Rakentamislaki koetaan vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi – Erityisen hankala muutos on pienille kunnille

Kuntaliitto julkisti kesäkuun alussa selvityksen rakennusvalvonnan nykytilasta ja uuden lainsäädännön vaikutuksista kuntien rakennusvalvontatyöhön. Kuntiin tehtyyn kyselyyn saatiin vastauksia 253 kunnasta.

Kuntien rakennusvalvontaviranomaisten vastauksista selviää, että uudistus on lisännyt epäselvyyttä, osaamispaineita, kustannuksia ja hallinnollista työtä. Rakentamislaki koetaan vaikeaselkoiseksi ja tulkinnanvaraiseksi, kertoo Kuntaliitto.

– Kunnille on jäänyt merkittävä vastuu muodostaa omia tulkintojaan varsin epäselvässä tilanteessa: lakiin on tehty ensimmäinen korjaussarja jo ennen sen voimaantuloa, muutoksia on tehty enemmänkin lain lyhyen voimassaolon aikana, asetuksia on puuttunut ja oikeuskäytäntö on vasta muotoutumassa. Tämä on lisännyt kuntien välisiä tulkintaeroja ja heikentänyt yhdenmukaisuutta, arvioi kehittämispäällikkö Paula Mäenpää.

Kuten odotettiinkin lupakynnyksen muutos on vähentänyt pienten rakennushankkeiden lupamääriä. Samaan aikaan rakennusvalvonnan työ on muuttunut vaativammaksi. Neuvonnan tarve on kasvanut, lupakäsittely on muuttunut vaikeammaksi ja raskasta jälkivalvontaa on tunnistettu aiempaa enemmän.

Selvityksen mukaan rakennusvalvonnan kustannukset ovat nousseet ja maksutuotot laskeneet. Digitalisaatio on yksi uudistuksen näkyvimmistä osista, ja kustannusten nousu näkyy erityisen voimakkaasti ICT-menoissa. Myös osaamistarve on kasvanut, toteaa Kuntaliitto.

Rakentamislain tuomat lisäkustannukset, digivelvoitteet ja osaamisvaatimukset tuovat haasteita suurelle määrälle kuntia. Erityisen haastava uudistus on pienille kunnille.

Kuntien huolia on kuunneltu

Ympäristöministeriön valmistelema rakennusvalvontauudistus toteutunee rakennuslakiin tehtävin muutoksin tällä hallituskaudella muun muassa siten, että rakennuttajavalvontaa kehitetään.

– Kuntien tilannekuvan perusteella nyt ei ole sellaisen rakennusvalvontauudistuksen aika, jossa määriteltäisiin rakennusvalvontojen suuruutta. Sen sijaan nykyisiä menettelyjä ja keinovalikoimaa pitäisi kehittää. On syytä selvittää tarkemmin kuntien välisiä yhteistyömahdollisuuksia, yksityisen sektorin palvelujen hyödyntämistä sekä rakennuttajavalvonnan kehittämistä, Kuntaliiton Paula Mäenpää arvioi.

Rakennusvalvonnat kannattavat kevennettyjä, tapauskohtaisia yhteistoimintasopimuksia, joiden avulla toiselta kunnalta voisi saada apua yksittäisen vaativan hankkeen lupakäsittelyyn, työmaa-aikaiseen valvontaan tai erityisosaamista vaativaan arviointiin. 

Vastaajat korostavat paikallistuntemuksen merkitystä. Rakennusvalvontaa ei nähdä vain teknisenä lupamenettelynä vaan paikallisena viranomaispalveluna, jossa alueen olosuhteiden, kaavoituksen, rakennuskannan, toimintatapojen ja asiakaspalvelun tuntemuksella on merkitystä. 

Kuntaliiton mukaan rakennusvalvontauudistuksessa ei saa heikentää paikallista palvelua tai kunnallista itsehallintoa.