Uutiset
Sähköpotkulaudat eivät tuki sattumalta jalkakäytäviä – ”Kunnat eivät voi vain jäädä odottamaan”
Tutkijoiden mukaan kuntien tulisi ohjata aktiivisesti sähköpotkulaudoilla liikkumisen kehitystä.
Pysäköinti on yksi näkyvimmistä ja eniten tunteita herättävistä sähköpotkulautojen käyttöön kysymyksistä ja tutkijoilla on sen suhteen hyviä uutisia, Aalto-yliopisto tiedottaa.
– Vapaata pysäköintiä on kritisoitu paljon, koska potkulaudat tukkivat jalkakäytäviä ja sisäänkäyntejä, jos ne saa jättää minne tahansa. Tutkimuksemme mukaan vapaa pysäköinti on yhä yleisin malli maailmanlaajuisesti, mutta sen valta on hitaasti murenemassa, Aalto-yliopiston liikennetekniikan professori Miloš N. Mladenović kertoo.
Vain 30 prosenttia hyödyntää niin sanottuja virtuaaliasemia – GPS:n avulla määriteltyjä pysäköintialueita, joissa ajoneuvo on jätettävä tiettyyn paikkaan.
– Tällaiset ”drop zone” -alueet ovat huomattavasti tehokkaampi tapa hallita ajoneuvojen pysäköintiä kuin täysin vapaa pysäköinti, Aalto-yliopiston väitöskirjatutkija Merja Kajava sanoo.
– Virtuaaliasemat yleistyvät erityisesti suurissa eurooppalaisissa kaupungeissa, Kajava lisää tiedotteen mukaan.
Pohjoismaista Norja on ollut edelläkävijä virtuaaliasemien käyttöönotossa, ja monissa norjalaiskaupungeissa on tiukat pysäköintisäännöt sähköpotkulaudoille ja pyörille.
Noin 59 prosenttia Norjan mikroliikkumisen palveluista käyttää virtuaalipysäköintiä, kun Suomessa ja Ruotsissa osuus on lähellä 50 prosenttia. Sähköpotkulaudat kuuluvat mikroliikkumisen palveluihin.
Luvat kuntoon
Aalto-yliopiston ja Antwerpenin yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet mikroliikkumisen tilaa maailmanlaajuisesti.
Tutkimuksen mukaan sähköpotkulaudat, kaupunkipyörät ja muut pienet yhteiskäyttöiset ajoneuvot ovat siirtyneet kokeiluista pysyväksi osaksi kaupunkien liikennejärjestelmiä eri puolilla maailmaa.
Tutkijoiden mukaan kuntien ja valtion tulisi ohjata mikroliikkumisen kehitystä aktiivisesti sen sijaan, että ilmiötä pidettäisiin ohimenevänä.
Tämä tarkoittaa selkeitä pysäköintiä ja turvallisuutta koskevia sääntöjä, operaattoreiden velvoittamista datansa avaamiseen sekä mikroliikkumisen kytkemistä pitkäjänteiseen liikenne- ja katuympäristön suunnitteluun, tiedotteessa kerrotaan.
– Koska mikroliikkuminen on tullut jäädäkseen, kunnat eivät voi enää vain jäädä odottamaan ja katsomaan, mitä tapahtuu. Jos suomalaiset kaupungit ja valtion viranomaiset tekevät yhteistyötä kehityksen ohjaamiseksi, mikroliikkuminen voi olla voimakas työkalu kohti puhtaampia, turvallisempia ja elinvoimaisempia kaupunkeja, Mladenović sanoo.
Vuonna 2025 Suomessa säädettiin laki, jonka myötä kunnat voivat myöntää lupia mikroliikkumisen operaattoreille ja siten ohjata kehitystä.
Tutkijat pitävät tätä tervetulleena muutoksena ja useat kaupungit ovat jo ottaneetkin aktiivisia askelia. Käytännön tasolla on kuitenkin edelleen paljon ratkaistavaa.
– Tarvitsemme yhtenäiset perusvaatimukset esimerkiksi pysäköintiin ja nopeusrajoituksiin liittyen. Lisäksi lupien vaikutuksia pitäisi arvioida kunnolla. Aiemmassa, vuonna 2024 julkaistussa tutkimuksessamme havaitsimme myönteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen Helsingin sähköpotkulautarajoitusten jälkeen. Vastaava arviointi pitäisi tehdä tänä vuonna uuden lainsäädännön käyttöönoton jälkeen, Mladenović sanoo yliopiston tiedotteen mukaan.
Lue myös:
