Rehtorit peruskoulujen muutostahdista:  Nyt riittää, antakaa meille työrauha!

Kouluissa on opiskeltu ilmiöpohjaisesti, raivattu avoimia oppimisympäristöjä ja harpattu digitaalisimmiksi. Tiedollisen opettamisen rinnalle on noussut osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin korostaminen sekä entistä vahvemmin yhteiskuntaan kasvattaminen.

Viime elokuusta alkaen käytäntöön on viety yhtä mullistusta, uutta oppimisen tuen mallia.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että oppimisen tukea on oltava tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen muotojen on oltava yhtenäiset, selkeät ja monipuoliset koko maassa. Hallitus haluaa lisäksi pitää huolta erityisopettajien riittävistä koulutusmääristä.

Eikä tässä suinkaan kaikki. Peruskoulusta ja sen uudistamisesta tuntuu olevan mielipiteitä itse kullakin.

Sitran vastikään julkaistussa raportissa sanotaan, että koulutusjärjestelmä tarvitsee ”systeemisen uudistuksen”. Sen lähtökohdaksi on otettava tieto- ja datainfrastruktuurin parantaminen ja tiedon kattava hyödyntäminen.

 Opettajien työhön muutoksia

Suonenjoen yhtenäiskoulun rehtori Kimmo Honkanen ei ryhdy repostelemaan ylhäältäpäin tulevia koulu-uudistuksia, mutta huomauttaa, että tuore oppimisen tuen muutos on ollut iso ja vaatinut paljon aikaa käytännön toteutuksen suunnitteluun.

– Täysin valmista on tuskin vielä missään ja vie aikaa, että saadaan kaikki palaset kohdilleen ja toimimaan.

Uusi tuen malli on muuttanut opettajien ja erityisopettajien työtä ja tietänyt hallinnolle runsaasti töitä.

Ryhmäkohtaisen tuen merkitys on käytännössä kasvanut. Luokan opettajien ja erityisopettajien yhteistyötä on täytynyt tiivistää, kun tukea tarjotaan isoissa opetusryhmissä.

– Erityisopettajia pitää olla nyt jonkun verran aiempaa enemmän, jotta tuki toteutuu halutulla tavalla.

Honkanen on hyvillään siitä, että suonenjokelaiset päättäjät ymmärtävät perusopetuksen merkityksellisyyden, vaikka opetuksen laadusta kiinni pitäminen ei nykyisessä kuntatalouden tilanteessa ei ole helppoa.

 Pienissä kunnissa tuskaisinta

Honkanen kertoo kokemuksesta, että kouluihin on tullut ja näyttää tulevan vastakin lähes vuosittain uudistuksia, pieniä tai isoja.

– Erityisesti pienissä kunnissa ne aiheuttavat hankaluuksia, sillä sivistystoimen henkilöstömäärä on pieni. Joissakin kunnissa perusopetusta vetää yksi rehtori, joka samalla toimii kuntansa sivistysjohtajana.

Sivistysjohtajalle voi kuulua perusopetuksen lisäksi myös lukiokoulutus, varhaiskasvatus, kirjasto sekä liikunta- ja nuorisopalvelut.

Honkanen tietää mistä puhuu, sillä hän on tehnyt töitä aiemmin Suonenjokea pienemmissä kunnissa. Suonenjoella on noin 6 500 asukasta ja yhtenäiskoulussa noin 560 oppilasta.

Seuraavaksi kouluihin on tulossa osaamistakuu sekä liikunnallisen elämäntavan velvoite.

 Priorisointia uudistuksiin

Suomen Rehtorit ry:n puheenjohtaja Päivi Ikola sanoo, että vaikka uudistuksia on todella paljon, rehtorit eivät koulun uudistamista vastusta. Uudistusten taustalla on tutkittua tietoa.

Sitten seuraa iso mutta.

Valtakunnan tasolla ei välttämättä nähdä, mitä kaikkea kouluarki pitää sisällään ja miten asioita ehditään kehittää eteenpäin ja juurruttaa pysyväksi, uudenlaiseksi toiminnaksi.

– Kouluissa tulisi olla aikaa miettiä yhdessä, mistä muutoksessa on kyse ja miten se voidaan yhdessä laadukkaasti toteuttaa.

Ikola tuntee arjen, sillä hän on toiminut rehtorina lähes neljännesvuosisadan ja puheenjohtajuutensa lisäksi on parhaillaan tamperelaisen Tesoman koulun rehtori. Koulussa on yhteensä lähes 1 500 oppilasta.

Hän toivoo, että valtakunnan tasolta annettaisiin selkeämpi suunta ja tuki arkeen: mitä uudistuksia pitää priorisoida nyt ja mitä voidaan kehittää pitkäjänteisemmin. Aikataulujen tulisi olla realistisia.

Ikola huomauttaa, että yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat kouluun nopeammin kuin mihinkään muuhun organisaatioon.

Olisi paikallaan päättää valtakunnallisesti, että jos jokin asia lisätään koulujen tehtävälistalle, mitä otetaan pois, jotta uudessa tehtävässä voidaan onnistua.

– Jos haluamme olla maailman osaavin ja koulutetuin kansakunta, meillä tulee olla aikaa ja mahdollisuuksia tehdä työmme laadukkaasti.

 Seuraavaksi osaamistakuu

Ikola korostaa useaan kertaan, että ongelma ei ole uudistusten sisältö vaan määrä ja samanaikaisuus.

Viime elokuussa voimaan astuneessa oppimisen tuen uudistuksessa on paljon hyvää, pyritäänhän siinä vahvistamaan varhaista tukea ja ennaltaehkäisemään isompaa tuen tarvetta.

Hallitusohjelmassa tukea haluttiin uudistaa siten, että opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa vähennetään.

Ikola sanoo, että arjessa työmäärä ei ole vähentynyt ja että etenkin rehtoreiden työmäärä on kasvanut selkeästi.

Työaikaa vievät ryhmäkohtaisen tuen järjestäminen, resurssien kohdentaminen uudella tavalla, opettajien välisen yhteistyön johtaminen sekä hallintopäätösprosessit ja suunnitelmat liitteineen.

Hän muistuttaa, että rehtori on usein myös osaamisen kehittäjä.

Samaan aikaan oppilaiden tuen tarpeet ovat moninaistuneet, kun useammin samanaikaisesti syntyy tarvetta tukea oppimisvaikeuksissa sekä mielialan ja jaksamisen ongelmissa. Lisäksi luokissa on tuettava oppilaiden tarkkaavaisuutta.

Myös tulevassa uudistuksessa, osaamistakuussa, Ikola näkee paljon hyvää. Kentällä voidaan kiittää, jos opettajat saavat nyt arviointiinsa valtakunnalliset selkeät rakenteet ilman tulkinnanvaraa.

– Meillä arvostetaan selkeitä linjauksia, kaipaamme konkretiaa ja yksinkertaisuutta.

Yhtä lailla on hienoa, että kouluille annetaan lisää mahdollisuuksia parantaa luku-, kirjoitus- ja laskutaitoja vuosiviikkotuntien lisäyksellä.

Jo elokuussa esi- ja perusopetukseen tulee velvoite edistää lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.

 Kouluverkot keskusteluun

Suonenjoen Honkanen toivoo, että päättäjät keskittyisivät pohtimaan ja ratkaisemaan, miten kunnissa tulisi reagoida oppilasmäärän vähenemiseen.

– Tämä on monelle kipeä paikka, mutta emme voi lykätä keskusteluja. Ratkaistut on löydettävä yhdessä.

Kouluverkkoa on jouduttu ja joudutaan isossa osassa maata supistamaan. Honkanen kysyy, miten laadukas perusopetus taataan myös Kehä III:n ulkopuolella.

Suonenjoki lakkautti vuosi sitten keväällä kaksi kyläkoulua, joiden oppilaat ja opettajat siirtyivät yhtenäiskouluun kaupungin keskustaan. Iisvedellä sijaitseva koulu jatkaa yhä, eikä sen lakkauttamisesta ainakaan toistaiseksi keskustella.

Tumput suorina ei Pohjois-Savossa tulevaa odoteta. Suonenjoki tekee yhteistyötä Konneveden, Rautalammin, Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen kanssa laadukkaan perusopetuksen takaamiseksi.

Kunnilla on yhteinen SavoGrow-niminen elinvoimayhtiö, johon ne ovat kasvun ja oppisen kehittämisessä ottaneet mukaansa myös Konneveden.

Kunnat ovat kokeilleet yhdessä monipaikkaista yhteisopettajuutta ja opetusta. Esimerkiksi ortodoksiuskonnon opetuksessa on niin vähän oppilaita, että yksi opettaja opettaa heitä verkon kautta. Oppilaat ovat tunnilla omassa koulussaan virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Uusi hanke on tekeillä ja kokeilu laajenemassa harvinaisempiin kieliin, suunnitteilla on myös yrittäjyyskurssi virtuaalisesti toteutettuna.

Paljonko kouluista säästetään?

Ikola on pohtinut viime aikoina paljon, mitä valtakunnan päättäjien sopima velkajarru tarkoittaa jatkossa kouluille.

Hän toivoo, ettei syntyvyyden laskua Suomessa nähtäisi vain numeroina vaan pikemminkin laadun ja yhdenvertaisuuden kysymyksinä.

Rehtoreiden puheenjohtaja on nähnyt, kuinka epätasa-arvoisesti valtionosuusjärjestelmän uudistuksen kariutuminen kohtelee kuntia ja sen asukkaita. Hän huomauttaa, että päätöksellä on ollut todella isot vaikutukset siihen, millaiset resurssit kunnilla on opetuksen järjestämiseen.

Koulutus on kuitenkin se, millä vaikutetaan koko yhteiskunnan elinvoimaan.

– Me koululla rakennamme niin paljon muutakin kuin osaamista. Olemme se taho, joka luo toivoa, luottamusta ja uskoa tulevaisuuteen, Ikola sanoo.

Lue lisää OAJ on huolissaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteutumisesta