Uutiset
Selvitys: Näin moni nuori tarvitsee nykyistä enemmän tukea ammatillisiin opintoihin
Kuntouttavan opetuksen olisi oltava selkeänä osana koulutusjärjestelmää, esittää Kuntaliitto.
Kuntaliitto tuo esiin, miten oppivelvollisuuden laajentuminen on tehnyt näkyväksi opiskelijaryhmän, jonka tarpeisiin nykyiset tukimuodot eivät riittävästi vastaa.
Nuori esimerkiksi haluaisi opiskella, mutta ei kykene osallistumaan tavalliseen opetukseen mielenterveyden haasteiden, uupumisen tai arjenhallinnan vaikeuksien vuoksi. Samalla hän voi olla liian toimintakykyinen saadakseen raskaita palveluja, mutta liian kuormittunut selvitäkseen opinnoista ilman vahvaa tukea.
Kuntaliiton uusi selvitys nostaa esiin tarpeen kehittää ammatilliseen koulutukseen kuntouttavan opetuksen malli nuorille, joiden toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt esimerkiksi mielenterveyden haasteiden, arjenhallinnan vaikeuksien tai uupumisen vuoksi.
Kyse ei ole pienestä erityisryhmästä, Kuntaliiton tiedotteessa huomautetaan.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät arvioivat, että jopa noin 10 prosenttia oppivelvollisista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tarvitsee nykyistä vahvempaa tukea opintopolullaan.
Käytännössä puhutaan varovaisestikin arvioiden tuhansista, jopa 10 000 nuoresta eri puolilla Suomea. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen on vähintään melko tärkeää.
Kuntaliiton mukaan kyse on sekä inhimillisesti että yhteiskunnallisesti merkittävästä kysymyksestä.
– Suomessa ei ole varaa menettää yhtäkään nuorta koulutuksen ja palveluiden väliin. Jokainen väliinputoaminen on inhimillinen tragedia, mutta myös menetetty mahdollisuus koko yhteiskunnalle, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.
Laki ei yksin ratkaise
Nuorten toimintakyky voi olla tilapäisesti heikentynyt esimerkiksi mielenterveyden haasteiden, arjenhallinnan vaikeuksien tai uupumisen vuoksi.
– Oppivelvollisuus on tärkeä uudistus, mutta laki ei yksin tuo opiskelijaa kouluun, jos mielenterveyden haasteet estävät osallistumisen. Tarvitsemme nykyistä joustavampia ratkaisuja nuorille, joiden toimintakyky on tilapäisesti heikentynyt, Huovinen sanoo.
Kuntaliiton selvityksen mukaan ongelma ei ole pelkästään yksittäisten palvelujen puute, vaan niiden yhteensovittaminen.
Nuoria tuetaan jo nykyisin monin tavoin, mutta tuki rakentuu usein paikallisten ratkaisujen ja yksittäisten toimijoiden varaan. Tämä johtaa tilanteisiin, joissa kaikkein haastavimmassa asemassa olevien nuorten tuki ei toteudu riittävän systemaattisesti tai yhdenvertaisesti.
Liian suuria eroja palveluissa
Kuntaliiton selvitys nostaa esiin myös merkittäviä alueellisia eroja nuorten saamassa tuessa.
– Nuoren mahdollisuudet saada oikea-aikaista tukea eivät saa riippua postinumerosta. Nyt erot palveluissa ja yhteistyön rakenteissa ovat liian suuria, erityisasiantuntija Ilkka Eronen toteaa.
Yhteistyön rakenteet ja käytännöt vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Osa koulutuksen järjestäjistä toimii useiden hyvinvointialueiden alueella, samalla kun nuorten työpajatoimintaa järjestävät lukuisat eri toimijat. Hyvinvointialueiden näkökulmasta samalla alueella voi puolestaan toimia useita koulutuksen järjestäjiä, joista osa toimii myös muiden hyvinvointialueiden alueilla.
Pahimmillaan jopa samassa oppilaitoksessa opiskelevien nuorten välillä voi olla merkittäviä eroja siinä, kuinka nopeasti tukea ja palveluja on saatavilla.
Selvitys nostaa esiin myös hyvinvointialueiden ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön katveita tilanteissa, joissa nuori tarvitsee samanaikaisesti sekä opetuksen että kuntoutuksen tukea.
Nuoren tarvitsema tuki voi viivästyä, jos koulutuksen, opiskeluhuollon ja hyvinvointialueiden palvelut eivät muodosta toimivaa kokonaisuutta.
Valtakunnallinen malli
Kuntaliitto esittää ratkaisuksi kuntouttavan opetuksen mallia, jossa pedagoginen tuki, kuntoutus ja valmennuksellinen työote yhdistyvät nykyistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi.
Tarkoituksena ei ole luoda uutta erillistä koulutusmuotoa, vaan rakentaa toimivampi yhteistyömalli ammatillisen koulutuksen järjestäjien, hyvinvointialueiden ja nuorten työpajatoiminnan välille.
– Tarvitsemme rakenteita, jotka tunnistavat paremmin nuorten moninaiset tilanteet ja estävät väliinputoamisen, sanoo selvityksen tekijä, väitöskirjatutkija Anna-Kaisa Peruskivi.
Selvityksessä tarkasteltiin myös eri puolilla Suomea kehitettyjä toimintamalleja, joissa kuntouttavan opetuksen elementtejä toteutetaan jo nykyisissä rakenteissa.
Tämän hetken hyvätkin toimintamallit ovat hyvin kirjavia ja toteutuvat erityyppisissä toimintaympäristöissä TUVA-koulutuksen tai ammatillisen perustutkintokoulutuksen yhteydessä.
– Nykyjärjestelmä on rakennettu tilanteeseen, jossa opiskelijoiden tuen tarpeet olivat toisenlaisia. Kyse ei missään tapauksessa ole vain koulutuksen kysymyksestä, eikä vastuu opiskelukuntoisuudesta saa valua ainoastaan koulutuksenjärjestäjien harteille, toteaa Eronen.
– Selvitys osoittaa, että toimivia käytäntöjä on jo olemassa eri puolilla Suomea, mutta ne tarvitsevat tuekseen selkeämmät rakenteet ja valtakunnallista yhteistyötä, Eronen jatkaa.
Selvityksen mukaan oikea-aikainen tuki voi ehkäistä opintojen keskeytymistä ja myöhempää tarvetta raskaammille palveluille.
Lisäksi Kuntaliitto esittää tiedotteessaan, että kuntouttavan opetuksen malli tunnistetaan nykyistä selkeämmin osaksi koulutusjärjestelmää ja sen kehittäminen huomioidaan seuraavan hallituskauden ratkaisuissa.
Lue myös:
