Selvitys: Kouluihin tehty julkinen taide keskittyy Helsinkiin – “Kehitys ei ole terve”

Julkiseen taiteeseen erikoistunut taidekollektiivi Upeart selvitti, miten paljon isojen kaupunkien ja pienten paikkakuntien julkisen taiteen projektien määrät eroavat toisistaan lasten ja nuorten kasvuympäristöissä. Ryhmä havaitsi muun muassa, että yksityisen rahan rooli kasvaa julkisen taiteen hankinnassa.

Selvityksen mukaan lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, kuten kouluihin tai päiväkoteihin hankittu julkinen taide näkyy erityisesti isoissa kaupungeissa, erityisesti Helsingissä.

Vuosien 2015–2024 aikavälillä Helsingissä on hankittu taidetta yhteensä 69 kouluun, ammattioppilaitokseen ja päiväkotiin niiden rakentamisvaiheessa. 

Ero pienempien kuntien ja kaupunkien tilanteeseen on merkittävä, sillä samassa ajassa 68:ssa 5 000–10 000 asukkaan kunnassa tai kaupungissa taidetta on tehty yhteensä vain 18 oppilaitokseen ja päiväkotiin.

Muut kaukana Helsingistä

Taidehankintojen määrä oli myös muissa suurissa suomalaiskaupungeissa pienempi kuin Helsingissä. Selvityksen mukaan esimerkiksi Oulussa julkista taidetta on tehty seitsemään ja Tampereella kymmeneen kouluun, ammattioppilaitokseen ja päiväkotiin.

Selvityksen tekijä, Upeartin taidekoordinaattori Yiorgos Slunga pitää Helsingin ja muun Suomen välistä eroa taidehankintojen määrässä isona. 

Slungan mukaan hankintoihin vaikuttavat erityisesti prosenttiperiaatteen puuttuminen, poliittinen päätöksenteko ja kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset. Prosenttiperiaatteen mukaan rakennusten rakennuskustannuksista yksi prosentti budjetoidaan julkisen taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Periaatetta noudattavat useat kaupungit ja kunnat.

Slunga huomauttaa, että pienille paikkakunnille tehdystä 18 taideprojektista kahdeksaa on rahoitettu kuntien lisäksi myös Taide- ja kulttuuriviraston avustuksilla.

Säästöt vaikuttavat?

Julkisen talouden tilanne vaikuttaa osaltaan taiteilijoiden saamien toimeksiantojen määrään. Koska taiteen ja kulttuurin julkinen rahoitus on vähentynyt, yksityisen rahoituksen rooli ja tärkeys on kasvanut oppimisympäristöjen taidehankintojen parissa. Myös yksityiset säätiöt ovat rahoittaneet julkisen taiteen toteuttamista pienemmillä paikkakunnilla.

- Selvityksen tulos osoittaa, että julkisen taiteen keskittymisestä ei ole taidekasvatuksen näkökulmasta  terve kehitys. Se tekee pienempien paikkakuntien kouluista eriarvoisia ja tietynlaisia taide-erämaita, Slunga sanoo.

- Positiivinen ilmiö on, että yksityiset yritykset ovat alkaneet rahoittaa julkista taidetta, mutta yritysten rahoittama julkinen taide on vielä suhteellisen harvinaista.

Kannuksessa tuulivoimaa

Yritykset rahoittavat taidetta paikoin. Esimerkiksi Suomessa toimiva kansainvälinen energiayhtiö Neoen on hankkinut julkista taidetta tuulivoimapuistoihinsa ja paikkakunnille, joissa sillä on toimintaa. 

Yritys on rahoittanut Keski-Pohjanmaalle Kannuksen Raasakan koulun julkisivuun tehdyn Rauha-nimisen tilallisen taideteoksen. Teoksen suunnitteli ja teki kuvataiteilija Laura Lehtinen. 

 Neoen Suomen maajohtajan Jerri Loikkasen mukaan taiteen ja yhteisöjen tukeminen perustuu yhtiön arvoihin.

- Julkinen taide on erityisen hyvä tapa elävöittää ympäristöjä ja lisätä alueen viihtyisyyttä, sanoo Loikkanen.

Hänen mukaansa idea muraalimaalauksesta tuli Kannuksen kaupunginjohtaja Jussi Niinistöltä ja paikaksi valikoitui Raasakan koulu. 

Kaupunginjohtaja Jussi Niinistö pitää yritysten tukea tärkeänä. Hänen mukaansa julkinen taide tuo yritykset lähemmäksi paikallista yhteisöä.

-Julkinen taide elävöittää elinympäristöjämme. Tämä on erityisen tärkeää lasten ja nuorten oppimisympäristöjen tapauksessa. Raasakan koulun Rauha-taideteos on loistava esimerkki ympäristöönsä istuvasta harmonisesta taidekokonaisuudesta. Koska koulun oppilaat olivat mukana teoksen suunnittelussa, kyse oli myös ainutlaatuisesta kokemuksesta oppilaille, Niinistö sanoo.