Uutiset
Tähän vesihuolto ei ole monilla paikkakunnilla välttämättä varautunut, varoittaa apulaisprofessori Pekka Rossi
Myös väestörakenteen muutokset aiheuttavat kuntien vesihuoltoon taloudellisia paineita, ja ristiriidat voivat päätyä uutisotsikoihin.
– Suomen pohjavesialueet, jotka ovat vesihuoltomme pääasiallinen vesilähde, ovat kansainvälisesti vertailtuna pieniä, Oulun yliopiston apulaisprofessori Pekka Rossi sanoo.
Suomessa on hänen mukaansa pieniä pohjavesialueita tuhansia, pirstaleisesti hajaantuneina.
Lisäksi Oulun ylipiston tiedotteessa kerrotaan, että Suomeen on kertynyt verrattain ohut maaperä, jossa pohjavesivarannot ovat lähellä pintaa.
Ilmastonmuutoksen vauhdittama sademäärien ja lämpötilojen vaihtelu tekee veden kierrosta arvaamattomampaa.
Maan pinnassa olevat pohjavedet ovat haavoittuvia vähentymiselle ja likaantumiselle, jos pintavettä pääsee pohjaveteen.
– Tähän vesihuolto monilla paikkakunnilla ei välttämättä ole aiemmin varautunut, kertoo Rossi.
Hän johtaa vesihuolto ja vesienkäsittely -tutkimusryhmää, joka tutkii vesihuollon turvallisuutta yhteistyössä vesilaitosten, kuntien ja laajojen sidosryhmien kanssa.
Yli tuhat laitosta
Päivitetty vesihuoltolaki astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Useimmissa kunnissa kunnan vesihuoltolaitos on tärkein vesihuoltopalvelujen tuottaja. Yksityisoikeudelliset osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut organisaatiot täydentävät usein kunnan laitoksen palveluja pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueilla.
Muun muassa pohjavesien pirstaleisuudesta, viime vuosisadan kunnallisesta päätöksenteosta, valtion tukipolitiikan vaihtelusta ja pitkistä etäisyyksistä juontuu, että koko maassa on vesilaitoksia yli tuhat.
– Infran eli putkien, pumppaamojen, puhdistamojen ja vesitornien ikääntyessä vastassa on kysymys, miten saadaan hallinnoitua välttämättömiä päivityksiä vesi-infraan. Yksi esillä ollut kysymys on, pitäisikö pieniä vesilaitoksia yhdistää. Vesihuollon osaamista on kuitenkin varmistettava kaikkialle myös paikallisesti, sillä vesihuoltorakenteet eivät keskity vain kasvukeskuksiin, Rossi jatkaa.
"Luonnollinen monopoli"
Uuteen vesihuoltolakiin tehdyillä muutoksilla vaikutetaan vesihuollon omaisuudenhallintaan.
Vesimaksujen korotuksia on odotettavissa, kun monelle taloyhtiöistä tuttu putkiremontti odottaa nyt kokonaista yhteiskuntaa: investointitarpeen on arvioitu nousevan yli 700 miljoonaa euroa vuoteen 2040 mennessä.
– Vesihuolto on luonnollinen monopoli. Siksi hinnoittelu, tuloutus ja investoinnit pitää perustella läpinäkyvästi, professori Pekka Leviäkangas sanoo.
– Kuntapoliittinen liikkumavara kapenee varsinkin niiden vesilaitosten osalta, jotka toimivat osana kuntien omia organisaatioita, Leviäkangas lisää tiedotteen mukaan.
Samalla kun ikääntyvät putket kasvattavat riskiä vedenjakelun häiriintymisestä, myös väestörakenteen muutokset aiheuttavat kuntien vesihuoltoon taloudellisia paineita, ja ristiriidat voivat päätyä uutisotsikoihin.
– Kuntapolitiiset päätöksentekijät joutuvat usein tekemään vaikeita valintoja – nämä valinnat saattavat siirtää kustannustaakkaa tulevaisuuteen, kun tarvittavia korjaustöitä tai investointeja lykätään, samalla kun halutaan pitää vesimaksut kohtuullisina, Leviäkangas muotoilee.
Uuden lain myötä tilanne muuttuu niin, että vasta kun valvova viranomainen on tarkistanut, että vesilaitoksen toiminta on kunnossa ja päivitetty, laitos voi tuottaa voittoa.
Leviäkankaan johdolla selvitetään, mitä tunnuslukuja vesilaitosten pitää jatkossa raportoida kansallisiin järjestelmiin, jotta niiden avulla pystytään turvaamaan toiminnan jatkuvuus, talous ja varautuminen. Oulun yliopiston tiedoteen mukaan alustavia malleja on jo luonnosteltu.
– Kun vesihuoltojärjestelmä teknistyy, automatisoituu ja digitalisoituu, kasvaa osaamisesta ja innovaatioista uusia mahdollisuuksia myös liiketoimintaan, muistuttaa Leviäkangas.
Lue myös:
