien osalta markkinavaikutuksella.
Kuntien itsehallinto on perustuslaissa suojattu.
Lue myös:
