”Selviytymismahdollisuuksia itsenäisinä on vaikeutettu monella tapaa” – Kunnat panostavat yhteistyöhön naapurien kanssa, myös pakon edessä

Väestön vanheneminen ja syntyvyyden romahtaminen näkyvät monin paikoin taloustilanteen jyrkkänä heikkenemisenä Suomessa. Muitakin synkkiä pilviä on kuntatalouden yllä.

Kuntaliiton taannoin tilaamasta selvityksestä paljastui, että ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välinen ero voi olla lähes 19 prosenttiyksikköä tulevaisuudessa.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen arvioi selvityksen valmistumisen yhteydessä, että Suomella ei ole varaa nykyisiin palveluihin eikä nykyisiin rakenteisiin.

Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevassa ja noin 19 500 asukkaan Kurikan kaupungissa veronkorotuspaine nousee selvityksen mukaan vuosien 2023 ja 2040 välillä 8,6 prosentista 13 prosenttiin.

Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa näkee, että maailma muuttuu ja erilaiset muutokset vaikuttavat kuntiin. Hän ei ota suoraan kantaa selvityksen kuntakohtaisiin tuloksiin.

– Kyllä kunnat murroksessa ovat.

Kunnat eivät ole yksin vastaamassa suomalaisten hyvinvoinnista.

– Lapsiperheille toivoisi verotuksellisia ja taloudellisia helpotuksia, jotta lapsiperheiden hyvinvointi lisääntyisi Suomessa.

– Strategisen työn merkitystä kunnissa ei pidä väheksyä. Tulee olla pitkän tähtäimen positiivisiakin tavoitteita eikä vain keskittyä väestön vähenemiseen, joka on tiedetty kauan. Silti lapsiperheille ei ole tullut taloudellisia helpotuksia, veronkevennyksiä. Lapsiperheiden köyhyys on lisääntynyt Suomessa.

Kuntien tilanne vaihtelee huomattavasti riippuen esimerkiksi tuulivoiman määrästä kunnasta, lainamäärästä, investoinneista ja poistoista, Pusa jatkaa.

– Mutta veronkorotuspainetta selvästi on, vaikka kunta saa muutakin rahoitusta, kuten esimerkiksi osinkotuloja energiayhtiöistä.

Leikkausuhkaa on

– Rakenteelliset uudistukset tulisi tehdä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden näkökulmasta, Pusa arvioi.

Rakenteellisia uudistuksia on ohjattava strategisesti, ei pelkästään olemassa olevien seinien tai tietyn matemaattisen lukuarvon perusteella, Kurikan kaupunginjohtaja näkee.

– Kurikassa on laaja kouluverkko, joka tarvitsee strategista tarkastelua. Lasten syntyvyys sekä kuntaan muutto vaikuttavat ratkaisevasti varhaiskasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoon.

– Toisen asteen koulutus on ollut ja on luultavasti edelleen leikkausten alla nuorten lukumäärän alentuessa. Valtionosuusuudistuksen muutos tulee vaikuttamaan lukioverkkoon, myös Kurikassa.

– Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteisestä kampuksesta on Kurikassa erinomaisen hyviä kokemuksia. Olemme osallistuneet Finest Futuren hankkeeseen ja tätä kautta saapuneet nuoret ovat integroituneet hyvin kurikkalaisten nuorten joukkoon, elämään ja lukio-opetukseen. Kurikassa on hyvät kokemukset kansainvälisistä nuorista.

Kurikan elinvoiman kannalta olisi tärkeää saada kasvavalle konepajateollisuudelle on tärkeää saada osaavaa työvoimaa joko Suomesta tai ulkomailta, Pusa huomauttaa.

– Useammat seutukaupungit ovat tässä tilanteessa.

Lisää mittareita käyttöön

Pusa toivoo, että Suomen erilaisuus tunnistettaisiin paremmin.

– Tulisi tunnistaa paremmin Suomen erilaisuus kattavampien tilastojen valossa. Uusia asuntoja tarvitaan pienempiin teollisuuskuntiin, joiden kasvua ja kehitystä ei nyt tunnisteta. Seutukaupungit tekevät kovasti töitä näiden indikaattoreiden löytämiseksi, jotta kaupunkikeskustelu monipuolistuisi.

– Maaseudun kunnissa tapahtuu nopeatahtista vihreää siirtymää eli uusiutuvia energiaratkaisuja, joiden kokonaiskuvaa ei tällä hetkellä ole. Maaseudun vahvuuksia ja monipuolisuutta ei ehkä tällä hetkellä huomioida riittävästi julkisessa keskustelussa.

Kuntalaki mahdollistaa monipuolisen kuntien yhteistoiminnan, Pusa huomauttaa.

– Kunnat ovat aina tehneet yhteistyötä palveluiden hoitamisessa. Näin uskon hoituvan jatkossakin, naapuriyhteistyöllä.

Alijäämäkehitys uhkaa Luumäellä

Kai Könönen toimii vt. kunnanjohtajana Luumäellä, joka on reilun 4 300 asukkaan kunta Etelä-Karjalassa.

Kuntaliiton teettämässä selvityksessä Luumäen veronkorotuspaine on nousemassa 8,6 prosentista 13,4 prosenttiin. Käykö näin sitten Luumäellä, sitä ei tiedä vielä kukaan.

– Meillä ei ole vastaavaa laskelmaa, mutta maaseutukunta Luumäen osalta ennuste on oletettavasti oikeansuuntainen. Syntyvyys on alhaalla, kuolleisuus korkealla ja muuttoliike on plus-miinus-nolla. Alijäämäkehitys uhkaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, Kai Könönen?

– Palveluiden karsiminen on kuitenkin erittäin haasteellista, mikä johtaa veronkorotuspaineisiin.

– Kunnan suuren koulukeskuksen korjausvelan ratkaisun yhteydessä pohdittaneen uudisrakentamista vanhan peruskorjauksen sijaan sekä pienen kyläkoulun yhdistämistä koulukeskukseen. Kyseessä olevan pienen koulun oppilaat ovat jo pääosin koulukuljetuksessa, joten reilun kymmenen kilometrin lisämatka isompaan yksikköön ei ole ongelma.

Lukion tulevaisuus lienee pyrkiä tehostamaan yhteistyötä naapurikunnan Savitaipaleen lukion kanssa yhteisopettajuuksineen ja verkkokursseineen, Könönen pohtii.

– Verkon yli tapahtuva opiskelu tullee lisääntymään laajemminkin.

Valtio on ohjannut kuntia ratkaisuillaan jo jonkin aikaa tekemään yhteistyötä keskenään enemmän, kunnanjohtaja näkee.

– Minusta on kuitenkin kansalaisten kannalta valitettavaa, että muutokset, jotka usein ovat palveluheikennyksiä, verhotaan kehitystoimiksi. Tosiasiassa kuntien selviytymismahdollisuuksia itsenäisinä on vaikeutettu monella tapaa.

Lue myös: