Sympatialla ei eletä, kun puhutaan taloudesta ja turvallisuudesta

Elävä rajaseutu ja turvallisuus, miten ne turvataan?

Kolmatta kertaa järjestetyn Itä-Suomen kuntien ja maakuntien Rajafoorumin teema nosti keskusteluun sekä taloudelliset että turvallisuuspoliittiset näkökulmat. 

Monissa puheenvuoroissa kaivattiin sähkölinjaa, joka mahdollistaisi elinkeinojen kehittämisen.

Nyt kantaverkkoyhtiö Fingridin sähkölinjoja kuvaava Suomen kartta on Itä-Suomen osalta linjaton.

Rajaseudun rahoituspolitiikka on myös ongelmallista: pankki ei herkästi myönnä lainaa asunnon ostoon, remonttiin tai yrityksen perustamiseen.

Kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) mukaan eduskunnassa harrastetaan pitkälti vastustamisen politiikkaa: taantuville alueille ei kannata rahaa laittaa.

Hän peräänkuulutti aluepolitiikkaan reiluutta.

– Poliittinen järjestelmä tuottaa nyt enemmän kuonaa kuin saumaa, käytti hän hitsaustermiä.

Tunteita jäädyttäviä päätöksiä

Kansanedustaja Suna Kymäläinen (sd.) kertoi kyllästyneensä hallituksen kauniisiin puheisiin Itä-Suomen erityisasemasta.

– Hallitus on lobannut Itä-Suomen asiaa EU:ssa, mikä on aivan oikein ja tärkeää. Mutta pelkällä EU-rahalla asioita ei korjata, tarvitaan myös kotimaista panostamista.

Kymäläisen mukaan näyttää myös siltä, että jos itäinen Suomi saa jonkinlaisen erillisrahoituksen, rahoja jaettaisiin ympäri Suomea.

– Tällainen kieltämättä jäädyttää välillä tunteitani.

Rajafoorumi järjestettiin huhtikuussa, jolloin ajatukset hallituksen kehysriiheen ja erityisesti erityistalousaluekokeiluun olivat hyvin toiveikkaat.

Erityistalousaluekokeilu

Erityistalousalueeseen liittyvää lainsäädäntöä on hallituksessa päätetty selvittää. Politiikan kielessä selvitys yleensä tarkoittaa myönteistä kieltäytymistä.

Pääministerin nimeämä Itä-Suomen erityisedustaja, kauppaneuvos Harri Broman on kuitenkin entistä toiveikkaampi kokeilun etenemisestä.

Hän valmisteli kokeiluun liittyvää esitystä vuoden verran ja esitti pilottialueiksi Imatran ja Kajaanin seutuja. Ja sai vielä jatkoaikaa tehtävälleen lokakuuhun saakka.

Kokeilu edellyttää tulevalta hallitukselta hyvää tahtoa ja selkeää poliittista ohjausta ja sen pitää Bromanin mielestä olla liike-elämävetoinen. Niin on toimittu esimerkiksi Liettuassa ja Puolassa.

Tavoitteena on saada Itä-Suomeen kotimaisia ja ulkomaisia investointeja, joille tarjottaisiin muun muassa verohuojennuksia.

Itä-Suomen rajakuntien yhteistyö tiivistyi – Yhteistyössä voimalla rajaseutua syrjivää politiikkaa vastaan

 Itä-Suomen rajakuntien verkosto virallistettiin Parikkalassa pidetyssä Rajafoorumissa, 14 kunnan muodostaman rajakuntaverkoston vuotuisessa tapahtumassa.

Rajakunnat ry:n puheenjohtajaksi valittiin Kuusamon kaupunginjohtaja Matti Heikkilä.

Yhteistyö on kiinnostanut jo Suomea laajemmin.

Heikkilä kutsuttiin pian yhdistyksen perustamisen jälkeen esittelemään rajaseutuyhteistyötä Puolaan.

Tilaisuus liittyi Interreg Europe -ohjelmaan (Regio-Silence) ja paikalla oli edustajia myös Baltiasta, Suomesta ja Norjasta.

Rajakuntien yhteenliittymään kuuluu kuntia Inarista Lappeenrantaan. Heikkilä pitää sissikomppanian johtajan ottein huolen siitä, että ihmiset ja kunnat toimivat yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi.

– Olen lapsenomaisen innostunut yhdistyksestämme, Heikkilä mainitsi Rajafoorumissa.

400 miljoonan erillisrahoitus

Puheenjohtajan puhetulvaa kuunnellessa sai sen käsityksen, että itäisen Suomen maakunnissa ei ole jääty tuleen makaamaan eikä lamaannuttu ongelmien alle.

Kärsivällisesti on odotettu hallituksen Itä-Suomea koskevien korulauseiden muuttuvan konkretiaksi. Kärsivällisyyttä tarvitaan edelleenkin.

Itä-Suomen maakunnat tarvitsevat investointeja, elämisen ja asumisen mahdollisuuksia, parannusta sähköverkkoon ja luvituksia tuulivoiman investointeihin, muun muassa.

Yhdistyksen tavoitteena on sisällyttää esityksiä tulevaan hallitusohjelmaan. Eikä siinä vielä kaikki.

Hankelistaa viedään myös EU:n tietoisuuteen. Kokonaisturvallisuuteen liittyvään hankkeeseen haetaan rahaa 400 miljoonaa euroa: tiestön parantamiseen, energiaverkkoon, huoltovarmuuteen, muun muassa.

– Haasteet ovat isoja, joten vaikuttavuuttakin pitää olla. Hanke on tarkoitus ulottaa myös Baltiaan ja Puolaan, Heikkilä kertoi.

Gallup Rajakunnat ry:n hallituksen edustajille

1. Miten Rajakunnat ry voi mielestäsi vaikuttaa Itä-Suomen elinvoiman kasvuun?

2. Mikä on tärkein asia, johon pitää ensimmäiseksi tarttua? 

3. Mikä oli mielestäsi parasta Rajafoorumissa? 

Mikko Löppönen, Tohmajärvi

1. Rajakunnat edustavat nyt erittäin laajaa maantieteellistä aluetta. Kun pystyimme perustamaan näin ison alueen kesken yhteisen yhdistyksen Itä-Suomen elinvoimaisuuden kehittämistä varten, niin meidän yhteisellä vaikuttamisellamme on varmasti merkitystä kansallisesti sekä EU-tasolla.

2. Elinvoiman kehittämiseksi tarvitsemme Itä-Suomeen järeämpää sähköverkkoa.

Itä-Suomi tarvitsee tasapuoliset olosuhteet muun Suomen kanssa investointien houkutteluun ja asuttuna pitämiseen. Myös lentoyhteydet on varmistettava ja ratayhteyksiä kehitettävä. Kun olosuhteet ovat tasapuoliset, pärjäämme ja pystymme vahvistamaan omalta osaltamme koko Suomen elinvoimaa ja taloutta.

3. Parasta on se, että pysähdytään isolla porukalla ja asiantuntijoita kuullen hakemaan ratkaisuja Itä-Suomen ja etenkin rajakuntien tilanteen parantamiseksi haasteellisessa maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Erno Heikkinen, Suomussalmi

1. Rajakunnat ry kokoaa rajakuntien äänen yhteen ja tekee näkyväksi, että raja-alueiden elinvoima on myös koko Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymys. Vaikuttamisen kärkinä ovat muun muassa saavutettavuus, sähkön kantaverkko, investointien edellytykset sekä yritysten toimintaympäristö. Suomussalmen kunta on liittynyt Rajakunnat ry:n jäseneksi juuri yhteisen edunvalvonnan vahvistamiseksi ja mahdollisten hankkeiden kehittämiseksi.

2. Pelkkä yleinen huoli ei riitä, vaan tarvitaan selkeät esitykset esimerkiksi liikenneyhteyksistä, sähkönsiirrosta, investointien luvituksesta ja rajaseudun erityisaseman huomioimisesta.

3. Parasta oli yhteinen tahtotila ja ratkaisuhakuisuus. Foorumissa näkyi, että rajakunnilla on paljon yhteisiä intressejä ja että elinvoima, turvallisuus ja saavutettavuus ovat toisiinsa vaikuttava kokonaisuus.

Sami Sinkkonen, Parikkala

1. Yhteinen ääni on aina voimakkaampi ja tehokkaampi edunvalvonnassa kuin yhden yksittäisen kunnan ja kaupungin. Kaikilla 14:llä rajakunnalla on hyvin samanlaiset ongelmat itärajan sulkeutumisen takia. Valtakunnan politiikka myös syrjii Itä-Suomea. Investoinnit jäävät valtatie 5:n länsipuolelle.

2. Tiet, rautatiet ja valtakunnan sähköverkon puutteellinen kapasiteetti rajoittavat vihreän siirtymän investointeja Itä-Suomeen. Tarvitaan 400 kilovoltin siirtolinja Imatralta Suomussalmelle ja Kuusamoon. Karjalan rata tulee peruskorjata ja liikennekapasiteettia nostaa. Savonlinnaan laitaatsalmeen rautatiesilta ja liikenne auki Parikkalasta Huutokoskelle. Tämä on puhtaasti huoltovarmuuden turvaamista.

3. Yhteisöllisyys, erittäin hyvät ja vaikutusvaltaiset puhujat, joilla oli erittäin tärkeää asiaa.

Johanna Väyrynen, Lappeenranta

1. Yhteisellä edunvalvonnalla voimme vaikuttaa erityisesti liikenteen ja muun infran parantamiseen sekä luoda paremmat edellytykset yritysten kasvulle ja investoinneille. Voimme toimia sillanrakentajana niin rahoittajiin, hanketoimijoihin, myös Brysselin suuntaan tuoden rajaseudun erityiskysymykset esille varmistaen, ettei puheet jää vain puheeksi.

2. Yhteinen verkostomainen tekeminen ja aktiivinen edunvalvonta – tällä hetkellä meillä on rajan tuntumassa lähes samantyyppiset haasteet – ja työpaikkojen luominen on avainasemassa. Viestiminen stabiilista liiketoimintaympäristöstä siitä, että rajaseutu on hyvä liiketoimintaympäristö investoida. Yhdessä, leveämmillä hartijoilla tekemällä saamme vaikuttavuutta ja ratkaisuja.

3. Verkostoituminen, keskustelut muiden kuntien kanssa ja yhteistyön tiivistäminen uusien ratkaisujen löytämiseksi elinvoiman vahvistamiseksi.