Taito tulla vaaleissa valituksi – Nurmisen Tampere katsoo eteenpäin

Kaikesta huomaa, että Tampereen uusi pormestari Ilmari Nurminen (sd.) on jo kokenut poliitikko.

Nurminen pyyhältää paikalle Tampereen raatihuoneelle myöhässä, mutta haastattelun päättyessä kaikki asiat on ehditty käydä läpi tavoiteaikataulussa.

Nurminen puhuu nopeasti ja solmii vastauksissaan isot asiakokonaisuudet tiukasti pakettiin muutamassa minuutissa. Faktat ovat hallussa. Taitavasti vastaukset usein vaivihkaa luikertelevat asioihin, joiden sanominen ääneen ei ole Nurmisen omalle puolueelle SDP:lle pahasta.

Nurmisella on hallussa myös poliitikon urasta haaveilevan ihmisen tärkein taito: taito tulla vaaleissa valituksi.

Koska 34-vuotias Nurminen on suuren kaupungin pormestariksi nuori, ihmisiltä on saattanut jäädä tajuamatta, että hän on ollut ehdolla jo neljissä kuntavaaleissa ja kolmissa eduskuntavaaleissa. Joka kerta hän on mennyt heittämällä läpi.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa Nurminen oli vasta 21-vuotiaana ensikertalaisena Sastamalan ylivoimainen ääniharava. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän tuli valituksi eduskuntaan ensimmäisenä 1990-luvulla syntyneenä henkilönä.

Mikä on äänestäjäsuosiosi salaisuus?

– Minulla on aina ollut vahva yhteys äänestäjiini. Olen aina tehnyt paljon jalkatyötä, joten sitä myöten olen hyvin perinteinen poliitikko. Uskon yhdessä ihmisten kanssa tehtävään työhön. Sitä kautta monet ihmiset ovat oppineet luottamaan minuun ja monet heistä ovat tukeneet minua koko urani ajan, Nurminen kuvailee.

Vammalasta Tampereelle

Nurminen on kotoisin Sastamalan Vammalasta.

Hän kertoo aina halunneensa vaikuttaa ja olleensa jo yläkoulussa oppilaskunnan puheenjohtaja. Nuorisojärjestöaktiivin tie politiikan maailmaan kulki Sastamalan kaupunginvaltuuston kautta eduskuntaan ja Tampereen kaupunginvaltuustoon.

Tampereelle Nurminen muutti noin parikymppisenä opintojen perässä.

– Pääsin lukemaan kuntatieteitä Tampereen yliopistoon, missä menin heti opiskelijapolitiikkaan mukaan. Lähdin opiskelemaan kuntatieteitä sillä mielellä, että minusta tulisi joku päivä kaupunginjohtaja, mutta politiikka vei mukanaan, Nurminen kertaa.

Nurminen hymyilee, että nuoruudenhaave kaupunginjohtajuudesta yhdistyy mainiosti hänen poliittiseen uraansa nykyisessä tehtävässä, sillä pormestari on tavallaan puoliksi virkahenkilö ja puoliksi poliitikko.

Duunariperheen kasvattina Nurmisen puoluevalinta oli luonnollisesti SDP.

– Pohdin nuorena myös vihreitä, mutta valitsin lopulta SDP:n. Minulle on aina ollut tärkeää sosiaalinen oikeudenmukaisuus, heikoimmista huolehtiminen ja hyvinvointivaltio. Haluan, että yhteiskunnassa kaikilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet menestyä, Nurminen toteaa.

Nurminen kertoo olleensa elämänsä varrella mukana monissa järjestöissä edustamassa sellaisia ihmisryhmiä, kuten ikäihmisiä, vammaisia ja erityislapsia, jotka eivät itse saa yhteiskunnassa ääntään kuuluviin. Nurminen arvelee sen olevan hänelle luontaista, koska hän kuuluu itsekin vähemmistöön.

Nurminen on Suomen ensimmäinen pormestari, jonka homoseksuaalisuus on julkista tietoa.

Historiallinen vaalitulos

Vuosina 2017 ja 2021 Tampereella täytyi ratkoa kuntavaaleissa melkein maalikamerakuvista, kumpi on kaupungin suurin puolue – SDP vai kokoomus.

Vuoden 2021 kuntavaalitulos oli varmasti Suomen vaalihistorian tiukin ja samalla eriskummallisin. SDP sai 24,3 ja kokoomus 24,2 prosenttia tamperelaisten äänistä, mutta kokoomus oli onnekseen tehnyt vaaliliiton RKP:n ainoan kaupunginvaltuutetun Peter Löfbergin kanssa. Löfberg menehtyi aivan vaalien alla, mutta hänen saamansa 160 ääntä nostivat kokoomuksen 15 äänen turvin suurimmaksi puolueeksi ohi SDP:n.

Kuolleen miehen äänillä pormestariksi nousi Anna-Kaisa Ikonen (kok.). Hänet korvasi Kalervo Kummola (kok.), kun Ikosesta tuli Petteri Orpon (kok.) hallituksen kunta- ja alueministeri.

Viime kevään vaaleissa tasaisuudesta ei ollut enää tietoakaan. SDP jyräsi vaalien ääniharavan Nurmisen johdolla selvään voittoon ja sai peräti 29,0 prosenttia annetuista äänistä.

– Me teimme historiamme parhaan vaalituloksen Tampereella, Nurminen iloitsee.

Nurminen ei halua arvioida, olivatko äänestäjät tyytymättömiä tapaan, jolla kokoomus oli Tamperetta johtanut. Hän tyytyy toteamaan, että SDP:n edustamat arvot saivat tällä kertaa tamperelaisten luottamuksen.

– Minun Tampereeni on tasa-arvoinen, kaikista huolta pitävä, moniarvoinen, nuorekas ja eteenpäin katsova kaupunki, Nurminen muotoilee.

– Totuuden nimissä on silti myönnettävä, että valtakunnan politiikka varmasti myös vaikutti. Orpon hallitus on tehnyt eriarvoistavaa politiikkaa ja tyytymättömyys siihen kanavoitui kuntavaaleissa monien eri kaupunkien vaalitulokseen, Nurminen näkee.

Kokemus kyseenalaistettu

Kun 79-vuotias, monessa mukana ollut Kalervo Kummola vaihtui 34-vuotiaaseen Ilmari Nurmiseen, oli jyrkän kontrastin takia odotettavissa, että uuden pormestarin kokemus joutuu syyniin.

Tehtävään tarttui heti kuntavaalien jälkeen Aamulehti. Se huomautti, että Nurmisella on poliittisella urallaan näytöt johtajuudesta vielä antamatta.

– Tampereen pormestarin työn vaatimuksia ajatellen Nurmisen asiantuntemus ja osaaminen vaikuttavat vielä horjuvilta. Tampereen kaupunki on yli 13 000 ihmisen organisaatio eikä Nurmisella ole lainkaan johtamiskokemusta, Aamulehti kirjoitti toimittajan analyysissä.

Kaupungin valtalehden arvio ei selvästikään ole jäänyt Nurmiselta huomaamatta. Hänen poliittinen kokemuksensa nousee melkeinpä haastattelun avainteemaksi, johon keskustelu palautuu useasti ja useimmiten Nurmisen omasta toimesta.

Nurminen lohkaisee, että Tampereen kaupunkikonsernin johtamisen jälkeen kukaan ei ainakaan voi enää tulla sanomaan, että häneltä puuttuu työkokemusta. Nurmisen omasta mielestä sitä ei puutu häneltä tällä erääkään.

– Olen kuitenkin opiskellut kuntatieteitä ja toiminut jo kymmenen vuotta kansanedustajana. Mielestäni kansanedustajakokemusta suotta vähätellään, Nurminen sanoo.

Nurminen ei osaa sanoa, mikä Tampereella muuttuu Kummolan vaihtuessa Nurmiseen tai miten hänen oma johtamistyylinsä eroaa Kummolan johtamistyylistä. Hän kertoo oman johtamistyylinsä olevan kuitenkin osallistava ja päätöksenteon rakenteisiin luottava. Hän luottaa virkamiesvalmisteluun ja alaistensa operatiiviseen osaamiseen.

– En ala mikromanageerata. Minä katson isoa kuvaa ja johdan kaupungin strategian toteutumista. Toki seuraamme operatiivisenkin toiminnan etenemistä viikoittain. Pormestarina ratkon myös kiistakysymykset, Nurminen tiivistää tehtävänkuvansa.

Talous tasapainoon

Tampere on koko 2000-luvun saanut paljon valtakunnallista huomiota jätti-investoinneillaan. Muun muassa rantatunneli, raitiotie ja Nokia-areena ovat olleet isoja panostuksia Tampereen vetovoimaan.

Nyt kaupungin kassassa pohja paistaa, ja Nurmisen tehtävä pormestarina on talouden tasapainottaminen.

Talouden tasapaino-ohjelmaan kirjattu tavoite on laskea kaupungin pysyviä menoja 60 miljoonalla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Nurminen linjasi heti vaalien jälkeen, että hänelle veronkorotukset ovat vasta vihoviimeinen sopeutuskeino. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosentit olivatkin entisellään, kun Nurminen antoi lokakuun lopulla ensimmäisen talousarvioesityksensä Tampereen pormestarina.

Nurminen kertoo, että hän haluaa löytää nimenomaan säästöjä. Niitä on lähdetty hakemaan etupainotteisesti yhdessä kaupungin henkilökunnan kanssa.

Pitkälle listalle on löydetty 112 säästötoimenpidettä, joita toteuttamalla Tampere karsii pysyviä kulujaan ensi vuonna 18,6 miljoonalla eurolla.

Osinkotuottojen korotuksia Tampere tekee ensi vuonna 7,5 miljoonaa euroa.

Nurmisen kauden aluksi on käyty myös koko kaupungin henkilöstön kattaneet yt-neuvottelut. Niissä tuli osa- tai kokoaikaisten työntekijöiden irtisanomisia 122, joista 70 prosenttia kohdistui hallintotehtäviin. Pysyvä vuosittainen säästö on noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2027 alkaen.

– Me haimme yt-neuvotteluista kymmenen miljoonan euron pysyvät säästöt niin, että samalla me suojasimme asiakasrajapinnan palvelut. Lukijalle asian voi havainnollistaa niin, että me haimme säästöt johto-, päällikkö- ja asiantuntijatasolta, mutta samaan aikaan kykenimme lisäämään 45 henkilötyövuotta varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, Nurminen toteaa.

Nurmisen nelivuotiskaudelle asetetusta 60 miljoonan euron säästötavoitteesta kuitataan näillä toimenpiteillä jo ensimmäisen vuoden aikana 37 miljoonaa, mikä on yhtä kuin 60 prosenttia kokonaistavoitteesta. Samalla Tampereen toiminnallinen alijäämä puolittuu tämän vuoden vajaasta 100 miljoonasta eurosta 52 miljoonaan euroon ensi vuonna.

Nurminen ei peittele tyytyväisyyttään siihen, mitä on jo saatu aikaan, vaikka siitä maksettu inhimillinen hinta olikin kova.

– Meidän täytyi käydä läpi yt-neuvottelut, mikä ei ollut mitenkään miellyttävä kokemus, hän muistuttaa.

Nurmisen mukaan valittu säästöjen toteutustapa lunastaa hänen vaalikampanjansa lupauksen, jonka mukaisesti talouden tasapaino-ohjelman oloissakin panostetaan hyviin ja laadukkaisiin peruspalveluihin. Siinä onnistutaan, kun tehostetaan rahojen käyttöä.

– Talouden tasapainottamisella tulee olemaan pormestarikaudellani keskeinen rooli, mutta se tehdään niin, että samalla suojellaan kaupunkilaisten palveluita.

– Jos me olisimme tehneet heti veronkorotuksen, niin tehokkuuden etsiminen olisi loppunut siihen. Vasta kun tehostamistyö on tehty, niin sitten me voimme alkaa katsoa muita elementtejä, esimerkiksi verotuksellisia elementtejä, jos kuntalaisten palvelut ovat vaarantumassa, Nurminen linjaa.

Kuntaministerin linjalla

Ilmari Nurminen valittiin torstaina Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajaksi. Voi sanoa, että kuntakentän ylin poliittinen edunvalvonta olisi Tampereen nykyisen pormestarin ja sen entisen pormestarin, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen käsissä.

Ministeri Ikonen on Kuntaliiton vetoomuksesta sanonut kutsuvansa koolle parlamentaarisen työryhmän pohtimaan ratkaisuja kuntien rahoituskriisiin. Syksyllä Ikonen totesi kuntakiertueellaan, että kuntien tehtävät pitäisi määritellä uudelleen. Ikonen on puhunut myös sen puolesta, että kuntien valtionosuusjärjestelmä pitäisi räjäyttää osiin ja rakentaa alusta uudelleen, koska järjestelmä ”meni sote-uudistuksen yhteydessä rikki”.

Nurmisen näkemys kuntakentän tilanteesta on samansuuntainen kuin Ikosen. Muutoksia tarvitaan.

– Koen, että ymmärrän laajasti erilaisten kuntien tarpeita. Olen itse pienestä kunnasta kotoisin ja olen opiskellut kuntatieteitä. Pidän selvänä, että kuntakentällä täytyy tehdä rakenteellisia uudistuksia, jos joissakin kunnissa veroprosentti on 5 ja joissakin kunnissa 10, mutta palvelut ovat paremmalla tolalla niissä kunnissa, joissa veroprosentti on 5.

– Kuntaliiton tehtävä on pitää huoli, että Suomessa on jatkossakin elinvoimaiset kunnat. Nyt tarvitaan järjestelmä, joka hillitsee kustannusten kasvua ja turvaa kuntien toimintaedellytykset, Nurminen linjaa.

Valtionosuusjärjestelmän uudistusta odotettiin Tampereella kuin kuuta nousevaa. Selvitysmiehen raportin mukaan Tampereelta on jäänyt Suomen suurista kaupungeista eniten valtionosuuksia saamatta sote-uudistuksesta aiheutuneen vääristymän takia. Tampere olisi todennäköisesti suurin hyötyjä, mikäli järjestelmä uudistettaisiin.

Nurminen myöntää, että Tampere toivoo valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta itselleen suurta summaa ja helpotusta taloutensa tasapainottamiseen. Julkisuudessa on arvioitu, että Tampereen lisäpotti voisi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja.Tampereen pettymykseksi ministeri Ikonen joutui kuitenkin 21. marraskuuta tiedottamaan, että valtionosuusuudistusta ei saada maaliin tällä hallituskaudella.

Aseveliakseli kelpaa

Aamulehti on ollut vaikuttunut Nurmisen ensimmäisestä sadasta päivästä pormestarina.

Lehden mielestä Nurminen on aloittanut pestinsä jämäkällä otteella. Päätoimittaja Sanna Keskinen on pääkirjoitussivulla todennut, että Nurminen on yllättänyt hänet.

Tavan, jolla Nurminen on käynyt taklaamaan Tampereen taloushaasteita, luulisi kelpaavan kokoomuksellekin. Paikalliset kommentoijat ovatkin arvioineet, että kokoomus on saanut painettua kädenjälkensä Nurmisen pormestariohjelmaan.

Tämä ei tietenkään olisi mitään uutta. Tampereen sotien jälkeisen kuntapolitiikan kansallisesti tunnetuin käsite on aseveliakseli, jolla on viitattu kaupungin porvareiden ja demareiden poikkeukselliseen yhteistyökyvykkyyteen.

Nurminen toteaa, että hänellä ei ole mitään Tampereen aseveliperinnettä vastaan.

– Aseveliakseli elää ja voi hyvin Tampereella. Sen suhteen ei ole tapahtunut mitään muutosta. Meillä on täällä vaikeita päätöksiä edessämme. Me teemme niissä yhteistyötä ja luotamme toisiimme. Se on ollut Tampereen menestyksen tae aina, Nurminen toteaa.

Lue myös:

Ilmari Nurminen on Kuntaliiton hallituksen uusi puheenjohtaja ─ ”Turvataan kuntien kestävä talous sekä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut”