Uutiset

Tuloveroprosentin laskijoita ennätysmäärä, kunnallisvero nousee 29 kunnassa

Tuloveroprosenttia nostaa ensi vuonna 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa. Yksi laskijoista on Isojoki, joka on hyötynyt tuulivoimasta.

Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala on kuvattu aiemmin Kuntalehteen Lakiakankaan tuulipuistossa.
Julkaistu Muokattu

Kuntaliiton mukaan tuloveron korottajien määrä on maltillinen verrattuna kuntatalouden yleiseen tilanteeseen. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 29 kuntaa ja laskee 11 kuntaa.

Tuloveronkorotuksia tekevät etenkin pienet ja keskisuuret kunnat ja kaupungit. Suuria kaupunkeja on joukossa poikkeuksellisen vähän.

Pääekonomisti Minna Punakallio kiinnittää huomiota veroprosenttinsa laskijakuntiin, joita on totuttua enemmän.

Tuulivoima selittää laskua ainakin osittain.

Yksi tuloveron laskijoista on Isojoki. Kunta laski tuloveroprosenttiaan 0,56 prosenttiyksiköllä. Aiemmin kunnan tuloveroprosentti oli 9,8, kun se ensi vuonna on 9,3.

Tuliko tuulivoimasta teille lottovoitto, kunnanjohtaja Juha Herrala?

– En nimeä tätä lottovoitoksi, vaikka onkin tunnustettava, että tuulivoima on hyödyttänyt meitä tosi paljon. Nykyinen tilanteemme on isojen ponnistelujen ja monivaiheisen kaavoittamisen tulosta.

Herrala huomauttaa, että tuulivoimaan kuuluu myös omat haasteensa, kuten sosiaalinen hyväksyttävyys.

Muutokset tiukkojen äänestysten tulosta

Pohjanmaa on hyvin edustettuna tuloveroprosentin laskijoissa. Määrällisesti eniten tuloveroprosentti laskee ensi vuonna Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapissa Sodankylän lasku on maakunnan ainoa.

– On melko normaali kuvio, että korotuksia tehdään harvakseltaan. Näin iso laskijoiden määrä on harvinaisempaa, Punakallio sanoo.

Hän sanoo, että päätökset veromuutoksista eivät ole helppoja ja usein tiukkojen äänestysten tuloksia.

Ensi vuoden suurin korotus, 1,2 prosenttiyksikköä, on Koski Tl:ssä. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, koskee kahdeksaa kuntaa.

Veroprosenttiaan nostavien kuntien joukossa on joukko niitä, jotka ovat korottaneet tuloverotustaan monta kertaa sote-uudistuksen voimaantulon (2023) jälkeen.

Näihin kuntiin kuuluvat muun muassa Imatra, Laihia, Eura, Lumijoki ja Kerava.

Muutoksia myös parempaan suuntaan

Kunnan tuloveroprosentti on noin 10 tietämillä jo useissa kunnissa. Siinä on iso ero matalimman tuloveroprosentin kuntiin. Punakallio huomauttaa, että ero isoimman ja pienimmän verottajan, Pomarkun (10,9) ja Kauniaisten (4,7) ei kuitenkaan kasvanut.

Punakallio muistuttaa, että kuntataloudessa voi tapahtua muutoksia myös parempaan suuntaan.

Esimerkiksi Halsua oli pitkän aikaan kuntien kirein verottaja, mutta nyt se on kahtena vuonna peräkkäin laskenut tuloveroprosenttiaan. Kunta ei kompensoinut tuloveron laskua kiinteistöverokorotuksilla, vaan jopa laski vakituisen asunnon kiinteistöveroprosenttia 0,1:llä.

Tuulivoima on myös Halsuan tilanteen taustalla. Talousjohtaja Heli Känsäkangas sanoo, että siitä saatavat kiinteistöverotuotot tuntuvat pienessä kunnassa kunnolla. Halsua saa valtionosuuksia noin 1,25 miljoonaa euroa, ja ensi vuonna tuulivoiman osuus kiinteistöverotuotoista on arviolta noin puoli miljoonaa euroa.

Kunnassa helpottunut tilanne näkyy, sillä kuntaan on rakennettu uusi päiväkoti. Myös elinkaarensa päähän tulleet ja liian isot kunnan toimistotilat korvataan uudella rakennuksella.

Tuhlaamaan ei päästä, sillä kumpikin uusista rakennuksista todettiin välttämättömiksi.

 Mökkiläisille veronkorotuksia

Kunnat ovat jonkin verran kompensoineet veropäätöksiään korottamalla kiinteistöveroja. Rakennusten ja maapohjan verojen korotukset ovat harvinaisempia kuin vakituisen asunnon ja vapaa-ajan asunnon verotus.

Korotukset kohdistuvat erityisen usein vapaa-ajan asuntoihin. 

Lääkäri kunnan pussista

Isojoki ei kompensoinut tuloveron laskua kiinteistöverokorotuksilla, vaan ne piti ne ennallaan.

– Olemme veroton kunta, mutta velattomuus ei ole tullut yhdessä yössä. Talouspolitiikka on ollut tosi tarkkaa yli 20 vuotta, Herrala sanoo.

Kunta esimerkiksi keskitti kouluverkoston ja sulki kyläkoulunsa 2000-luvun alussa.

Mitä hyvää nykyisestä tilanteesta seuraa kunnan asukkaille?

Herrala huomauttaa, ettei kunta ole edelleenkään vähiten verottavien joukossa 9,3 prosentillaan.

– Voimme todennäköisesti tulevaisuudessakin keventää verotaakkaa.

Konkreettista hyötyä on kuitenkin tulossa jo ensi vuonna, kun varhaiskasvatus muuttuu maksuttomaksi.

Myös terveydenhuoltopalveluja on parannettu.

– Kun hyvinvointialue vetäytyi kunnastamme ja uhkasi sulkea koko sotepalvelupisteemme, olemme omilla ja testamenttilahjoituksilla aloittaneet terveydenhuollon pilotin.

Vuoden alusta asti kunnassa on ollut lähipalveluna lääkäri ja terveydenhoitajan vastaanotto.

Herrala ei pidä yleisesti ottaen hyvänä tällaista kehityssuuntaa, jossa kunta paikkaa näin isosti hyvinvointialueen palveluja.

– Pystymme kuitenkin tukemaan asukkaitamme tilanteessa, jossa he ovat eriarvoisessa asemassa moniin muihin verrattuna. Lähipalvelujen ansiosta meiltä ei enää tarvitse ajaa vajaata tuntia lähimmälle palvelupisteelle.

Herralan mielestä kyse on ollut kaiken kaikkiaan toimintojen tehostamisesta.

– Suuremmilla kunnilla on pieniltä paljon opittavaa siinä, miten talous saadaan kuntaan. Toivotamme kaikki tervetulleeksi oppituoliin kuulemaan, miten homma tehdään.

Katso kuntien veroprosentit Kuntaliiton sivuilta.

 

Lisätty Halsuan kunnan kommentit kello 13.03.

Suurin korotus 1,2 prosenttiyksikköä

  • Kunnallisveroprosentti nousee ensi vuonna 365 000 suomalaisella.

    Suurin korotus, 1,2 prosenttiyksikköä, tehdään Koski Tl:ssä.

    Koko maassa tyypillisin korotus, 0,3 prosenttiyksikköä, tehdään kahdeksassa kunnassa.

    Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %).

    Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %).3-5 riviä tekstiä

Powered by Labrador CMS