Uutiset
Silta sysäsi Hailuodon matkailun kovaan kasvuun
Hailuodon tavoitteena on ylittää tuhannen asukkaan raja.
Uudella Hailuodon sillalla tuoksuu meri. Pengertien puolimatkassa on uusi, suuri pysäköintialue, jonka rannassa seisoo suuri joukko kalastajia, jotka narraavat merestä ahvenia.
– Sillan valmistuminen on ylittänyt kovimmatkin odotukset. Oululaisia ja kauempaan tulleita matkailijoita on ruuhkaksi asti. Kiinnostus ei ole rajoittunut vain sillan avajaispäivään, vaan se on jatkunut koko heinäkuun, sanoo Luovo-hotellin yrittäjä Ari Flinck.
Vilkkaimpina päivinä Hailuodon teillä on liikkunut tuhansia autoja.
Perämeren suurimpaan saareen johtava, noin 8,4 kilometrin pituinen pengertie siltoineen avattiin etuajassa 29. kesäkuuta. Samalla Hailuodon lautta jäi historiaan.
Sillasta käytiin keskustelua puolesta ja vastaan noin 70 vuotta. Kiinteä yhteys maksoi valtiolle noin 120 miljoonaa euroa. Hanke maksaa itsensä takaisin arviolta 20 vuodessa, kun kulut lauttaliikenteestä loppuivat.
Moni hailuotolainen uskoo, että yhteyksien paraneminen käynnistää 900 asukkaan Perämeren saaressa uuden aikakauden.
Uudesta kuntastrategiasta päätetään syksyllä.
– Tavoitteena voisi olla tuhannen asukkaan raja, sanoo Hailuodon kunnan elinvoimapäällikkö Antti Harri.
– Jos muutama prosentti täällä tänä kesänä käyneistä päättäisi jäädä pysyvästi Hailuotoon, niin syntyvyyden lasku ja väkimäärän väheneminen olisi selätetty, sanoo Hailuodon kunnanjohtaja Maarit Alikoski.
Majakkatorni tunnetaan
Tällä hetkellä 42 prosenttia hailuotolaisista on yli 64-vuotiaita.
Uusia asukkaita houkutellaan 44 uudella rivi- ja omakotitalotontilla, jotka saadaan asemakaavan valmistuttua luovutuskuntoon ensi vuoden puolella.
Lisäksi kunta kaavailee Alikosken mukaan kuntakeskustaan myös vuokra-asuntoja, sillä kaikki eivät halua omistusasuntoa.
Myös matkailussa ovat suuret odotukset. Marjaniemen loma-alueelle on valmistunut paikalliselle yrittäjälle jo useita vapa-ajanrakennusten perustuksia. Lisäksi toinen yrittäjä ilmoittaa pian ensi vuonna alkavasta suuresta matkailurakentamista.
Hailuodossa on pula tasokkaista, suurista vuokramökeistä merinäköalalla.
Lähes kaikki matkailijat ajavat autoillaan Hailuodon läntisimpään kärkeen Marjaniemeen, jossa sijaitsee Luovo-hotelliravintolaksi muutettu entinen Hailuodon luotsiasema. Sen näkyvin merkki on valkokylkinen Hailuodon majakkatorni.
Majakalta on pitkospuita myöten 15 minuutin kävelymatka Luovon Camping-alueelle Sumppuun.
Sumppuun on vasta valmistunut Hailuodon kunnan hallinnoima pysäköintialue, joka on maksuton. Se löytyy päällystetyn tien jälkeen, maksullisten Aimo Parkin alueiden takaa.
Hailuodon kunta suosittelee ruuhkien välttämiseksi käyttämään Sumpun alueen pysäköintiä, sillä Marjaniemessä on vähän pysäköintitilaa. Ne on pääosin varattu hotelliasiakkaille.
Lähiruokaa myydään
Marjaniemessä on jo aamupäivällä niin paljon autoja, että vapaata pysäköintipaikkaa on vaikea löytää.
Joensuulaiset Minna ja Jari Rokkila saapuvat pyörälenkiltä Luovo-hotellin edustalle. He tekevät lähtöä autollaan kohti Itä-Suomea. He lastaavat omat pyöränsä henkilöauton takana olevaan pyörätelineeseen.
– Olimme ensi kertaa Hailuodossa. Yövyimme hotellissa, Jari Rokkila kertoo.
Turistit parveilevat hotellin ja Marjaniemen sataman välisellä alueella, josta on upea merinäköala ulapalle.
– Lupaavalta näyttää, sillä välillä tuolit ovat loppuneet kesken, sanoo yrittäjä Jake Vuoti Kujalan Tila Oy:stä.
Hän johtaa Hailuodon satama-alueelle levittäytynyttä hampurilaisravintolaa, jonka istumapaikat ovat ulkona. Hampurilaisten pihvit paistetaan oman, 280-päisen lihakarjan tuottamista pihveistä. Keittiö on sitä varten rakennetussa pakettiautossa.
Asiakkaita palvelevat Hanna Heinikoski ja Petra Haataja.
Kujalan tilalla Pölläntiellä sijaitsee myös Herkkuaitta, tilamyymälä, jossa myydään lähiruokaa. Tila on toiminut vuodesta 1582 lähtien.
– Herkkuaitan kävijämäärä on heinäkuussa kolminkertaistunut, Vuoti kertoo.
Koulussa 80 lasta
– Toivottavasti tänne muuttaa uusia lapsiperheitä, jotta voimme pitää koulun. Oppilaita on yhteensä 80, sanoo Salla Rahikkala.
Hän oli Luovontien varressa olevalla pyörätiellä kävelylenkillä 11-vuotiaan tyttärensä Fannin kanssa, jolla oli keppihevonen mukanaan. Lenkillä oli myös perheen Aarre-niminen koira.
Salla Rahikkala on asunut kymmenen vuotta Hailuodossa,
jonne hän muutti Oulusta. Hänen miehen perheen sukutilalla tehtiin silloin sukupolven vaihdos, jolloin kolmilapsinen perhe muutti pysyvästi Hailuotoon.
– Viljelemme muun muassa mallasohraa Hailuodon panimolle.
Hailuodon Panimo Oy:n valmistama Hailuoto-olut on mennyt tänä kesänä hyvin kaupaksi. Panimon vuosituotanto on 120 000 litraa.
– Tuntuu, että olutpullot loppuvat kesken. Pahin ongelma on silti pysäköintipaikkojen vähyys Hailuodon keskustassa. Sillan avaamisen jälkeen saaren alkoi tulla hurjat määrät asuntoautoja. Moni päätti poiketa Hailuodossa matkalla etelästä Lappiin. Samalla turistit ostivat olutpulloja viemiseksi, kertoo Paavo Sipola, joka yksi kymmenen vuotta sitten perustetun panimon osakkaista.
Muun muassa Antero Karhunen Pielavedeltä kävi ostamassa Hailuoto-olutta.
– Kiinnostava kohde, sillä olen olutharrastaja, Karhunen kertoo.
Luovontiellä sijaitsevan panimon yhteydessä toimii pubi ja puoti.
Sipola toivoo, että valtio rakennuttaisi turvallisuussyistä Hailuodon halki pyörätie, sillä pyöräilyn suosio on kovassa kasvussa.
Nyt pyöräilijät ajavat Hailuotoon johtavan kapean valtatien reunassa. Myöskään Hailuodon uusille silloille ja pengertielle ei saatu säästösyistä erillistä pyörätietä.
– Yrityksemme on Suomen ensimmäinen luomupanimo, kertoo myynnistä vastaava Susanna Rapinoja.
Luontoselvityksiä
Hailuodon panimon pääyrittäjät ovat Kimmo Kaukonen ja Jürgen Hendlmeier, joka on Susanna Rapinojan puoliso.
Siellä valmistetaan saksalaistyylistä olutta suomalaiseen makuun ilman säilöntä- ja lisäaineita.
– Hailuodossa kannattaa käydä myös tätini, taiteilija Anni Rapinojan kotiateljeessa, joka on toista kesää avoinna yleisölle, Rapinoja neuvoo.
Panimolta on kivenheiton matka Hailuodon kunnantalolle.
Sisääntuloaulan ilmoitustaululla on esillä asemakaavaehdotus ja karttapohja. Sen mukaan kunnan keskustaajamaan Luovontien varteen on tulossa 44 rivi- ja omakotitonttia. Niistä neljä on taloyhtiömuotoista rakennuspaikkaa.
– Ne ovat tulossa haettavaksi ensi vuoden alussa. Asemakaava valmistelua ovat viivästyttäneet erilaiset luontoselvitykset, elinvoimapäällikkö Harri kertoo.
Hän vastaa kunnassa myös uusista rakennusluvista.
Lisäksi Hailuodon itäpuolelle lähelle mantereelle johtavaa Huikun siltaa on tulossa useita uusia omakoti- ja mökkitontteja. Kunta kehittää tonttivarantoa yhdessä maanomistajien kanssa.
Suosittu kohde
Saareen houkutellaan 50 kilometrin päästä Oulusta muun muassa etätyöntekijöitä.
– Hailuodossa oli jo viime kesänä useita etätyöntekijöitä. Osalle heistä tarjottiin työskentelymahdollisuus kunnantalolla, Alikoski kertoo.
Hailuoto on nyt uuden sillan myötä suosittu oululaisten päiväretkikohde.
– Toivottavasti vieraita riittää sesongin jälkeenkin. Yleensä saari hiljenee koulujen alettua syksyllä, sanoo Hailuodon kunnanvaltuuston puheenjohtaja Teija Siekkinen (kesk.)
Hän johtaa Hailuodossa taksi- ja ravintolayritystä.
– Haluan edistää toimia, joilla saadaan Hailuotoon uusia asukkaita, Siekkinen kertoo.
Hailuotoon valittiin viime vaalien jälkeen Suomen naisvaltaisin valtuusto.
Hailuodon haasteena on yli sata vuotta vanha sarkajako, jolloin kullekin talolle jaettiin kylän kaikista pelto- ja niittylohkoista kapeita sarkoja vuorotellen. Sillä taattiin eri laatuisten viljelymaiden tasapuolinen jakaminen.
– Sarkajako vaikeuttaa esimerkiksi retkeily- ja pyöräreittinen rakentamista Hailuodossa. Myös suurien tonttialueiden aikaansaaminen on hidas prosessi, Harri kertoo.
– Tilanne oli aivan eri kuin aiemassa työpaikassani Sotkamossa, jossa Vuokatin matkailualuetta on voitu kehittää suurin kokonaisuuksin, Harri lisää.
Harri uskoo, että Hailuoto kasvaa matkailun vauhdittamana.
– Uusi silta ja parantuneet liikenneyhteydet voivat houkutella tänne uusia asukkaita, jolloin voimme pysäyttää väkiluvun vähenemisen, Harri sanoo.
Lue myös:
