Uutiset
Punainen tupa odottaa uusia asukkaita
Kangasniemen tavoin moni kunta etsii maaseudun autiotaloille uusia kuntalaisia. Rakennusten uuskäytön esteenä saattaa olla kunnostuksen lainarahoitus, sillä pankkien mielestä kiinteistöjen vakuusarvot eivät riitä.
Teksti Jukka Ahdelma
Kuvat Jukka Laitinen
Punaisen tuvan pihapiiri Kangasniemen Makkolan Siikaselällä on hiljainen.
Pihanurmikko on ajettu ja puita on pinossa, mutta ovet ovat lukossa. Sisällä kammarissa vuode on pedattu ja kaukosäädin pöydällä. Jääkaapin ovi on raollaan. Viimeinen asukas lähti puolisen vuotta sitten.
Nyt tupaan pitäisi saada uusi asukas. Talo on yksi kohteista, joihin Kangasniemen kunta haluaisi saada asukkaita, uusia kuntalaisia tai kausiasukkaita.
Kunta on laskenut, että sen alueella on noin 150 tyhjillään olevaa asuinkiinteistöä. Tarina on sama kuin monessa muussakin maaseutukunnassa. Haja-asutusalueen väki on ikääntynyt ja muuttanut pois tai poistunut kokonaan keskuudestamme.
Kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen ja elinvoimakoordinaattori Teija Skyttä pähkäilivät, mitä tyhjille asuintaloille tulisi tehdä. Kun kunnanjohtaja heitti, että pitää varmaan järjestää autiotalomessut, tulos on se, että nyt kesä-heinäkuun vaihteessa kunta, viisi kylää ja joukko yksityisiä kiinteistönomistajia esittelevät myynnissä olevia taloja.
– Tavoite on saada valoja ikkunaan, kiteyttää koko hankkeen projektipäällikkö Elina Piispanen.
Valinnanvaraa riittää
– Kun tieto hankkeesta levisi, kiinteistöjä tuli ympäri Kangasniemeä. Taloja oli aluksi 70. Nyt mukana on kaikkiaan 19 kohdetta. Määrä on hyvä, on vaihtelua ja valinnanvaraa ja eri puolilla kuntaa, sanoo Piispanen.
Enemmänkin sopivia taloja olisi ollut, mutta omistajat vielä hieman jarruttelivat: ”jos sattuu vielä olemaan omaa käyttöä, ehkä ensi kerralla”.
Kohdetalot ovat kaikki tyhjillään ja hyvinkin erilaisia, harmaista hirsirakennuksista maatalon pihapiiriin. Uusin taloista on vuodelta 1997, pääosa vanhempaa rakennuskantaa. Vesistön rannalla on kolme. Hinnat vaihtelevat laajasti.
Punainen tupa käy hyvin esimerkistä. On sähköt, sisävessa, pihasauna ja kylätie vieressä. Pieni talo on valmis ottamaan uudet ihmiset vastaan vaikka heti, mutta remonttiakin saa tehdä, jos haluaa. Hinta ei häikäise: hintapyyntö on 14 500 euroa.
Pääosa kiinnostuneista Uudeltamaalta
Verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa talot ovat keränneet tuhansia katsojia. Osoitetiedot julkaistaan tapahtumaviikolla. Talot ovat yksityistä omaisuutta, joten niihin voi tutustua vain tapahtumaviikonloppuina ja arkisin erikseen sovittaessa. Omistajat vastaavat itse myynnistä.
Kiinnostusta on, mutta ketkä ovat kyselleet?
– Pääosa tiedusteluista on tullut Uudeltamaalta, sanoo Piispanen.
Motiivit ovat erilaisia. Maaseutuasuminen kiinnostaa tai vanha rakennus sinänsä. Joku haluaa päästä tekemään remonttia.
Keitä halutaan asukkaiksi?
– Tietysti ensisijaisesti vakituisia asukkaita kuntaan, mutta myös kausiasukkaita.
”Pitää saada kylälle elämää”
Makkolan kylän vakituinen asukas Veli-Matti Lievonen on yksi heistä, joka on lupautunut talkootöihin ja esittelemään taloa halukkaille.
– On surullista, että käyttökelpoisia taloja jää tyhjilleen murenemaan. Pitäisi saada kylälle elämää ja rakennuksille käyttöä. Uudet asukkaat tuovat uusia ajatuksia.
Alkujaan jyväskyläläinen Lievosen perhe on esimerkki tulomuuttajasta. Ensin etsittiin kesäpaikan tontti ja rakennettiin vapaa-ajanasunto, joka muuttui ajan kanssa vakituiseksi asunnoksi.
– Oltiin koronaa paossa ja sen jälkeen ei palattukaan kaupunkiin. Teimme etätöitä ja nyt ollaan eläkkeellä. Makkolan sijainti on hyvä ja tietoliikenneyhteydet pelaavat.
Rahoitusta hanke saa EU:n maaseuturahoituksesta Leader-ryhmän Veej`jakajalta. Hanketyöntekijöitä on kaksi ja koko budjetti alle 100 000 euroa.
– On todella mielenkiintoista nähdä lopputulos. Syntyykö kauppoja ja minkä verran tulee kävijöitä, ja keitä mahtavat olla esittelytalojen uusia omistajia, miettii Piispanen.
