Uutiset
"Tätä runtataan ideologisesti eteenpäin" – hankintalain uudistuksen seuraava iso käänne on ensi torstaina
Kansanedustaja Petri Honkonen näkee uudistuksessa etujärjestöjen tavoitteita. Professori Olli Mäenpää arvioi, että esitys on etenemässä perustuslakivaliokuntaan.
Hankintalain uudistus eteni torstaina hallituksen antaessa siitä lakiesityksen eduskunnalle.
Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden emeritusprofessori Olli Mäenpää on Suomen johtavia virkamiesoikeuden asiantuntijoita.
Mäenpää ei ole erityisemmin perehtynyt hankintalakiesitykseen, jonka käsittely etenee hänen mukaansa seuraavaksi täysistunnon kautta.
Kysyttäessä asiasta hän katsoo eduskunnalle annetun lakiesityksen säätämisjärjestystä.
Hallituksen esityksessä toivotaan perustuslakivaliokunnan käsittelyä.
– Hyvinkin säännönmukaisesti näin myös sitten toimitaan, hän kertoo.
Hallituksen hankintalakiesityksessä sidosyksikkömuutos on todettu yhtäältä ongelmattomaksi perustuslain kannalta, ja samalla perustuslakivaliokunnan lausuntoa pidetään suotavana.
Tässä ei ole ristiriitaa, arvioi Mäenpää.
– Muodollisesti tällä ei ole merkitystä. Hallitus toimi omalla tontillaan. Eduskunta säätää lakeja. Vaikka hallitus pitää esitystä ongelmattomana, niin perustuslakivaliokunta ei ole ottanut tällaiseen kantaa aiemmin.
Eli hallitus katsoo asian käsittelyn perustuslakivaliokunnassa perusteltuna, koska esityksessä on uudenlaisia kysymyksiä esillä.
Täysistunnossa käytävässä eduskunnan lähetekeskustelussa päätetään virallisesti, mihin valiokuntiin esitys lähetetään.
– Perustuslakivaliokunta on lausuntovaliokunta, kun taas esimerkiksi hallintovaliokunta on todennäköisesti mietintövaliokunta, Mäenpää sanoo.
Eri jatkoteitä
Joka tapauksessa lakiesitys lähetetään eduskunnan kautta johonkin valiokuntaan.
Perustuslakivaliokunnan käsittely ottaisi enemmän aikaa kuin pelkästään mietintövaliokunnan käsittely.
Mitä enemmän on valiokuntia, joihin esitys lähetetään, sitä enemmän sen käsittely ottaa kokonaisuudessaan aikaa todennäköisesti, Mäenpää tietää.
Oikeustieteen emeritusprofessori uskoo ja luottaa lain säätämisen laatuun siten, että oikeudelliset kysymykset harkitaan tarkkaan.
Hankintalain uudistuksessa oikeuskanslerikin harjoitti jo ennakolta laillisuusvalvontaa.
Mäenpää viittaa oikeuskanslerin pyyntöön, jonka seurauksena hallitus veti kaksi viikkoa sitten pois hankintalain uudistamista koskevan lakiesityksen täysistunnon asialistalta.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) kertoi eilen, että esitystä muokattiin hyvässä yhteistyössä oikeuskanslerin kanssa, ja eilen torstaina lakiesitys annettiin korjausten jälkeen eduskunnalle.
Kallis paukku yhteiskunnalle
Perustuslakivaliokunnan jäsenenä toimiva kansanedustaja Petri Honkonen (kesk.) kertoo, että hankintalakiesitys on lähetekeskustelussa ensi torstaina iltapäivällä suullisen kyselytunnin jälkeen.
Täysistunnoissa päätetään, mihin valiokuntiin esitykset lähetetään, mutta harvoin näistä lähettämisasioista enää keskustellaan täysistunnossa.
Eduskunnan puhemiesneuvosto tekee esityksen, mihin valiokuntiin lakiesitys lähetetään.
Näillä näkymin puhemiesneuvosto tekee asiaa koskevat ratkaisut ensi tiistaina.
Puhemiesneuvostossa on hallituksen enemmistö.
Honkonen ennakoi, että hankintalain uudistusta koskeva esitys lähetetään perustuslakivaliokuntaan.
– En näe syytä, miksi ei lähetettäisi, kun sitä kerran hallituksen esityksessäkin suositellaan
Esitys lähetetään todennäköisesti hallintovaliokuntaan ja myös talousvaliokuntaan.
Honkonen kannattaa sitä, että yksityisiä toimijoita saataisiin enemmän mukaan tuottamaan julkisia palveluita. Kannatettavaa tavoitetta edistävän hallituksen säätelytapa on Honkosen mukaan kuitenkin huono ja tämä lakiuudistus tulee hänen mukaansa kalliiksi yhteiskunnalle.
– Olen surullinen, että tätä runtataan ideologisesti eteenpäin. Toivoisin, että lainsäädäntöä tehtäisiin huolellisesti ja erilaiset näkökulmat huomioiden.
Ikäviä seurauksia
Hankintalain uudistus kohdistuu voimakkaimmin pienin kuntiin, joille on tämän kautta tiedossa kulujen kasvua ja palvelujen järjestämisen vaikeuksia.
– Kuntien yhdessä omistamat yhtiöt ovat kuntien yhteistyön muoto ja alusta. Orpon hallitus on viestinyt aiemmin edistävänsä kuntien yhteistyötä, mutta nyt sille luodaan keinotekoisia esteitä.
Monta ikävää seurausta on tulossa kunnille, vaikka toisin tavoin toimittuna olisi Honkosen mukaan voitu lisätä yksityisten toimijoiden asemaa julkisten hankintojen suhteen – ilman näitä edellä mainittuja ongelmia.
Honkosesta vaikuttaa siltä, että ei olla oikein edes yritetty löytää muunlaisia ratkaisuja uudistuksen ongelmakohtiin, joita on noussut esille laajalti myös kuntien lausuntojen kautta hankintalain uudistusta valmisteltaessa.
– Tuntuu, että tässä toimenpannaan joidenkin etujärjestöjen tavoitteita.
Lue myös:
