Tuntuuko sinustakin siltä, että olisit oikeutettu parempaan lomasäähän - saatat kärsiä uudenlaisesta ilmiöstä
Painostavan kuuma ilma tai viikosta toiseen jatkuvat sateet menevät herkästi tunteisiin. Tunnet vihaa, turhautumista ja vaikuttaa siltä, ettei stressaavan talven jälkeen loma heinäkuussa palauta. Kyse voi olla ilmastoahdistuksesta, joka kumpuaa ilmastokriisin tiedostamisesta. Tällainen ahdistus ei välttämättä koskaan kokonaan katoa, mutta sen kanssa voi opetella elämään, kertoo ilmastolääkäri Hanna Rintala.
– Jos säätilojen herättämät tunteet vievät ilon lomapäivistä, kannattaa niiden äärelle pysähtyä, ilmastolääkäri ja Nyyti ry:n asiantuntija Hanna Rintala sanoo. Rintala tekee työtä Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeessa.
– Esimerkiksi viha on suojatunne, jonka takana on tyypillisesti muita tunteita. Jos sitä pystyy kuulostelemaan, voi huomata kokevansa esimerkiksi surua siitä, miten ilmasto Suomessa muuttuu, tai pelkoa siitä, millaiseksi ihmiskunnan tai omien lasten tulevaisuus muotoutuu, Rintala sanoo.
Tällaisia tunteita kutsutaan ympäristötunteiksi. Ympäristötunteet on kattotermi kaikenlaisille ympäristöön, luontoon ja ilmastoon liittyville tunteille. Tunnetuin näistä lienee ilmastoahdistus.
Rintalan mukaan ilmastoahdistus tarkoittaa vaikeita tunteita, joita kumpuaa ympäristöongelmista tai niiden uhasta.
Joka neljäs ahdistuu
Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos on yleisintä nuorilla. Suomalaisista aikuisistakin noin joka neljäs on kokenut ahdistusta ilmastonmuutoksesta. Pääkaupunkiseudun ympäristöasennetutkimuksessa 2024 jopa neljä viidestä vastaajasta oli ilmastonmuutoksesta joko erittäin tai melko huolissaan. Sään ääri-ilmiöistä, kuten helteistä, oli melko tai erittäin huolestuneita 70–75 prosenttia.
Ilmastokriisin kanssa voi opetella elämään, Rintala lohduttaa. Omasta hyvinvoinnista ja palautumisesta huolehtiminen tukee mielen hyvinvointia. Tunnetaitojen vahvistaminen ja keholliset harjoitukset hermoston rauhoittamiseen ovat usein hyödyllisiä.
Doomscrollausta on hyvä välttää
– Myös ahdistusta herättävien uutisten lukemista on hyvä rajoittaa, Rintala muistuttaa.
Suomalaistutkimuksen mukaan ilmastoahdistusta kokeneista suomalaista iso osa on kanavoinut ahdistustaan aktiiviseen ilmastotoimintaan, kuten ottanut jollakin tapaa osaa luontoalueiden ennallistamiseen, roskien keräämiseen tai vieraslajien torjuntaan.
– Toiminnan kautta voi saada kokemuksen siitä, että edistää muutosta vallitseviin ongelmiin. Tämä voi lievittää ongelmista aiheutuvaa ahdistusta, Rintala sanoo.