”Tämä on pahin joulu” – Lapsiperheet ovat nyt kovilla ja samalla Christa Carpelan näkee, mikä voi tuoda onnen

Kikka Lava Carpelan tunnetaan Kouvolan päätöksenteossa lapsinäkökulmien huomioimisena ja se on toisen kauden valtuutetun Christa Carpelan (kok.) ansiota.

Milloin Kikka Lava Carpelan nousee esille, Carpelan?

– Aina kun pyydän puheenvuoroa, sitä osataan odottaa.

Sukunimen edellä olevista sanoista kikka viittaa oivallukseen.

Lava on puolestaan lyhenne lapsivaikutusten arvioinnista ja sitä Carpelan on puskenut vahvasti esiin joko kaupunginvaltuutettuna tai Kymenlaakson aluevaltuuston puheenjohtajana.

– Lapsivaikutusten arviointi on keskeinen työkalu tehdä vaikuttavia päätöksiä lasten ja nuorten näkökulmasta.

– Sen avulla tunnistetaan päätösten vaikutukset eri taustoista tuleviin lapsiin ja nuoriin.

Sen avulla myös varmistetaan lapsen edun ensisijaisuus harkinnassa sekä turvataan lasten oikeus tulla kuulluksi, hän lisää.

– Lapsivaikutusten arviointi lisää läpinäkyvyyttä kuntalaisille siitä, miksi jokin päätös on tehty. Arviointi näyttää, miten on otettu huomioon eri näkökulmia ja asioita.

Hattuja riittää 

Carpelan on myös Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin toiminnanjohtaja. Lapsivaikutusten arviointi on myös sitä kautta hänelle tuttua.

Hän ei pelkää hyödyntää osaamistaan lasten, nuorten ja perheiden maailmasta, myös luottamushenkilönä.

– Sama laulu, mutta eri hatulla, neljän lapsen äiti naurahtaa.

Carpelan kertoo myös siitä, miten hän on nähnyt MLL:n kautta perhetilanteiden kehittymisen.

– Yhteiskunnan eri tasoilla on tehty paljon päätöksiä, joiden yhteisvaikutuksena lapsiperheköyhyys on lisääntynyt.

– Tämä on pahin joulu. Perheiden taloudellinen tilanne on heikentynyt. Avuntarvitsijoiden määrä on suurempi kuin aikoihin.

Myös yritysten vaikeutunut taloustilanne näkyy MLL:n Kaakkois-Suomen piirin toiminnassa, joka kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueet.

Yrityksillä ei ole varaa antaa ruoka- ja tukiapukeräykseen niin suuria lahjoituksia kuin ennen. Yksityisetkin antavat paljon, mutta jonkin verran pienempiä summia kuin aikaisemmin.

Täällä on onni

Yleinen ilmapiiri vaikuttaa myös nuoriin, Carpelan näkee.

– Tämä ahdistaa nuoria. He miettivät, onko töitä tai onko opiskelupaikkaa. Voiko pitää huolta lapsistaan tulevaisuudessa, jos saa lapsia.

Nuoret tarvitsevat tulevaisuuden uskoa ja sitä on myös päätöksillä kyettävä luomaan.

– On rakennettava lapsiperheiden luottamusta, että he eivät jää yksin.

Vaikka elämä ei ole aina helppoa, niin lapsiperheissä on joka tapauksessa tulevaisuuden toivoa.

– Ajattelen, että se lapsi tuo sen ilon ja onnen.

Carpelan toivoo yhteyskunnan laajemminkin siirtyvän pois materiakeskeisistä asenteista sivummalle, mikä voisi helpottaa jokaista keskittymään olennaiseen.

– Vähempikin riittää, läsnä oleva ja turvallinen aikuinen on tärkeintä lapsille.

Kaavoitetaan lapsiystävällisesti

Viime kaudella kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajana toimiessaan Carpelan saattoi palauttaa jonkin pykälän uudelleen valmisteluun, jos lapsivaikutusten arviointia ei ollut tehty.

– Lapsivaikutusten arvioinnin kautta myös kustannusnäkökulma tulee huomioiduksi paremmin. Jokin toimenpide voi nostaa kustannuksia hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä alentaa menoja jollain toisella alueella.

Monilla on ajatuksena, että lapsivaikutusten arvioinnin tarve rajoittuisi koulu- ja päiväkotiasioihin, mutta näin ei ole. Esimerkiksi kaavoituksessa ja kaupunkikehityksessä on todella tärkeää katsoa myös lasten näkökulmasta suunniteltuja toimia.

– Toimivat lasten kuulemisen kanavat ovat vaikuttavan lapsivaikutusten arvioinnin edellytys, Christa Carpelan huomauttaa.

Toiminta käytännön tasolle

Valtuutettu on jo nuoresta pitäen katsonut asioita lasten näkökulmasta.

– Tein gradun lasten huomioimisesta kunnallisessa päätöksenteossa.

Hän näkee laajan ja pitkän työkokemuksen sekä koulutuksen kautta, että vielä on paljon töitä lasten eteen päätöksenteossa eri puolilla Suomea.

– Lapsivaikutusten arviointi on meillä paljon puheissa ja strategioissa. Sen toteuttamiseksi on panostettava myös käytännössä.

Carpelan korostaa verkostoyhteistyön merkitystä. Muun muassa alueiden, kuntien ja järjestöjen on yksissä tuumin edistettävä lasten asioita.

– Rakenteet on laitettava kuntoon.

– Samalla on pyrittävä näkemään päätösten yhteisvaikutus.

Ensimmäinen kohtaaminen

Kyse ei ole lähtökohtaisesti rahasta, kun kunnissa ja kaupungeissa pohditaan palveluiden järjestämistä perheiden näkökulmasta.

– Muutin kymmenen vuotta sitten tänne Kouvolaan ja asiat sujuivat hyvin. Päivähoitopaikka ja koulupaikka järjestyivät saman tien. Ei tarvinnut taistella niiden eteen.

Yhden luukun -periaate toimi.

– Sillä ensimmäisellä kohtaamisella on merkitystä. Myös harrastukset löytyivät heti lapsille Kouvolassa.

Lue myös:

Nämä kaupungit ja kaupunginosat ovat erityisen tärkeitä Samuli Putrolle – ”Tulee jopa uniini”