Tässä ovat suurimpien kaksikielisten kaupunkien ja kuntien johtajien tulot

Suurimpia kaksikielisiä kaupunkeja ja kuntia tarkasteltaessa niiden johtajien ansiot vaihtelevat jonkin verran.

Asukaslukuvaltaan suurimman eli Helsingin kaupungin pormestari Daniel Sazonov (kok.) sai 204 356,81 euroa verotettavia ansiotuloja viime vuonna.

Vielä enemmän tienasi Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen. Mykkäsen tulot olivat 224 388,28 euroa. Hänellä oli 7 125,89 euroa pääomatuloja. Sekä Espoo että Helsinki ovat kaksikielisiä kaupunkeja.

Suomalaisista 1,85 miljoonaa asuu kaksikielisessä kunnassa. Myös Vantaa on kaksikielinen kunta. Vantaan kaupunginjohtaja Pekka Timosen tulot olivat 204 483,99 euroa. Pääomatuloja hänellä oli 8 188,01 euroa.

Turun pormestari Piia Elo (sd.) tienasi 155 192,77 euroa. Vaasan kaupunginjohtajan Tomas Häyryn tulot olivat 172 740,86 euroa.

Porvoon kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi tienasi 160 317,75 euroa ja Kokkolan kaupunginjohtaja Stina Mattila puolestaan 167 773,19 euroa.

Suurimpien kaksikielisten kuntiin lukeutuvan Kirkkonummen kunnanjohtaja Virpi Sailas tienasi 138 360,32 euroa.

Kaksikieliset kunnat

Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyisen kielellisen aseman vuosille 2023–2032.

Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä, jolloin molemmat kansalliskielet ovat kunnan virallisia kieliä.

Rajana kunnan kaksikielisyydelle on, että vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.

Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja jos näitä asukkaita alle 3 000, tulee kunnasta yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea vapaaehtoista kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä.

Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2023–2032.