Sivistykselliset perusoikeudet kuuluvat kaikille lapsille – Susanna Huovinen hakee käytännön ratkaisuja koulumaailmaan

Kuvat Laura Oja

Susanna Huovinen on iloinen ja innoissaan. Uusi työ Kuntaliiton varatoimitusjohtajana sekä sivistys- ja hyvinvointiyksikön johtajana kiehtoo. Puoliso Jyväskylässä on tottunut siihen, että emäntä on viikot poissa. Huovinen tunnetaan valtakunnallisesti suomalaisena poliitikkona, ex-ministerinä, kansanedustajana.

Huovinen asettuu haastatteluun kuten toimii muutenkin: hyväntuulisena, tehokkaana ja suoraan silmiin katsellen. Millaista työ Kuntaliitossa on? Yllätyksiä? Ilonaiheita?

– Äärimmäisen mielenkiintoista ja antoisaa. Olen ollut superonnellinen, että pääsin tänne, osaksi huikeiden ammattilaisten joukkoa.

Huovinen aloitti työt viime keväänä ja konkarillakin selvitettävää on paljon. Omalle vastuualueelle kuuluvat keskeiset koulutukseen ja hyvinvointiin liittyvät asiat.

– Pitää päästä isojen ja tärkeiden asioiden kärryille. Katseet kaikilla suuntautuu (jo) seuraavalle hallituskaudelle.

Huovinen on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Minna Karhusen joukkueessa. Vastuualueena ovat hyvinvointi ja sivistys eli kuntien olennaiset tehtävät.

– Meidän yksikössä ollaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Ne palvelut, joita kunnat tuottavat ja järjestävät, ovat osaamisen, kasvun ja vakauden pohja. 

Hyvä tausta

Huovinen suhtautuu nöyrällä mielellä kauteensa muun muassa siksi, että aina voi oppia uutta. 

– Viittaan meidän yksikön työn syvempään virtaan: asiantuntemus rakentuu yksikön osaajien vahvaan ammattitaitoon, mutta myös Kuntaliiton laajaan verkostoon. Ja näitä verkostoja hyödynnämme aktiivisesti edunvalvonnan tukena.

Aiempi tausta antaa erinomaisen pohjan nykyiselle työlle. Entisenä poliitikkona Huovinen tuntee läpikotaisin poliittisen järjestelmän. Hänellä tiedetään olevan laajat verkostot eri puolueisiin. Ministeritehtävät laajensivat näkökulmaa ministeriöiden valmistelutyöhön. Huovinen oli SDP:n kansanedustaja lähes kaksikymmentä vuotta (1999– 2018). Sinä aikana hän oli Vanhasen hallituksen viestintä- ja liikenneministeri sekä Kataisen ja Stubbin hallituksessa peruspalveluministerinä. Kolme vuotta Huovinen teki töitä valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteerinä.

– Pidän tärkeänä niitä verkostoja, jotka vahventuivat alivaltiosihteerin tehtävässä.

On Huovinen malttanut olla töissä myös kotikaupungissaan. Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajan neljän vuoden pesti toi asiantuntemusta yhteistyöstä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työ Jyväskylässä antoi mahdollisuuden asua arkenakin samassa kaupungissa puolison eli Jyväskylän kaupunginjohtajan Timo Koiviston ja perheen kanssa. 

Oppimisen turvaaminen

Huovista kiinnostaa oma pesti erityisesti siksi, että sivistyksen ja hyvinvoinnin palvelut ovat kunnissa entistä keskeisimpiä ja tärkeitä. Joissakin lapsimäärä näkyy tilan tarpeena ja monenlaisena pätevän henkilöstön tarpeena ja toisaalla vähenevä lapsimäärä tarkoittaa ihan muita asioita. 

Kiikkulaudan toisessa päässä voi olla julkinen talous ja toisessa päässä palvelun tarve. Suomessa on noin 2 000 kuntaperusteista peruskoulua. Väestönmuutokseen liittyvät isot trendit vaikuttavat luonnollisesti opetuksen ja koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen saavutettavuuden turvaaminen esi- ja perusopetusasteista lähtien on keskeinen haaste kunnille. Siksi tarvitaan uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja.

Vuonna 2032 Suomessa on 96 000 lasta vähemmän kuin nyt. Nykyisillä luvuilla se tulee tarkoittamaan vähemmän opetusryhmiä, pienentyviä ikäluokkia ei vain haja-asutusalueilla vaan kehitys näkyy myös isommissa keskuksissa. Pääkaupunkiseutu on oma tarinansa. Kunnille tulee hyvin vaikeaksi järjestää opetusta, jos syntyy muutama lapsi vuodessa. 

Susanna Huovinen painottaa sitä, että valtio ei saa jättää kuntia yksin. Ristiriitana on se, että lisätään normeja ja lainsäädäntöä, mutta rahoituksen määrä ei ole seurannut eikä seuraa vaatimustasoa. Osittain lain tuki myös puuttuu.

– Ajatellaan, että kuntien pitäisi keksiä joustavia mahdollisuuksia löytää alueellisia ja paikallisia ratkaisuja. Se, että mikään ei muuttuisi, ei ole vaihtoehto. 

Monelta taholta muistutetaan yhteistyön tekemisestä erilaisissa muodoissaan. Yksinkertainen kysymys on se, miten voitaisiin selviytyä urakasta paremmin ja ehkä helpommin yhdessä.

Huovinen tietää, että kunnat ovat tehneet jo paljon. Viime Kuntamarkkinoilla julkaistu selvitys osoittaa konkreettisesti sen, miten valtavasti kunnat ovat panostaneet lasten ja nuorten hyvinvointia tukeviin palveluihin ihan itse. On haluttu löytää ratkaisuja ja panostaa lasten ja nuorten hyvinvointiin.

Erilaisia malleja

Mitä yhteistyö sitten käytännössä voi ja voisi tarkoittaa? Yksi esimerkki on vaikkapa yhteiset opettajuudet. Vastuukuntamalli, jossa joku kunnista ottaa roolin tietystä koulutuksen osasesta, voisi olla yksi keino opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä. Myös etäyhteyksiä hyödyntävään opetukseen on saatava selkeyttä. 

– Me emme tavoittele korona-ajan mallia, jossa kone ja lapsi jäävät kotiin. Tarkoitus on saada etäyhteyksillä toteutettavaa opetusta koulusta kouluun.

– Koulu on tietenkin muutakin kuin pelkkä oppimisen paikka. Se on yhteisö, jossa opitaan muitakin taitoja ja tärkeitä taitoja. Halutaan, että kouluyhteisössä voidaan hyödyntää etäyhteydellä tuotavaa pätevän opettajan opetusta. Vaikkapa niin, että jonkin aineen opetus saadaan kerran viikossa etäyhteydellä.

Verkostoperuskouluhankkeesta Huovinen ottaa hyväksi esimerkiksi Etelä-Savon, jossa on väestöhaasteita ollut muita alueita pidempään. Siellä muun muassa Enonkoski ja Savonlinna tekevät yhteistyötä opetuksen järjestämisessä. 

Julkisen talouden vaikeuksien lisäksi haastaa sekin, että pätevien opettajien saaminen ei ole selviö.

– Me ei voida ajatella, että sivistykselliset perusoikeudet kuuluvat vain niille lapsille, jotka asuvat keskuksissa. 

Yksi ongelma on tällä hetkellä se, että etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen lainsäädäntö on puutteellista. Tarvitaan siis yhteiset pelisäännöt ja lainsäädännön perusta. Se olisi osa lapsen ja nuoren yhdenvertaisuutta. Terminologian selkeyttäminen lainsäädännössä ja myös reunaehtojen tarkentaminen on ykkösasia.

Tämän jälkeen pitäisi kokeilla, valita alueita, joissa väestönmurros koettelee ihan aidosti.

– Voi olla jo nyt niin, että vaikka kuinka huhuillaan niitä päteviä opettajia, heitä ei ole tai heille ei pystytä varmistamaan riittäviä tunteja. Ei ketään voi pakottaa opettamaan.

