Uutiset
Teknologiaa sekä tekoälyä voidaan hyödyntää potilastyössä ja kirjaamisen tukena
Kielitaitovaatimus on määriteltävä sote-alalla kuhunkin työtehtävään sopivaksi, vaatii Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat.
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat varoittaa, että sosiaali- ja terveysalan paheneva työvoimapula uhkaa kärjistyä entisestään, jos sote-alan kielitaitovaatimuksia koskevaa sääntelyä kiristetään.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) tiedotti viime viikolla, että se selvittää mahdollisuutta nostaa sote-ammattilaisten kielitaitovaatimusta nykyisestä B1-tasosta vähintään B2-tasolle.
Tässä yhteydessä KT tiedottaa, että Suomi tulee tarvitsemaan lisää työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa.
– Yleisten kielitaitovaatimusten kiristäminen hidastaisi merkittävästi kansainvälisten osaajien pätevöitymistä ja työllistymistä Suomessa. Lisäksi se voisi vaikeuttaa jo alalla työskentelevien asemaa, KT:n neuvottelujohtaja Anna Kukka sanoo.
KT huomauttaa, että nykyinen, yleistä kielitaitoa mittaava YKI-testi ei yksin anna luotettavaa kuvaa henkilön ammatillisesta kielitaidosta. Lisäksi YKI-testien saatavuudessa on jo nyt ongelmia, mikä viivästyttää pätevöitymistä.
– Kielitaitovaatimuksia ei tule kiristää ennen kuin sote-alalle saadaan oma, ammatillista kielitaitoa mittaava tutkinto, Kukka painottaa tiedotteen mukaan.
Yleisten vaatimuksen kiristämisen sijaan KT kiirehtii STM:n esittämän, sote-alalle suunnatun ammatillisen kielikoulutusmallin rakentamista.
– Kielitaidon tukeminen ei voi olla yksittäisten työnantajien vastuulla tilanteessa, jossa kunta- ja hyvinvointiala tasapainottaa voimakkaasti talouttaan, sanoo Anna Kukka
Pullonkauloja riittää
Puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito on yksi alan rekrytoinnin suurimpia pullonkauloja.
– Ammatillinen kielitaito kehittyy parhaiten työelämässä. Tarvitsemme ratkaisuja, jotka mahdollistavat työnteon ja kotimaisten kielten oppimisen samanaikaisesti, sanoo KT:n työvoimapolitiikan ja kansainvälisen rekrytoinnin asiantuntija Assi Puistolahti.
KT esittää, että pätevöityvä, kieltä opetteleva sote-ammattilainen voisi aluksi työskennellä rajatulla toimiluvalla ja siirtyä vaativampiin tehtäviin, kun kielitaito kehittyy.
– Kielitaitovaatimus tulee määritellä kuhunkin työtehtävään sopivaksi. Työnantajilla on paras ymmärrys siitä, millaista kielitaitoa tehtävät vaativat, sanoo Puistolahti.
Työnantajat tukevat jo nyt työntekijöiden kielitaidon kehittymistä esimerkiksi harjoittelujen, mentoroinnin ja työpaikalla tapahtuvan kielikoulutuksen avulla.
Uutta teknologiaa ja tekoälyä, kuten esimerkiksi puheentunnistusta, voidaan hyödyntää potilastyössä ja kirjaamisen tukena. Lisäksi KT tiedottaa, että teknologia kehittyy nopeasti, joten kielitaitovaatimusta ei kannata määritellä liian korkeaksi.
Lue myös:
