Rahan perässä Säkylään – Mitä kaikkea onkaan tehtävissä kunnan omin päätöksin

Kuvat Lennart Holmberg

– Tämä ei ole meiltä ihan pieni investointi, painottaa Säkylän kunnan liiketoimintajohtaja Matti Koivisto.

– Olemme laskeneet, että jos Pori käyttäisi samanlaiseen kampanjaan saman verran rahaa suhteessa asukaslukuunsa, niin Porin investointi olisi suuruudeltaan kahdeksan miljoonaa euroa. Puhumme sadasta eurosta per asukas.

Säkylän kunnanjohtaja Teijo Mäenpää ja Säkylän Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola nyökkäilevät Koiviston vieressä päättäväisinä. Nyt on lähdetty rohkeasti liikkeelle. Tässä eteläsatakuntalaisessa kunnassa on kertakaikkisesti päätetty ottaa selvää, onko luontaisen poistuman takia pienenevälle asukasluvulle tehtävissä jotain kunnan omin päätöksin.

Ei Säkylällä sinänsä mitään hätää ole, Mäenpää vakuuttaa. Koko Satakunnan asukasluku on ollut lasku-uralla jo vuosikaudet, mutta Säkylässä ollaan tulevaisuuden suhteen silti luottavaisia.

Pyhäjärven pohjoisrannalla sijaitsevassa kunnassa on Suomen suurin varuskunta Porin prikaati, monipuolinen maataloussektori, tukeva yrityspohja ja erityisen vahva elintarviketeollisuus. Säkyläläinen pörssiyhtiö Apetit kuuluu Suomen 500 suurimman yrityksen joukkoon eikä ihan pieni ole sen osittain omistama Sucroskaan.

– Työpaikkaomavaraisuus on Säkylässä aivan Suomen huippua, se on noin 120. Meillä on 25 prosenttia enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, joten muualta käydään töissä meillä, Mäenpää sanoo.

Pullat ja muut paikallisesti valmistetut eväät ovat siis ihan hyvin uunissa.

Tyytyväinen ei kuitenkaan pidä olla, kun asukasluku on tullut vuosien varrella alas 8 000:sta 6 200:aan ja paikallisilla yrityksillä on pulaa työvoimasta. Siksi Säkylän kunta on luonut itselleen kunnianhimoisimman muuttokannustinmallin, mitä Suomen kunnissa on nähty.

Säkylän takuun.

Se oli alun perin Koiviston idea.

Säkylän takuu on vuodet 2026–27 kattava kaksivuotinen kokeilu, jossa ideana on houkutella kuntaan lisää asukkaita koko ihmisen elämänkaaren kattavalla muuttokannustinmallilla. Kampanjalle on varattu kunnan talousarviossa yhteensä puoli miljoonaa euroa. Rahapotista höylätään seitsemää eri kohderyhmää edustaville ihmisille rahanarvoisia kannustimia Säkylään muuttamiseksi.

Kunnanhallitus ihastui ideaan. Se hyväksyi Säkylän takuun yksimielisellä päätöksellä 23. helmikuuta, ja kampanja käynnistyi heti seuraavana päivänä.

Koiviston mukaan paljon ajatustyötä meni siihen, millaiset ja minkä suuruiset kannustimet luodaan. Avukseen mallin kehittämiseen ja sen markkinoimiseen kunta palkkasi turkulaisen viestintätoimiston Pure Median. Lopulta päädyttiin seuraavanlaiseen malliin, jossa rahakannustin on joka kohderyhmässä suuruudeltaan 500 euroa tai enemmän:

Koivisto tekee kannustinmallista muutaman noston.

– Me esimerkiksi maksamme henkilölle, joka tulee säkyläläiselle työnantajalle työntekijäksi, puolen vuoden asumisen. Se on herättänyt luomistamme kannustimista selvästi eniten kiinnostusta, Koivisto toteaa.

Toinen huomionarvoinen seikka on, että Säkylä houkuttelee asukkaikseen senioreitakin. Se edustaa kuntakentällä uutta ajattelua, jossa eläkeläiset nähdään kustannustaakan sijaan ostovoimana, vapaaehtoistoimijoina ja yhteisön rakentajina.

– Emme tiedä mitään muuta kuntaa kuin Säkylän, joka houkuttelisi senioreita asukkaikseen, Mäenpää sanoo.

