Suuria eroja ruotsinkielisessä kotouttamisessa kaksikielisissä kunnissa

Viikolla yli 180 asiantuntijaa kokoontui pohtimaan, miksi vain 1,5–2 prosentia työtä hakevista maahanmuuttajista valitsee ruotsinkielisen kotouttamispolun, vaikka hallitus tavoittelee 5–10 prosenttia. Uusi integraatiolaki antaa kunnille enemmän vastuuta ja mahdollisuuksia edistää ruotsinkielistä kotoutumista.

Ramieza Mahdi (Vaasa) korosti tavoitteiden merkitystä poliittisessa työssä ja muistutti, että hänen perheensä integroitui aikanaan ruotsiksi Pietarsaaressa. Takura Matswetu (Helsinki) kyseenalaisti resurssien riittävyyden ja kertoi löytäneensä ruotsinkielisen yhteisön Tampereella, vaikka kaupunki on pääosin suomenkielinen.

Melina Saari (Nykarleby Flyktingvänner) painotti, että integraatiokielen valinta vaikuttaa sosiaaliseen elämään, ja että paikalliset realiteetit on huomioitava. Karin Ljung-Hägert (Raasepori) kertoi, että Raaseporissa kiintiöpakolaisten integraatiokieleksi on valittu suomi ELY-keskuksen suosituksesta, vaikka kunnassa enemmistö puhuu ruotsia.

Sabina Fortelius ja Veronika Hertzberg (Luckan Integration) nostivat esiin tiedon puutteen: moni maahanmuuttaja ei tiedä ruotsinkielisestä vaihtoehdosta, vaikka kokee ruotsin helpommaksi. Sabina Fortelius (KEHA-keskus) kertoi, että vain 5,75 prosenttia käyttää ruotsia kansalaisuushakemuksessa.

Christina Gestrin (Folktinget) näkee uudessa laissa mahdollisuuksia ja iloitsee siitä, että kunnissa on yhä enemmän ruotsinkielisestä integraatiosta vastaavia viranhaltijoita.

14.10.2025 Artikkelia muokattu koskien arviota työtä hakevien maahanmuuttajien lukumäärästä. Aiemmin jutusta sai käsityksen, että arvio koski kaikkia maahanmuuttajia.