Uutiset
Tampereen seutu ohitti Helsingin elinvoimassa
Tampereen seutu on maan elinvoimaisin kaupunkiseutu. Se ohitti ensimmäistä kertaa Helsingin seudun tuoreessa Alueiden tutkimuksessa. Elivoimaisin kunta on edelleen Pirkkala.
Pirkkala on edelleen Suomen elinvoimaisin kunta. Alueiden tutkimuksessa ensimmäistä kertaa kaupunkiseutujen vertailussa kärkeen kiilasi nyt kuitenkin Tampere ohi Helsingin seudun. Tampereen seudun siivittävät voittoon muuttovoitto, korkea koulutustaso ja vahva yritystoiminta. WSP Finlandin toteuttama Alueiden tutkimus vertaa vuosittain kuntien ja seutukuntien elinvoimaisuutta 21 tilastoindikaattorilla. Tutkimus tehtiin nyt kuudetta kertaa.
Kaupunkiseuduista nopeimmin vahvistui Oulun seutu, joka nousi neljännelle sijalle. Seudun pisteitä nostivat nuori väestö, syntyvyys, muuttovoitto ja tulotason kehitys. Vertailussa Turun seutu oli kolmannella sijalla.
Tampereen kaupunkiseudun seutujohtaja Päivi Nurminen ottaa tiedon seudun ykköstilasta ilahtuneena vastaan.
– Kyllä tämä on kovan ja määrätietoisen työn tulos, hän pohtii tuloksen taustoja.
Nurminen korostaa, että seudun kunnat toimivat tiiviisti yhteistyössä. Kunnilla on selkeät yhteistyörakenteet, jotka erottavat Tampereen seudun muista. Tämän Nurminen näkee kilpailutekijänä. Hän myös kiittelee sitä, että seudulla on pystytty tekemään rohkeita päätöksiä hyvässä hengessä.
Keskuskaupungit putosivat
Kunnista Pirkkalan jälkeen toiseksi tuli jo toista kertaa peräkkäin Raisio. Tutkimuksessa elinvoimaisimmista 30 kunnasta jo 20 on suurten tai keskisuurten kaupunkien lähikuntia. Kaksi kolmesta niistä tulee Helsingin, Tampereen ja Turun seuduilta. Tampereen lähikunnista joukossa on on Pirkkalan lisäksi Lempäälä viidennellä, Nokia (5.), Lempäälä (10.), Kangasala (11.) ja Ylöjärvi (16.). Turun seutua kärjessä edustavat Raision lisäksi Lieto (4.), Kaarina (6.), Naantali (8.) sekä Rusko (20.) ja Masku (30.). Merkittävin nousija näistä on Lieto, joka kipusi viime vuodesta peräti yhdeksän sijaa ylöspäin.
Keskuskaupungeista paikkakuntien elinvoimaa mitatessa nousivat ainoastaan Helsinki, Tampere ja Seinäjoki. Muut keskuskaupungit menettivät tutkimuksen mukaan elinvoimaansa.
Kasvupiste kehyskunnissa
Kehyskunnat tuntuvat nyt olevan siis nousutrendissä. Tutkimuksen tekijät selittävät ilmiötä asuntorakentamisen pysähtyneisyydellä ja korkealla työttömyydellä. Osansa voi olla myös tietotyön paikkariippumattomuudella.
Myös kehyskuntien on kuitenkin syytä pitää huolta siitä, että yritystoiminnalle on hyvät mahdollisuudet. Silloin kunnalla on oikeasti elinvoiman kehittymisen edellytykset.
– Menestyäkseen kehyskunta tarvitsee omaa yritystoimintaa. Hyvä esimerkiksi tästä on tietysti määrätietoista kehitystyötä tehnyt Pirkkala. Sijaintikin auttaa, Pirkkala on lähempänä Tampereen keskustaa kuin moni Tampereen oma kaupunginosa. Vastaavanlaista etua saavat Turun kehyskunnat, sanoo projektijohtaja Katja Koskela, joka vastaa Alueiden tutkimuksen kokoamisesta.
Ylipäätään tutkimuksen raportissa todetaan Suomen elinvoiman rakentuvan vuonna 2026 yhä vahvemmin muutamien kasvavien kaupunkiseutujen ympärille. Kasvu ei kuitenkaan ole keskuskaupunkivetoista, vaan kehyskunnilla on merkittävä vaikutus kaupunkiseutujen kehitykseen. Useilla seuduilla juuri kehyskunnat muodostavat alueen vahvimmat kasvupisteet.