Tulvien riski kasvaa – nämä kaupungit ja kunnat ovat varautuneet pahan päivän varalle

Valtaosa kunnista tunnistaa ilmastonmuutoksen vaikutukset omalla alueellaan, mutta vain noin 10 prosenttia on arvioinut järjestelmällisesti tulevia ilmastoriskejä.

Tämä tieto selviää vakuutusyhtiö Ifin Suomen ympäristökeskukselta (Syke) tilaamasta kyselytutkimuksesta, joka selvitti, miten kunnat varautuvat ilmastoriskeihin.

Esimerkiksi viime joulukuussa Suomeen osunut Hannes-myrsky näytti miten nopeasti ilmastoriskit voivat realisoitua. Myrskyssä puut kaatuivat, sähköt katkesivat ja pelastustoimeen kohdistui kovaa painetta.

Jälleen kerran ja jälkiviisaasti mietittiin, olisiko ennaltaehkäisyyn ja viestintään voitu panostaa enemmän.

Miksi ilmastoriskeihin varautuminen saa yleensä huomiota lähinnä silloin, kun myrsky tai tulva on seurauksineen ajankohtainen, Ifin korvausjohtaja Tia Mäki?

– Tapahtumat voivat tuntua kaukaisilta, kun resursseista on puutetta. Varautumista sääilmiöihin ei priorisoida ja se realisoituu vasta, kun jotain omassa kunnassa tapahtuu, Mäki sanoo.

– Kunnilla ei myöskään aina ole tarpeeksi tarkkaa tietoa siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa juuri heidän alueellaan tulevaisuudessa. Ilman tätä tietoa on vaikea suunnitella, mihin toimiin pitäisi ryhtyä ja miten varautumista voisi tehdä mahdollisimman tehokkaasti ja järkevästi.

Korvausjohtajan mukaan tarvitaan lisää tietoa ja tukea, jotta kunnat voivat tehdä oikeita päätöksiä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin varautumisessa.

Kokonaiskuva kateissa

Myös kuntien poliittisen päätöksenteon olisi hyvä olla nykyistä vahvemmin mukana ilmastoasioissa.

– Poliittista päätöksentekoa tarvitaan, koska varautuminen vaatii sitovia pelisääntöjä, pitkäjänteisiä investointeja ja selkeitä vastuita. Tutkimukseen vastanneista kunnista 61 prosenttia on tehnyt sopeutumista koskevan poliittisen päätöksen. Kolmasosasta kuntia päätös puuttuu.

– Ne kunnat, jotka ovat edenneet pisimmälle sopeutumistöissä, ovat tehneet poliittisen päätöksen sopeutumistyöstä ja toteuttaneet konkreettisia toimenpiteitä.

Onko sitten niin, että sään ääri-ilmiöt ovat monen onneksi kiertäneet oman kunnan riittävän kaukaa?

– Pääosa kunnista on kohdannut sään ääri-ilmiöitä, mutta kokonaisarvio riskeistä puuttuu. Yksittäisiä sopeutumistarpeita on vaikea arvioida ilman kattavaa arviota ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä oman kunnan alueella. Tutkimuksen mukaan vain 10 prosenttia tutkimukseen vastanneista kunnista on tehnyt tällaisen kattavan arvion.

– Ilman kokonaisarviota riskit hahmotetaan yksittäisinä tapahtumina rakenteellisen muutoksen sijaan, eikä niiden kiireellisyyttä siten välttämättä tajuta priorisoida.

Tutkimuksen mukaan vain joka neljäs kunta on varannut taloudellisia resursseja sopeutumistyöhön.

Tulvien riski kasvaa

Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomessa vuotuinen sademäärä on kasvanut viimeisen 100 vuoden aikana noin 10–25 prosenttia, erityisesti talvella ja syksyllä.

Ennusteiden mukaan sateisuus lisääntyy edelleen 10–30 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.

Rankkasateiden ja tulvien riski kasvaa.

Osa kunnista siis näyttää jo suuntaa ja on pitkällä sopeutumistyössä, mutta monien olisi lisättävä toimia merkittävästi, jotta varautuminen olisi riittävää ja ennakoivaa.

Mitä siis voitaisiin tehdä kunnissa, korvausjohtaja Tia Mäki?

– On oltava selkeät vastuut ja tavoitteet ilmastonmuutokseen sopeutumiselle.

Tarvitaan ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien kokonaisarviointia, jotta resursseja voidaan kohdentaa sinne, missä haavoittuvuus ja vaikuttavuus on suurinta.

Samalla kuntien eri toimialojen sekä kuntien välistä yhteistyötä on vahvistettava, ja siihen kuuluu myös tiedonjakamisen vahvistaminen.

– Viestintä tukee sopeutumistyön vaikuttavuutta.

Kuntalaiset voivat myös vaikuttaa asiaan omalla aktiivisuudellaan.

– Kuntalaisten kannattaa seurata oman kunnan varautumissuunnitelmia ja etsiä ajantasaista tietoa aiheesta. Jos tietoa ei löydy, voi omaan kuntaan ottaa yhteyttä ja nostaa asian tärkeyttä.

Helleaaltoja tulossa

Ilmastonmuutos on totta. Sen myös korvausjohtaja näkee tilastojen lisäksi omassa arjessaan.

– Ilmastonmuutos näkyy meillä konkreettisesti arjessa useammin esiintyvinä ja aiempaa voimakkaampina sään ääri‑ilmiöinä kuten rankkasateina, tulvina, voimakkaampina myrskyinä, helleaaltoina ja myös pitkinä ja kovina pakkasjaksoina.

– Viime vuosina Pohjoismaissa olemme joutuneet kohtaamaan useita merkittäviä sääilmiöitä, kuten Hans‑myrskyn vuonna 2023 sekä Amy ja Hannes ‑myrskyt vuoden 2025 lopulla, samoin kuin vuoden 2024 lopun poikkeuksellisen kovat pakkasjaksot. Tämä on näkynyt hyvin konkreettisesti vakuutustapahtumien ja korvaushakemusten määrien nousemisena, yhtiön korvausjohtaja kertoo.

Riskit näkyviksi 

Muuttuva ilmasto on ollut osa Ifin riskiarviota jo useiden vuosien ajan.

– Se, mikä on muuttunut, on ilmiöiden tiheys ja vaikutusten laajuus. Pohjoismaisesti olemme havainneet, että sääilmiöihin liittyvät korvaushakemukset ovat lisääntyneet noin 14 prosentilla viimeisen viiden vuoden aikana, mikä kertoo kehityssuunnasta hyvin selkeästi.

– Näemme, että ennakoinnin ja varautumisen merkitys kasvaa jatkuvasti niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksittäisten ihmisten tasolla. Katsomme myös, että vakuutusyhtiönä roolimme ei rajoitu vain vahinkojen korvaamiseen, vaan myös riskien näkyväksi tekemiseen, ennaltaehkäisyyn ja yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kosketa vain alueita, joilla äärisää on ollut perinteisesti tuttua.

– Siksi kyvykkyys suojata ihmisiä, omaisuutta ja toimintakykyä on jatkossa kriittistä myös alueilla, joilla vastaavia ilmiöitä ei aiemmin ole koettu. Tämä on keskeinen osa yhteiskunnan resilienssiä. Meidän on yhdessä oltava entistä paremmin varautuneita sään ääri-ilmiöihin.

Lue myös:

Suhteellisen syrjäytynyt sai Raumalta eväät tähtiohjaajaksi – ”Jostain syystä kehdattiin”