Tällaiset kunnat ovat entistä vahvempia – katso listat parhaista

Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksissä korkeimpaan sijoitukseen yltäneet alueet keskittyvät keskuskaupunkeihin, mutta erot niiden välillä ovat suuria.

Korkeimmat arviot saavat keskuskaupungit ovat Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa ja Porvoo.

Kehyskunnat ovat EVP-indeksillä keskimäärin vahvoja menestyjiä. Kärkeen sijoittuvat kehyskunnat ovat lähes poikkeuksetta suurten kaupunkien välittömässä vaikutusalueessa, ja menestys perustuu erityisesti hyvään veto- ja pitovoimaan.

Lisäksi FCG Finnish Consulting Group tiedottaa, että Elinvoimaindeksin kärki painottuu Helsingin seudulle, Lounais-Suomeen, Tampereen seudulle, Pohjanmaalle ja Lappiin. Erityisesti Lapin ja Pohjanmaan maaseutumaiset kunnat pärjäävät hyvin elinvoimassa.

– Vertailussa menestyneiden alueiden taustalla on usein tiivis kytkeytyminen kaupunkiseutuihin ja vahva erikoistuminen esimerkiksi matkailuun, teollisuuteen, kaivostoimintaan tai energiaan, MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen kertoo.

Kajaanilta kovaa kehitystä

– EVP-indeksissä sijoitustaan ovat vahvistaneet ennen kaikkea ne kunnat, joissa työllisten muuttoliike on vahvistunut ja avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvanut, MDI:n asiantuntija Niklas Aro sanoo.

Keskuskaupungeista sijoitustaan indeksissä paransi eniten Kajaani.

Hyvän kehityksen taustalla oli erityisesti talouden ja yritystoiminnan vahva kehitys.

Lisäksi Kajaanissa väestön väheneminen oli maltillisempaa kuin monissa vertailukunnissa, ja ulkomaalaistaustaisten ja opiskelijoiden osuus väestöstä kasvoi.

Kehyskunnista sijoitustaan paransi eniten Vesilahti, jonka kohdalla parantunutta sijoitusta selittää suotuisa työllisyyskehitys ja vahvistunut yritystoiminta. Myös Vesilahden väestönkehitys vahvistui ja muuttovoitto alueelle kasvoi.

Seutukaupungeista merkittävimmän nousun indeksissä teki Kauhava, jonka kasvun taustalla oli erityisesti vahvistunut yritystoiminta.

Kauhavalla myös väestönkehitys oli suotuisaa, muuttotappiot pienenivät ja ulkomaalaistaustaisten sekä opiskelijoiden osuus kasvoi voimakkaasti.

Maaseutumaisista kunnista yksi eniten sijoitustaan parantaneista oli Muonio, jossa muuttoliike parani merkittävästi työllisten muuttovoittojen kasvaessa.

Lisäksi valmistuneiden asuntojen määrä Muoniossa kasvoi.

– Pelkkään elinvoimaan panostaminen ei siis riitä, vaan vetovoimalla ja pitovoimalla on ja tulee olemaan yhä suurempi merkitys alueiden menestykselle, Laasonen kiteyttää tiedotteen mukaan.

20 avainmuuttujaa

Finnish Consulting Groupin ja sen osana toimivan MDI:n kehittämän indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa.

Indeksi pitää sisällään 20 avainmuuttujaa, joista löytyy vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat esimerkiksi alueiden talous-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen.

Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön ja vetovoiman sekä asumisen ja rakentamisen kehitykseen, tiedotteessa kerrotaan.

Päivitetty EVP-indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja heikentyminen on koskettanut melkein koko maata.

Seutukaupunkien haasteet

Seutukaupunkien tilanne EVP-indeksillä on haasteellinen. Ne sijoittuvat usein suhteellisesti hyvin elinvoimaindeksissä mutta heikosti veto- ja pitovoimaindeksissä.

Esimerkiksi koulutustarjonnan rajoittuneisuus työntää nuoria pois näistä kaupungeista. Maahanmuuton vähäinen taso ja korkea lähtömuuttajien osuus heikentää tilannetta entisestään.

Maaseutumaisten kuntien EVP-tulokset ovat erittäin polarisoituneita. Menestyvät maaseutukunnat ovat usein vahvasti erikoistuneita, kun taas heikosti menestyvissä haasteena on usein vähäinen elinkeinorakenteen uusiutuminen.

EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntatalouden johtaja Eero Laesterä (FCG), neuvonantaja Timo Aro (MDI), johtava asiantuntija Tuomas Hanhela (FCG) ja johtava asiantuntija Rasmus Aro (MDI).