Ruotsin vaalien tulos vielä monin tavoin epävarma

Ruotsin sunnuntaisissa vaaleissa päädyttiin lähes tasatulokseen hallitsevan oikeistokoalition ja oppositiossa olevan punavihreän blokin kesken. Lopullinen vaalitulos saattaa olla selvillä vasta keskiviikkona, jolloin lasketaan muun muassa ulkomailla annetut äänet.

Ruotsissa kansalaiset äänestävät samaan aikaan valtiopäivävaaleissa, aluevaaleissa ja kuntavaaleissa, mutta eivät välttämättä äänestä samaa puoluetta kaikissa vaaleissa.

- Tutkimusten mukaan noin kolmannes äänestäjistä äänestää eri puoluetta kuntavaaleissa kuin muissa vaaleissa. Pienissä kunnissa äänten jakaminen eri puolueilla on yleisempää kuin suurissa, sanoo Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Sunnuntaina eri vaaleissa eniten vaihteli ruotsidemokraattien kannatus. Valtiopäivävaaleissa puolueen kannatus oli 17,4 prosenttia, mutta aluevaaleissa 13,8 prosenttia ja kuntavaaleissa 13,4 prosenttia.  Maltillisen kokoomuksen kannatus vaihteli toiseen suuntaan: valtiopäivävaaleissa sen ääniosuus oli 19,9 prosenttia, mutta kuntavaaleissa yli 22 prosentin.

Ruotsin kuntapolitiikkaa pitkään seurannut Pekola-Sjöblomin näkee samanaikaisesti järjestettävillä vaaleilla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia. Samanaikaisuus voi nostattaa äänestysintoa, mutta samalla kunta- ja aluevaalit jäävät valtiopäivävaalien jalkoihin.

- Kunnissa ja alueilla päätettävät asiat ovat kyllä esillä vaaleissa, mutta äänestäjät eivät välttämättä tiedä, mikä taho vastaa minkäkin asiasta järjestämisestä. Lisäksi valtakunnan tason blokkipolitiikka ohjaa hyvin vahvasti äänestämistä myös alue- ja kuntavaaleissa, hän arvioi.

Sosiaalidemokraatit niskan päällä suurissa kaupungeissa

Kuntavaaleissa etenivät erityisesti ympäristöpuolue ja maltillinen kokoomus. Kun Ruotsissa on 290 kuntaa, ympäristöpuolue kasvatti Dagens Samhälle -lehden mukaan kannatustaan 251:ssä ja maltillinen kokoomus 204:ssä. Menettäjiä olivat 210 kunnassa tappion kärsinyt sosiaalidemokraattinen puolue ja 203 kunnassa kannatusta menettänyt SD eli ruotsidemokraatit.

Sosiaalidemokraatit jatkaa kuitenkin kärkipuolueena Ruotsin kolmessa suurimmassa kaupungissa Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä.

Tukholmassa sosiaalidemokraatit menetti selvästi kannatustaan, mutta punavihreä blokki piti asemansa ympäristöpuolueen suuren vaalivoiton ansiosta. Ympäristöpuolueen kannatus nousi viisi prosenttiyksikköä 11,2:een.

Göteborgissa sosiaalidemokraattien kannatus nousi 27,6:een prosenttiin ja liittouman asemaa vankisti ympäristöpuolueen yli kahden prosenttiyksikön voitto. Myös Malmössä punavihreä valta vankistui: sosiaalidemokraatit kärsi noin prosenttiyksikön tappion, mutta vasemmistopuolue ja ympäristöpuolue saavuttivat molemmat yli kolmen prosenttiyksikön voiton.

Ruotsidemokraatit kärsi vaalitappion kaikissa kolmessa suuressa kaupungissa.

- On huomattava, että valtakunnantason blokkipolitiikkaa ei sellaisenaan noudateta kunnissa. Yhä useammin syntyy liittoutumia yli blokkirajan, Mariannne Pekola-Sjöblom sanoo.

Katumusäänetkin mahdollisia

Vaalien lopullisen tuloksen lisäksi täsmentymättä oli maanantaina myös äänestysaktiivisuus. Ruotsin vaaliviranomaisen verkkosivuilla ei eri vaalien äänestysprosentteja vielä kerrottu, ilmeisesti siksi, että etä-äänien täsmällinen määrä ei ollut tiedossa.

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että äänestysaktiivisuudessa liikuttaisiin jonkin verran alaspäin, eli kunta- ja aluevaaleissa saatetaan jäädä alle 80 prosentin. Silloinkin ollaan Suomeen verrattuna erittäin korkealla tasolla, Marianne Pekola-Sjöblom arvioi.

Ennakkoäänestyspaikoilla oli ruuhkaa, ja se sai ennakoimaan erittäin vilkasta äänestämistä. Pekola-Sjöblomin mukaan ennakkoäänestämisen lisääntynyt suosio on kuitenkin yleiseurooppalainen ilmiö, eikä sen perusteella pidä vetää johtopäätöksiä lopullisesta äänestysprosentista.

Ruotsin ennakkoääniin liittyy erikoisuus, katumusäänet. Eli äänestäjä voi perua aiemmin antamansa ennakkoäänen ja äänestää uudelleen.

- En pidä sitä hyvänä menettelynä. Se saattaa vaikuttaa esimerkiksi niin, että äänestäjä haluaa hypätä viime hetkellä voittajien kelkkaan.

Äänestysaktiivisuus saattaa olla Ruotsissa hieman laskusuunnassa, mutta silti Pekola-Sjöblom pitää läntisen naapurin kansalaisten demokratiaintoa ihailtavana.

- Meillä syntyi valtavasti kritiikkiä, kun kunta- ja aluevaalit yhdistettiin ja äänestyspaikalla saattoi joutua odottamaan 15 minuuttia. Ruotsissa ihmiset ovat tottuneet useampiin samanaikaisiin vaaleihin ja heillä pidempi pinna. Jonoissa jaksetaan odottaa jopa tunteja.