Suomen talouskasvu hakee uutta vauhtia: "Vähän kuin Päiväni murmelina -elokuvasta"

Joko vuodesta 2026 olisi odotettavissa talouskasvun vuosi? Finnveran mukaan odotukset tulevan vuoden talouskasvusta ovat kuitenkin toisinto vuodentakaisesta. Ennustelaitosten odotukset bruttokansantuotteen kasvusta vuonna 2026 vaihtelevat suuresti, jopa 0,5:sta 2,0 prosenttiin. 

– Kasvun odottaminen on kuin päiväni murmelina -elokuvasta, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo. 

– Euroalueella kasvu on jo käynnistynyt. Suomi on ainoita maita, jossa kasvu on miinuksella tällä hetkellä. Yhden prosentin kasvun saavuttaminen ensi vuonna vaatii paljon työtä.

Mallia Ruotsista

Kotamäen laskelmien mukaan julkisen velkasuhteen tasapainottuminen edellyttäisi reilusti yli 3 prosentin pitkän ajan talouskasvua.

– Tuollainen kasvu on utopistinen, ja valitettavasti tarvitaan myös sopeutusta. Ruotsi on epäreilu vertailukohde, mutta jos Suomessa yritykset olisivat investoineet vastaavasti joka vuosi 5 miljardilla eurolla, myönteiset vaikutukset kansantalouteen olisivat massiiviset, Kotamäki sanoo.

Hän sanoo odotusten olevan kuitenkin korkealla, sillä positiivisia taloustapahtumia on.

"Suurin jarru on henkisellä puolella."

– Suurtilaukset esimerkiksi meriteollisuudessa ja puolustussektorilla sekä datakeskusinvestoinnit käynnistävät hyvän kierteen, joka luo kysyntää ja luottamusta tulevaan myös pk-yrityskenttään.

Epävarmuus hillitsee

Yrityskentässä ääripäät korostuvat: hyvillä menee todella hyvin, kun taas heikoilla tilanne on vaikea. Tämä käy ilmi Finnveran marraskuisesta kyselystä, johon vastasi Finnveran reilut 70 rahoitusasiantuntijaa pk- ja midcap- sekä suuryritys-liiketoiminnoista. 

Kotamäen mukaan monilla yrityksillä olisi kuitenkin varaa investoida, eikä ulkoisen rahoituksen saatavuus ole kasvuyrityksille samanlainen ongelma kuin esimerkiksi mikroyrityksille.

– Kyselymme perusteella talouskasvun jarru on henkisellä puolella, sillä kolmessa neljästä vastauksesta yleisimmäksi syyksi investointien lykkäämiseen arvioidaan epävarmuus, Kotamäki sanoo.

Lapissa ei jarruteta

Kyselyn mukaan Suomessa on yksi maakunta, jossa jarrua ei tällä hetkellä tunneta.

– Lapissa on menossa investointibuumi, jonka odotetaan vielä kiihtyvän keväällä 2026. Lapin veto tuntuu olevan eri luokassa muuhun maahan nähden ja monella rintamalla, joskin matkailu on ykköstoimiala, Kotamäki viittaa kyselyyn. 

Nousevatko korot?

Spekulointi Euroopan keskuspankin koronnostoista vuonna 2027 ei Kotamäen mukaan ole järkevää.

– Pikemminkin pidän epätodennäköisenä, että Euroopassa kasvu lähtisi niin kovaan vauhtiin, että inflaatio kiihtyisi ja vaatisi ohjauskoron nostamista.

Suomessa kuluttajien luottamus talouteen on parempi kuin esimerkiksi Tanskassa. Kuitenkin Suomessa kulutus laahaa, kun taas Tanskassa se nousee. 

– Suomalaiset säästävät, vaikka tulotaso on noussut, ja tässä suhdannetilanteessa tarvittaisiin kulutusta ja yritysten hankkeita. Työllisyysasteen viimeaikainen nousu on positiivinen valonpilkahdus, joka jatkuessaan kertoo talouden aidosta käänteestä parempaan. Toivon mukaan tämä näkyy ensi vuonna kysynnässä.