–Meillä on myös tässä yhteiskunnassa tahoja, joiden mielestä tässä asiassa ei pitäisi tehdä välttämättä isoja ratkaisuja. Suoraan voi sanoa, että etäyhteyksillä tapahtuvan etäopetuksen käytännön toteutuksesta ollaan OAJ:n kanssa ainakin joistakin asioista erimielisiä, muotoilee Huovinen.

Ihan tumput suorassa ei Suomessa todellakaan olla. Väestönmurros on vahvasti esillä ja parlamentaarinen työ kuntien tulevaisuudesta ja rahoituksesta on käynnistynyt. Lisäksi työnsä sai juuri valmiiksi OKM:n väestökehitysryhmä. Opetuksen sisällön ja yhteistyön sijasta puhutaan usein koulujen määrästä ja rakennuksista. Huovinen ei pidä pientä koulua itsestään selvästi parempana vaihtoehtona.

– Aika monesta kasvukeskuksesta löytyy hyviä esimerkkejä uusista tiloista. Mitä tulee pieniin yksiköihin, ne voivat olla haavoittuvaisia. Isommasta kouluyksiköstä voi olla nuorilla kokemuksia, että siellä on helpompi hengittää. Henkilöstön saatavuuden kannalta isommissa yksiköissä voi olla helpompi löytää synergioita.

Vaalit lähestyvät

Kuntaliiton Susanna Huovinen muistuttaa, että kaikessa toiminnassa pitää olla realismia, pitemmälle kuin yhden vaalikauden. Huovinen itse on ollut 16 vuotta kuntapäättäjänä ja pitempään parlamentaarisessa työssä. Hänellä on moninainen vaikuttamisen ja lobbauksen verkosto päättäjien suuntaan.

– Päättäjienpaineet on niin moninaiset kansalaisten ja kuntalaisten suunnalta, uudella tavalla somen kautta. Lisäksi on perinteinen media ja useita eri ammattiryhmiä. 

Vaikuttamisen keskellä toimii ydinkysymys: miksi me teemme työtä.

– Tehdään sitä työtä, että nuori ja lapsi saa sen palvelun, koulutuksen ja osaamisen ja löytää oman lahjakkuutensa tässä elämässä.

Huovinen ohjeistaa nykyisiä ja tulevia päättäjiä ennen vaaleja. Pitäisi kyetä katsomaan muutakin kuin koulun sijaintia tai onko se minun äänestäjilleni se kaikkein tärkein asia.

– Tulisi vähän laajentaa näkökulmaa. Se on välttämätöntä, jos me halutaan turvata se tärkein asia, tavoite lapsen ja nuoren hyvästä koulupolusta. 

 Miten pystyy perustelemaan kansalaisille erilaisia näkemyksiä? Huovinen neuvoo puhumaan heille myös demokratiasta.

– Ajattelen niin, että on (kauhean) vastuutonta siirtää jotakin ongelmaa eteenpäin tai olla vain ajopuuna. 

Päättäjäksi tullaan montaa eri reittiä. Torilla tai kävelykadulla voi tulla sanoneeksi asioita, jotka on mahdoton toteuttaa.

–Kun olet ehdokastilanteessa, et ole välttämättä kaiken tiedon äärellä. Tiedän, kun olen itsekin siellä niin monta kertaa varpaat jäässä seissyt, että siinä on tarve sanoa kansalaiselle, että ”hei mä ymmärrän sua”.

Tullaan demokratian peruskysymyksen äärelle: Kansalaisten ja kuntalaisten pitäisi ymmärtää, että äänestäjät valitsevat päättäjät tekemään päätöksiä kansalaisten puolesta. Päättäjillä pitää Susanna Huovisen mielestä olla mahdollisuus myös muuttaa mieltään saatuaan lisää tietoa.

Tulevaisuuden näkymä

Huovinen korostaa, että on aikuisten vastuulla muistaa aina toivon merkitys.

– Ja sitä ei saa unohtaa kun kierretään kunnissa. Vaikka kertomamme tiedot ovat joskus aika haastavia, pitää muistaa, että Suomi on osaavien ihmisten maa ja yhdessä olemme selvinneet ennenkin. 

Susanna Huovinen on selvästi mielissään, kun saa kuvailla hyvää koulua. Hän aidosti haluaa, että lapsilla on hyvä olla.

– Se on lämmin ja turvallinen yhteisö, jossa jokainen saa olla omanlaisensa tiettyjen reunojen sisällä. Ei pakoteta lapsia ja nuoria tiettyyn muottiin. Siellä on empaattisia, osaavia ammattilaisia, jotka auttavat oppimaan, löytämään kaverisuhteita, löytämään yhteisöstä voimaa. Kivoja ja turvallisia koulupäiviä, liikuntaa, välitunteja.

Huovinen arvostaa myös opettajia ja iloitsee siitä, että opettajan tehtävä edelleen koetaan merkitykselliseksi ja tärkeäksi.

– Meillä on pohjoismaisittainkin erittäin korkealla mielikuva, kuinka tärkeä opettaja on, miten siihen opettajankoulutukseen pitää satsata ja että opettajien pitää olla ajan tasalla ja osata hommansa.

On tärkeää, että vetovoiman lisäksi on pitovoimaa: minkälaista arki on varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa tai toisella asteella. Minkälainen tuki on omalle työlle, miten saa täydennyskoulutusta. Opettajankoulutuksellakin on suuri vastuu, että todellisuus ja koulutus ovat samasta maailmasta. 

Arvokas nuoruus

Susanna Huovinen puhuu mielellään myös nuorisotyöstä ja nuorten hyvinvoinnista.

Maaliskuussa julkistettiin Nuorisobarometri vuodelta 2025, jonka tuloksissa korostuivat nuorten huolet työstä, toimeentulosta ja tulevaisuudesta.

– Lasten ja nuorten oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Meillä pitää olla ymmärrys siitä, että nuoruus ei ole mikään ohikiitävä hetki, vaikka itsestämme siltä tuntuisikin. Nuoren ihmisen elämä on juuri tässä hetkessä tärkeä ja arvokas. Jos nuori ei saa riittävää tukea vanhemmilta tai muilta lähellä olevilta aikuisilta, voi moni asia mennä pieleen. 

Kunnissa toimitaan joka päivä nuorten lähellä. Perusopetus ja toinen aste antavat nuorille osaamista ja eväitä tulevaisuuteen. 

Yhteistyötä tarvitaan myös vapaa-ajanpalveluissa. Pystyttäisiinkö palveluita järjestämään vaikkapa seudullisesti?

– Nyt olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan, missä yhteistyötä voisi entisestään tiivistää, kun julkinen talous on tiukka ja väestönmurros haastaa erilaisia kuntia eri tavoin. Onko vastuita jaettavissa esim. siten että kunta ”erikoistuu” johonkin ja toinen kunta toiseen?

Nuorisobarometrin tuloksia Huovinen kuvailee sanomalla, että ne ovat karua luettavaa.

– Maailman myllerrys ja oman tulevaisuuden rakentaminen haastavat erityisesti nuoria. Meidän aikuisten velvollisuus on tukea ja auttaa nuoria näkemään, että vaikka tilanne on vaikea, Suomi ja me kaikki pärjäämme kyllä yhdessä. 

Demokratiakasvatus on tärkeä osa päiväkotien ja koulujen arkea, se on erityisen tärkeää näinä aikoina, kun äänestysprosentit ovat alhaiset ja nuorten luotto tulevaan heikko. 

Voimistelusta voimia

Susanna Huovinen on tottunut tekemään paljon töitä. Hän sanoo olevansa erittäin työorientoitunut ja nauttivansa työstä. Se on tavoitteena, että syön joka päivä lounaan ja jäisi joku vapaa slotti multitaskauksen keskelle.

– Aivotutkijatkin sanovat, että monen asian tekeminen yhtä aikaa ei ole meille kenellekään hyvä juttu. Itse haluan olla läsnä siinä hetkessä, joka on meneillään. Se on arvostuksen osoitus muita ihmisiä kohtaan. 

Työstään innostunut Huovinen arvostaa myös vapaa-aikaa ja perhettä, johon kuuluu puolison lisäksi kaksi lasta. 

– On tärkeä pitää huolta tasapainosta ja siksi on jumppa ja pari muuta harrastusta, kertoo voimistelua treenaavaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.