Valtiontakausta remonttilainaan?
Hiljenevän maaseudun tyhjien talojen kohtaloa mietitään joka puolella Suomea. Suomessa arvioidaan olevan pitkään asumattomana olevia omakotitaloja noin 66 000.
Vaasan naapurissa Mustasaaren kunta on etsinyt uusia asukkaita rannikkoseudun vanhoihin pohjalaistaloihin. EU:n maaseuturahaston tukema kahden vuoden hanke on loppusuoralla.
Projektipäällikkö, arkkitehti Ruusa Viljanen Rossi tutustui Ruotsissa toteutettuihin autiotalohankkeisiin ja tuumi, että samaa on kokeiltava Suomessa.
Kaikki kunnan kylät -nimisessä hankkeessa kohteita listattiin 32, joista kolme on nyt myyty. Viljanen Rossi on tyytyväinen tulokseen ja siihen, että vanhat rakennukset ovat saaneet laajaa myönteistä julkisuutta. Hän arvioi, että läntiseltä rannikkoseudulta löytyy tuhansia tyhjiä asuinrakennuksia.
Mustasaaren talot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita pohjalaisia talonpoikaistaloja, varsin erilaisia kuin itäisen Suomen pientilojen rakennukset. Ongelma on kuitenkin sama joka puolella maata. Rakennussuojelun ja kunnan intressit käyvät hyvin yhteen.
– Kun kunta lähtee tällaiseen hankkeeseen, oman kunnan tilanne kannattaa identifioida ja määritellä tavoite sekä kohderyhmä. Kopioida ei voi.
Mustasaaressa houkutellaan rakennusten kulttuuriperinnöllä: tavoite on saada vanhasta talosta kiinnostunut työikäinen perhe asuttamaan taloa.
Muuton esteenä saattaa olla vanhan rakennuksen remontoinnin rahoitus. Viljanen Rossi katsoo, että pankkien rahoitusnäkemykset eivät tue lainansaantia rakennusten vakuusarvojen vuoksi. Pankit rahoittavat mieluummin uudisrakentamista kuin vanhan korjaamista.
Viljanen Rossi ehdottaa avuksi valtiontakausta.
– Ara-rahoituksen kaltaista rahoitusta voisi uudistaa ja taata saneerauslainoitusta. Takaahan valtio opintolainaakin.
Tarvitaan myös asennemuutosta
Rakennusten elinkaaren jatkamiseen tähtäävän Rakel-hankkeen projektipäällikkö Jenina Luotolampi Mikkelin kaupungin kehitysyhtiö Mikseistä on rahoitusasetelmasta samaa mieltä.
Luotolammin mukaan remontointi- ja saneerausrahoituksen puute jarruttaa vanhojen rakennusten uuskäyttöä.
– Haja-asutusalueella kiinteistöjen arvot eivät pankkien mielestä riitä lainan vakuudeksi. Aran kaltainen rahoitusmalli ja valtion takaus olisi hyvä ratkaisu.
Luotolampi pohtii, että maaseudun rakennusten hiljenemisen taustalla on syntyvyys. Asukkaita ja muuttajia ei yksinkertaisesti ole.
– Vielä ei olla täysin havahduttu vanhan rakennuskannan säilyttämiseen. Koronasta lähtien keskustelua ovat hallinneet muut asiat.
– Olen kuitenkin luottavainen. Yhtä ratkaisua ei ole. Tarvitaan tietoa ja pankit mukaan sekä ihmisille asennemuutosta, että kaiken ei tarvitse olla uutta. Kunnilla on rajalliset resurssit, mutta ne ovat hyvin mukana, esimerkiksi kaavoituksessa, kun tarvitaan rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta.
”Yksikin kauppa olisi jo voitto”
Pohjoissavolainen Rautavaraan kunta järjestää loppukesällä ”Mummonmökkimessut”. Elinkeinopäällikkö Johan Halvarsson sanoo, että kokeillaan, millaisen vastaanoton kiinteistöjen tarjoaminen saa.
Ennakkoasetelmat ainakin ovat hyvät. Kunta päivitti asetelmaa sosiaalisessa mediassa ja kiinnostus oli niin suurta, että tyhjillään olevia kiinteistöjä esitellään viikon ajan elokuussa. Kohdetaloja haetaan parhaillaan.
Rautavaaran alueella arvellaan olevan satoja vähäisellä käytöllä olevia kiinteistöjä. Pikkuinen 1 400 asukkaan Rautavaara tavoittelee mummonmökkitarjonnalla vakituisia asukkaita. Halvarssonin mukaan lopputulos jää vielä nähtäväksi.
Kiinteistöjä halutaan markkinoille myös siksi, että kunnassa ei ole riittävästi majoituskapasiteettia. Kunnan alueen Tiilikkajärven kansallispuistossa käy vuosittain noin 25 000 vierailijaa, joten majoitustiloilla olisi kysyntää.
– Jos saamme mukaan viisi taloa, tavoite on saavutettu, ja jos saadaan aikaan yksi kauppa, se on jo voitto. Talot on saatava hyötykäyttöön, vuokraamalla tai myynnillä. Pääasia on, että joku niihin muuttaa, sanoo Halvarsson.
Lue myös:
