Uutiset
Selvitys: Naisten itsemurhien määrä on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun
Epäsuotuisa kehitys voi kertautua ja lisätä epätoivoa entisestään, varoittaa FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen.
Potential Years of Life Lost eli PYLL on kansainvälisesti käytetty mittari, joka kertoo, kuinka monta vuotta jää elämättä verrattuna 75 vuoden kypsään elinikään.
Usein tarkastelu rajataan niihin kuolinsyihin, jotka olisi voitu välttää, joko niin, että kuolemaan johtanut episodi olisi voitu kokonaan estää tai niin, että se olisi ollut hoidettavissa.
Nyt julkaistuissa Suomen PYLL-luvuissa alkoholi, huumeet ja itsemurhat ovat edelleen suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin Suomessa, FCG Finnish Consulting Group tiedottaa.
Vuosittain maassamme menetetään noin 230 000 ennenaikaista elinvuotta, joista noin 170 000 olisi vältettävissä.
Naisten itsemurhien määrä on kääntynyt huolestuttavaan kasvuun, selviää FCG Finnish Consulting Groupin päivitetystä PYLL-selvityksestä.
Se perustuu ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien tarkasteluun vuosina 2020–2024.
Naisten itsemurhien määrä oli laskenut 2000-luvulla, mutta tuoreimmissa tilastoissa suunta on kääntynyt.
– Naisten tilanne aiheuttaa erityistä huolta. Vaikka miesten ja naisten välinen ero kaikissa menetyksissä on yhä 2,3-kertainen – ja suurimmillaan jopa 3,8-kertainen, ei itsemurhien määrä ole kasvanut räjähdysmäisesti, mutta muutos antaa signaalin epätoivon syventämisestä, kertoo FCG:n johtava asiantuntija Virpi Pitkänen.
– Epäsuotuisa kehitys voi kertautua ja lisätä epätoivoa entisestään, lisää Pitkänen tiedotteen mukaan.
Virpi Pitkäsen mukaan niin sanottu ”epätoivon triadi” eli alkoholi, huumeet ja itsemurhat ei näytä laantumisen merkkejä.
– Suomessa menetetään edelleen ennenaikaisesti yli 4 000 elinvuotta sataa tuhatta henkilöä kohden, kun esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa vastaava luku on alle 3 000. Menetysten taloudelliseksi kokonaisarvoksi arvioidaan noin seitsemän miljardia euroa vuodessa, kun menetettyä työpanosta ja inhimillistä potentiaalia verrataan väestön keskimääräiseen bruttokansantuotteeseen, Pitkänen taustoittaa.
Alueelliset erot
Uusimmista laskelmista selviää myös, että alueelliset erot hyvinvointialueiden välillä ovat kaventuneet, tiedotteessa kerrotaan.
Kehityksen suunta ei kuitenkaan ole yksiselitteisesti hyvä, sillä erot ovat tasaantuneet siksi, että parhaiten pärjänneiden alueiden kehitys on huonontunut ja heikoimmassa asemassa olevien parantunut.
Vain Ahvenanmaalla (2 016 menetettyä elinvuotta sataatuhatta asukasta kohti) tilanne on selkeästi koko maan keskiarvoa parempi.
Heikoimmassa tilanteessa ovat Kainuu (3 666), Etelä-Savo (3 626) ja Päijät-Häme (3 487). Ahvenanmaan lisäksi Pohjanmaa ja Länsi-Uusimaa erottuvat muusta maasta positiivisesti.
Virpi Pitkänen muistuttaakin, että jokaisen hyvinvointialueen ja suuremman kaupungin olisi syytä tuntea oma tilanteensa tarkasti.
– Hyvinvointialueilla on nyt ratkaiseva hetki kohdentaa ennaltaehkäiseviä palveluita oikein, jotta alueellinen eriarvoistuminen saadaan pysäytettyä ja inhimilliset sekä taloudelliset menetykset minimoitua. Myös kunnilla on oma tehtävänsä talkoissa, Pitkänen päättää.
Lue myös:
