Tähän vuoteen vertailukelpoinen peruspalvelujen valtionosuus laskee 148 kunnassa – Kuhmon osuus kutistuu lähes 600 000 euroa
Valtionosuusrahoituksen heikentyminen on kiristänyt kuntataloutta kuluvan vuoden aikana, Kuntaliiton eritysasiantuntija Olli Riikonen kertoo.
– Vuodesta 2023 VM:n peruspalvelujen valtionosuusrahoitus pieneni tähän vuoteen noin 300 miljoonalla eurolla ja vertailukelpoista kasvua ensi vuodelle on luvassa 29 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna.
Kuntaliiton Taloustorstai-lähetyksessä puhunut Riikonen huomautti, että tilanteen kehittymisen seuranta vaatii asiaan perehtymistä.
– Valtionosuuksien muutosvertailu on nytkin hieman hankalaa, koska TE-uudistus tuo lisärahoitusta kaikille kunnille ja vastaavasti verotulomenetysten kompensaatio vähentää sitä.
– TE-rahoituksen vastapainoksi menot tietysti kasvavat eli kunnan talouden tasapaino ei siitä parane.
Verotulomenetysten kompensaatio puolestaan ei ole varsinainen menetys, sillä kunnallisverotuksen ansiotulovähennys tuo saman rahan kunnallisveron kautta, Riikonen lisäsi.
– Mutta meillä on tämän hetken laskelman mukaan 148 kuntaa, joilla tähän vuoteen vertailukelpoinen peruspalvelujen valtionosuus laskee. Tämä johtuu pääsääntöisesti lapsimäärän vähentymisestä.
Lapsimäärä vähenee valtaosassa kuntia.
– Esimerkiksi Kuhmon noin 7 600 asukkaan kaupungin vertailukelpoiset valtionosuudet pienenevät merkittävästi tästä vuodesta. TE-uudistuksen myötä tulee 1,1 miljoonaa euroa lisää, mutta samalla tähän vuoteen vertailukelpoiset peruspalvelujen valtionosuudet kutistuvat lähes 600 000 euroa.
– Tärkein syy on se, että Kuhmossa 0–15-vuotiaiden määrä pienenee 72 lapsella, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa prosenttia sen ikäisistä.
TE-lisän määrä 822 miljoonaa euroa
Olli Riikonen kertoi valtionosuusasioista Taloustorstai-lähetyksessä, joka käsittelee kuntatalouden ajankohtaisia aihepiirejä Kuntaliiton talousyksikön asiantuntijoiden johdolla.
Säännöllisesti ilmestyvässä ohjelmassa Olli Riikosen esiintymisvuoron ajankohtaisuutta korosti viime maanantaina julkistetut kuntien ensi vuoden ennakolliset valtionosuuslaskelmat.
TE-uudistus vaikuttaa merkittävällä tavalla lukuihin.
VM:n valtionapu kunnille vaikuttaa kasvavan, kun katsotaan puhtaasti euromääräistä kehitystä.
– Mutta kun katsotaan, mistä kasvu aiheutuu, niin sehän on TE-uudistuksen tuomaa lisärahoitusta, tarkkaan ottaen 822 miljoonaa euroa (TE-lisän määrä).
– Kun katsotaan nykyisten tehtävien VM:n valtionosuudet, niin siellä ei juurikaan kasvua tapahdu. Kovin vähän tulee lisää rahaa, vaikka siellä on ensi vuodelle se TE-uudistuksen rahoitus mukana.
Käyttäjäystävällinen laskuri
VM:n valtionosuuslaskemapäivitykset löytyvät käyttäjäystävällisesti Kuntaliiton sivuilta, Kuntaliiton erityisasiantuntija Olli Riikonen huomautti.
– Myös valtionosuuslaskuri on päivitetty näillä tuoreilla luvuilla. Laskurin avulla näkee kaikki valtionosuuksien määräytymistekijät. Laskuri avaa kuntakohtaisen rahoituksen muodostumista, ja on erityisen hyödyllinen opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden ennakointiin.
– OKM:n valtionosuuden osalta ei tule ennakollisia laskelmia, vaan kunnan pitäisi itse arvioida valtionosuuden muodostuminen. Laskurilla sen pystyy itse tekemään. Laskuriin syötetään muun muassa lukiolaisten määrät ja kansalaispiston tuntimäärä ja muut OKM:n valtionosuuteen vaikuttavat tekijät.
Kuntaliiton sivuilta näkyy sekin, miten ensi vuoden ennakollinen valtionosuuslaskelma on nyt syyskuun laskelmassa muuttunut verrattuna viime kesäkuussa julkaistuun.
– Suurin vaikutus oli perushintojen muutoksilla. Kaikki laskentatekijät eivät ole muuttuneet.
Sote-historia näkyy
Työn alla olevalta valtionosuusuudistukselta odotetaan paljon, mutta järjestelmän uudistustyö ei ole helppoa.
Hyvinkin samankaltaisilta näyttävät kunnat saavat kovin erisuuruisia valtionosuuksia.
– Esimerkiksi kun valtionosuuksien sote-erien osalta toinen puoli kunnista on miinuksen puolella eli menettää valtionosuuksia sote-erien takia ja toinen puoli niitä saa lisää, niin eihän tämän sote-historian häivyttäminen järjestelmästä ihan helppoa ole.
Lue myös: