Selvitys: kunta- ja aluevaalien samanaikaisuus oli kansalaisille hämmentävää 

Samanaikaisesti ensimmäistä kertaa järjestettyjen kunta- ja aluevaalien kokemuksesta on valmistunut selvitys, jonka tuloksista käy ilmi samanaikaisuuden haasteita. 

Tampereen yliopiston valtio-opin tutkijatohtori Jussi Westinen ja valtio-opin professori Elina Kestilä-Kekkonen selvittivät oikeusministeriön tilauksesta samanaikaisiin vaaleihin liittyviä haasteita ja erityisesti vuoden 2025 alue- ja kuntavaaleja. Tutkijat ovat mukana Suomen kansallisessa vaalitutkimuskonsortiossa. 

Selvitys osoittaa, että ensimmäistä kertaa samanaikaisesti järjestetyt alue- ja kuntavaalit olivat huomattavalle osalle äänestäjistä vaikea hahmottaa. 

Ketä voi äänestää?

Hahmotusvaikeudet koskivat niin vaaliteemoja kuin -kampanjoitakin sekä aluevaalien merkitystä. 

Yksi näkyvimmistä samanaikaisuuden hahmottamisesta kertovista vaikutuksista oli, että aluevaaleissa hylättiin vajaat 82 000 ääntä ja kuntavaaleissa hieman yli 39 000 ääntä. 

Raporttia varten tehtyjen kuntien vaaliviranomaisten haastattelujen mukaan suurimmalla osalla äänestäjistä oli tieto kaksista eri vaaleista, mutta osalla oli puutteellinen käsitys siitä, ketä ehdokasta on mahdollista äänestää ja millä numerolla ja lipulla. 

Aluevaaleissa hylättyjen äänten osuus vaihteli paljon ja oli monin paikoin huomattavasti korkeampi kuin kuntavaaleissa. Haastattelujen mukaan hylkäyksiä selittivät osittain äänestäjien perehtymättömyys vaaleihin ja protestimieliala. 

Aluevaltuustojen merkitys?

Äänestäjille tehtyjen kyselytutkimusten mukaan aluevaltuustojen vähäinen koettu vaikutusvalta heikensi hyvinvointialueiden merkitystä. Eniten haasteita äänestämisen kanssa oli iäkkäillä ja alle 35-vuotiailla. 

Ratkaisuehdotuksiakin tutkijoiden selvitys sisältää. Selvityksessä ehdotetaan, että äänioikeusilmoitukseen lisättäisiin tietoa äänestämisestä kysymysten ja vastausten muodossa. Lisäksi ehdotetaan äänestyspaikkojen ja äänestystapahtuman kehittämistä sekä kuntien vaalien järjestämisresurssien turvaamista. 

Vapaaehtoiset haasteena

Tutkijat tunnistavat myös tulevaisuuden haasteita vaalien järjestämisessä. Tulevaisuuden haasteena on esimerkiksi saada vaaleihin tarpeeksi vapaaehtoisia vaalivirkailijoita. 

Raportissa esitetyt arviot ja johtopäätökset ovat tutkijoiden omia, eivätkä ne välttämättä vastaa oikeusministeriön näkemyksiä. Raporttia varten haastateltiin yhdeksän eri kunnan vaaliviranomaisia, Ahvenanmaan maakuntahallinnon vaaliviranomaista sekä oikeusministeriön virkamiehiä. Selvitys on lähetetty myös eduskunnan perustuslakivaliokunnalle. 

Kunnista valittiin haastatteluihin ne, joissa aluevaalien äänten hylkäysprosentti oli erityisen korkea tai erityisen matala. 

Keskeisenä aineistona hyödynnettiin myös vuoden 2025 alue- ja kuntavaalitutkimuksen kansalaisille suunnattua kyselytutkimusaineistoa, jonka Tampereen ja Helsingin yliopiston tutkijat keräsivät vaalien jälkeen. Aineisto on Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittama, ja siitä on julkaistu helmikuussa laaja tutkimusraportti. 

Muita keskeisiä aineistoja ovat vuoden 2022 aluevaaleja koskenut kyselytutkimusaineisto, viralliset vaalitilastot Suomesta ja muista maista sekä oikeusministeriön tuottamat raportit vuoden 2025 vaalien jälkeen.

Lue selvitys täältä:  Selvitys samanaikaisten vaalien järjestämisen kehittämisestä (aluevaaliselvitys)