Tapahtumat Puolassa nostavat esiin kysymyksiä kunnan roolista sotilaallisen voimankäytön tilanteessa –”Asioista puhumista ei pidä vältellä”

Useita Venäjän drooneja tunkeutui keskiviikon vastaisena yönä Puolan ilmatilaan.

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi Iltalehdessä, että puolustusliitto Natossa arvioidaan drooni-iskun tahallisuus.

Myös kunnissa ja Kuntaliitossa tilanteen etenemistä seurataan tarkasti Suomen näkökulmasta.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Ari Korhonen sanoo, että tapahtumat Puolassa eivät tällä hetkellä edellytä valmiuden nostamista Suomessa.

– Tapahtumat ovat osoitus siitä, että kuntien ja jokaisen kansalaisenkin on panostettava varautumiseen omalta osaltaan. On tärkeää, että siviiliyhteiskunta luodaan mahdollisimman kriisinkestäväksi. Se on osa kansallista puolustuskykyämme.

Kunnat ja viranomaiset edistävät eri tavoin Suomen kriisinkestävyyttä.

– Joillakin paikkakunnilla on järjestetty harjoituksia vapaaehtoisille. Enemmän kyse on ollut asioista tiedottamisesta kuin varsinaisesta valmentautumisesta.

Kotivara on hyvä pitää kaikkien itsellään 72 tunnin ohjeen mukaisesti, Ari Korhonen lisää.

Puolan tapahtumista ja muista huolta nostattavista käänteistä maailmalla tai Suomen tilassa on keskusteltava myös kunnissa, jos kuntalaiset kokevat siihen tarvetta.

– Asioista puhumista ei pidä vältellä, koska varautuminen ja toiminta häiriötilanteissa edellyttää nimenomaan tiedonkulkua. Lisäksi media tiedottaa joka tapauksessa tapahtumista. Vain autoritääriset valtiot pitävät asukkaitaan pimennossa.

Ulkonaliikkumiskiellot keinovalikoimassa

Puola on pyytänyt sotilasliitto Natoa aktivoimaan neuvotteluja koskevan neljännen artiklan. Artiklan mukaan jokainen jäsenmaa, joka kokee koskemattomuutensa, riippumattomuutensa tai turvallisuutensa olevan uhattuna, voi pyytää neuvotteluja muiden jäsenmaiden kanssa.

Suomi on Natossa, joten miten Puolan tilanne vaikuttaa Suomeen, Ari Korhonen?

– Nato-velvoitteet tulevat olemassa olevista sopimuksista ja ne koskevat liittouman yhteistä sotilaallista toimintaa ja kyvykkyyttä. Nato-velvoitteilla ei ole tämänkaltaisissa tilanteissa vaikutuksia siviiliyhteiskunnan toimintaan.

Jos Suomessa tapahtuisi jotakin vakavaa, ensin aktivoitaisiin valmiuslaki ja viime kädessä puolustustilalaki.

– Myös sotilaallisen voimankäytön tilanteessa kunnat jatkaisivat toimintaansa. Alueita voitaisiin joutua jossain tapauksessa tyhjentämään tai tulisi ulkonaliikkumiskieltoja, mutta pyrkimyksenä olisi silti pitää siviiliyhteiskunta toiminnassa mahdollisimman normaalisti.

Vakavissa tilanteissa viranomaiset voivat valmiuslakiin tai puolustustilalakiin nojaten velvoittaa kuntia toimimaan tietyissä asioissa viranomaisten apuna.

– Viranomaisten välinen tiedonvaihto tehostuu vakavissa tilanteissa ja esimerkiksi ministeriöt voivat antaa toimialakohtaisia ohjeita. Kunnat painottaisivat omaa toimintaansa valmiussuunnitelmiensa mukaisesti. Mitä vakavammasta tilanteesta paikallisesti olisi kysymys, sitä enemmän toiminnassa painottuisivat väestösuojelu ja infrastruktuurin suojaaminen.

– Kunnat ovat myös tietyissä tilanteissa velvoitettuja auttamaan viranomaisia tai luovuttamaan heille tarvittavaa omaisuutta käyttöön.

Lue myös: