Ruotsinkieliset nuoret toivovat, että heidänkin äänensä kuuluu tulevaisuuspuheessa

Demokratian ja yhteiskunnallisen keskustelun elinvoimaisuus edellyttää, että nuorten vaikuttajien ja päättäjien ääni kuuluu siinä missä muidenkin, toteaa kaksi nuoria edustavaa järjestöä. Suomen Ruotsinkielinen Opiskelijajärjestö ja RKP-nuoret pitävät ilahduttavana ja arvokkaana, että Suomen suurin päivälehti Helsingin Sanomat on koonnut tulevaisuusraadin, joka nostaa valokeilaan nuoret. Ruotsinkielisten nuorten puuttuminen herättää kuitenkin kritiikkiä.

– On hienoa nähdä, että nuorten visioille annetaan näin näkyvä alusta maamme suurimmassa mediassa. Tulevaisuusraadin kaltaiset avaukset ovat juuri sitä, mitä tarvitsemme moniäänisen yhteiskunnan rakentamiseksi, sanoo Fanny Östergård, Suomen Ruotsinkielisen Opiskelijajärjestön (FSS) puheenjohtaja.
RKP-nuoret ja FSS kuitenkin ihmettelevät, eikö ruotsinkielisten nuorten ja heidän järjestöjensä panosta oteta vakavasti, kun muotoillaan kuvaa yhteisestä tulevaisuudesta. Jos toisen kansalliskielen puhujien ääni jää kuulumattomiin vaikutusvaltaisilla alustoilla, viesti on huolestuttava: ruotsinkielisyyttä ei mielletä osaksi Suomen tulevaisuutta, todetaan järjestöjen yhteisessä tiedotteessa.
– Suomi on kaksikielinen maa, ja ruotsinkielisten nuorten näkökulmat ovat olennainen osa yhteiskuntaamme. Jos äänemme katoaa tulevaisuutta luotaavista pöydistä, annetaan ymmärtää, ettei kielellisellä moninaisuudella ole arvoa huomisen Suomessa, painottaa Emma Isoherranen, RKP-nuorten puheenjohtaja tiedotteessa.