Suomalaisissa kunnissa on kokeiltu erilaisia muuttokannustimia kuten vauvabonuksia. Miksi Säkylässä haluttiin mennä pidemmälle ja tehdä koko elämänkaaren kattava muuttokannustinmalli?

– Se on säkyläläinen tapa. Jos kerran tehdään, niin sitten oikein tehdään, Mäenpää vastaa.

– Se sopii myös hyvin kunnan strategiaan, jossa nostetaan esiin rohkeus kaikessa tekemisessä, Koivisto komppaa.

Toki päätöksenteon pohjaksi oli tehty myös taustatutkimusta, joka osoitti, että vauvabonusten kaltainen kevytkampanja ei riitä. Täytyy mennä syvemmälle, jotta voisi saada tuloksia.

– Me tutkimme hieman muiden kuntien vastaavanlaisia kampanjoita ja niiden menestystä. Huomasimme, ettei yksittäisillä kampanjoilla ole ollut juurikaan vaikutuksia kuntien asukaslukuun. Ei ole välttämättä Säkylän takuullakaan, mutta tuleepahan ainakin kokeiltua, Koivisto tiivistää pelin hengen.

Kalleimman yksittäisen Säkylän takuuta koskevan päätöksen Säkylän päättäjät näyttävät tehneen hienotunteisuussyistä. Kampanjan hyväksymisen yhteydessä kunnanhallitus nimittäin lisäksi päätti, että kaikki Säkylän vuosina 2019–2025 syntyneet, alle kouluikäiset lapset saavat 500 euron arvoisen Säkylä-lahjakortin.

Näitä lapsia on Säkylässä 247.

– Tällä me halusimme osoittaa, että Säkylän nykyiset asukkaat ovat meille aivan yhtä tärkeitä kuin uusina asukkaina tänne muuttavat. Tällaista ei ainakaan ole tehty missään muussa kunnassa Suomessa. Se on meille yli 100 000 euron kustannus, Koivisto toteaa.

Säkylän Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola uskaltaa väittää, että Säkylä on Suomen kuntien parhaimmistoa, mitä tulee kunnan ja paikallisen yrityselämän väliseen yhteistyöhön.

Kyse ei ole Perkolan mukaan pelkästään siitä, että yrityksissä ollaan tyytyväisiä kunnan ripeisiin lupaprosesseihin. Sen lisäksi kunta harjoittaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa, mistä Säkylän takuu on tuorein esimerkki.

Kampanja ei välttämättä ratkaise paikallisten yritysten rekrytointiongelmia, mutta ainakaan kuntaa ei voi syyttää yrityksen puutteesta.

– Kunta antaa rekrytointiin konkreettista apua, kun se kustantaa uusille muuttaville työntekijöille puolen vuoden asumisen ja työperäisille maahanmuuttajille kielikurssin kansalaisopistossa. Me emme yrityksissä näe Säkylän takuuta minään imagokampanjana vaan ihan konkreettisena tekemisenä, Perkola jakaa kunnalle kiitosta.

Perkolan mukaan Säkylän takuu tuo paikallisille yrityksille myös suoraa rahallista hyötyä. Se johtuu siitä, että iso osa kaikista kampanjan kannustimista jaetaan ihmisille Säkylä-lahjakortteina, mikä on ihan oma, erillinen tarinansa.

Maria Tyyster ja Kristiina Helminen, kaksi paikallista yrittäjäaktiivia, saivat vuonna 2021 ajatuksen Säkylä-lahjakortista. Tuumasta toimeen ryhdyttyään he perustivat Helmi-Tuotanto Oy:n hallinnoimaan lahjakorttijärjestelmää, joka tukisi paikallista kivijalkayrittäjyyttä.

Mäenpää ja Koivisto selittävät, miten järjestelmä toimii.

– Yritys liittyy lahjakorttijärjestelmään pientä maksua vastaan. Kun asiakas sitten käyttää esimerkiksi sadan euron Säkylä-lahjakortin jossain paikallisessa liikkeessä, niin Helmi-Tuotanto ottaa siitä viisi prosenttia omiin hallintokuluihinsa, Koivisto sanoo.

– Jos siis harkitset vaikkapa kummitytöllesi lahjan hankkimista, niin hankkimalla sadan euron Säkylä-lahjakortin se raha jää tänne Säkylään paikallisille yrityksille sen sijaan, että se olisi jonkun suuren, kaupungissa sijaitsevan liikeketjun lahjakortti, Mäenpää avaa.

Tällaisen lahjakorttijärjestelmän olemassaolo suuresti puolsi Säkylän takuun kaltaisen mallin luomista. Säkylä-lahjakortti antoi kunnalle keinon varmistaa, että verovaroista jaetut kannustimet jäisivät joka tapauksessa pyörimään Säkylän paikallistalouteen.

Säkylän takuu vastavuoroisesti antoi välittömän piristysruiskeen Säkylä-lahjakortille. Kristiina Helmisen mukaan lahjakortissa mukana olevien yritysten määrä on kaksinkertaistunut 45 yritykseen sen jälkeen, kun Säkylän takuu -kampanja alkoi.

Oripääläiset Tarmo Lankinen ja Tiina Varho-Lankinen ovat ostaneet Säkylästä Pyhäjärven rannalta tontin, jolle he alkavat rakentaa omakotitaloa.

Tarmo Lankinen on jo eläkkeellä ja Tiinakin kohta. Miksi Oripäähän juurtuneet ihmiset haluavat muuttaa eläkepäivikseen naapurikuntaan Säkylään?

– Koska lapset vievät talon ja yrityksen, Tiina Varho-Lankinen nauraa.

Lankiset ovat broileri- ja nautatilayrittäjiä, jotka ovat toteuttamassa tilallaan sukupolvenvaihdoksen. Kun lapset jäävät pitämään tilaa, Lankiset päättivät lähteä pois jaloista omaan rauhaan. Loppusijoituspaikkaa miettiessä valinta kohdistui Säkylään.

Lankiset toteavat, että Säkylän takuulla ei ollut mitään tekemistä heidän muuttopäätöksensä kanssa, sillä tonttikauppa oli tehty jo aiemmin. Heille on joka tapauksessa jo ilmoitettu, että uusina asunnonrakentajina he saavat kunnan kampanjalupauksen mukaisesti enintään 5 000 euron Säkylä-lahjakortin kampanjan julkistamisen jälkeen syntyneiden rakennuskustannusten kattamiseen.

Lankisten mielestä Säkylän takuu -kampanja kuulostaa viisaalta vedolta.

– Minä mietiskelin näitä lukuja. Jos kunta tekee tähän kampanjaan 500 000 euron panostuksen, niin siitä osahan kuittautuu jo sillä, jos joku perhe muuttaa Säkylään ja rakentaa tänne 500 000 eurolla omakotitalon, koska Säkylässä on paljon rakennuspalveluyrityksiä, joista talonrakentaja saa lähes kaiken tarvitsemansa, Tarmo Lankinen toteaa.

Tiina Varho-Lankisesta on todella arvostettavaa, että Säkylä toivottaa avosylin tervetulleeksi myös seniorikansalaiset.

– Yleensä seniorit nähdään kunnissa kustannustaakkana. Ajattelun suunnanmuutokseen on varmasti vaikuttanut se, että terveydenhuollon kustannukset ovat siirtyneet kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle, Varho-Lankinen pohtii.

Säkylän kunnalla tuntuisi olevan Säkylän takuussa pelkkää voitettavaa.

Puolen miljoonan euron budjetista huolimatta riskit ovat veronmaksajille pienet. Mikäli uusia asukkaita ei tule, kannustinrahatkin säästyvät. Maksetuista kannustimista suurin osa jää puolestaan pyörimään kotikylään Säkylä-lahjakorttien ansiosta.

Koivisto toteaa, että kampanjasta ei aiheudu kannustimien päälle muita kustannuksia kuin Pure Median palkkiot ja muita markkinointikustannuksia.

– Lisäksi kansalaisopiston kielikurssin järjestämisestä tulee joitakin kustannuksia, Koivisto sanoo.

Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan kunta on asettanut Säkylän takuulle kolme tavoitetta.

– Se, että Säkylän asukasluku kääntyy kasvuun. Se, että paikalliset yritykset saavat avoimiin työpaikkoihinsa lisää hakijoita. Ja se, että Säkylän yleinen tunnettavuus kasvaa, Mäenpää luettelee.

Mäenpään ja Koiviston mukaan kunnassa on laskettu, että Säkylän takuuseen budjetoitu puoli miljoonaa riittää 5–20 uuteen säkyläläiseen kohderyhmää kohti.

– Ja mielellämme kasvatamme Säkylän takuun -budjettia, jos tulijoita onkin enemmän, Mäenpää hymyilee.