Uutiset

Tuottoa, turvallisuutta ja vastuuta - kunnan sijoitukset strategisena välineenä?

Ylisukupolvinen vastuu on huomioitava kunnan sijoitustoiminnassa. Kunnan kannattaa selvittää myös varallisuuden hyödyntämistä talouden vakauden edistämiseen, riskit huomioiden.

Kunnilla on monenlaisia keinoja talouden hallintaan.
Julkaistu

Ylisukupolvinen vastuu huomioitava kunnan sijoitustoiminnassa. Kunnan kannattaa selvittää myös varallisuuden hyödyntämistä talouden vakauden edistämiseen, riskit huomioiden.

Kunnan varallisuus yleisesti, mutta myös arvopaperisijoitukset silloin kun niihin on mahdollisuus, on kunnalle hyvä taloudenhallinnan työkalu. Kunnan perustehtävä on kuitenkin syytä pitää kirkkaana mielessä myös sijoituksia miettiessä. Kuntien sijoitustoiminnassa ei voi toimia samalla tavoin kuin yrityksissä. Kunnan arvoperustana on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan tuoton maksimoimisen sijaan. Julkisyhteisönä kunnan tavat toimia markkinoilla ovat myös jatkuvan tarkastelun kohteena. Sijoitustoiminnan tuleekin olla läpinäkyvää. Valitut sijoituskohteet eivät voi olla ristiriidassa kunnan toiminnan arvoperusteiden kanssa. 

Sijoitustoiminta on kunnalle strateginen valinta ja väline, ei pelkästään tuoton tavoittelua, totesi Kuntaliiton rahoitusalan erityisasiantuntija Jari Vaine Kuntaliiton järjestämässä Taloustorstai Extra webinaarissa. 

Kunnalla on yleensä monenlaista varallisuutta. Kiinteän omaisuuden lisäksi osakkeet ja muut arvopaperit  voivat olla kuntien sijoituselementtejä. Arvopapereiden omistamisessa on kunnan mietittävä samoja asioita kuin minkä tahansa omaisuuserän kohdalla, muistuttaa Vaine. Mikä on perustelu omistukselle, mitä sillä tavoitellaan? Miten valittu elementti sopii kunnan arvoperustaan? 

Taloudellista liikkumavaraa

Sijoittamisella ja varallisuuden hoidolla kunta voi tavoitella riittävää tuottoa tai palveluedellytysten luomista. Kuntien sijoitustoiminnan tarkoitus ei pitäisi olla tuoton maksimointi vaan taloudellisen liikkumavaran lisääminen. Minimissään sijoituksilla tavoitellaan inflaatiosuojaa. Sijoitusvarallisuus ja sen tuomat mahdolliset tuotot toimivat puskurina vaihtuvissa taloustilanteissa.

Kunnan toimiessa sijoittajana, riskit on pidettävä tasolla, jota kunta voi hallita. Maksuvalmius ja vakavaraisuus eivät saa heikentyä sijoitustoiminnan takia. Sijoitettavat varat ovat aina viime kädessä kuntalaisten varoja. 

Kunnan sijoitustoiminta jakaantuu toimialasijoittamiseen ja kassavarojen sijoittamiseen. Toimialasijoittamisella edistetään ja ylläpidetään kunnan toimintaa palvelevien yhteisöjen toimintaa, maksujen hoidon yli jääneiden kassavarojen sijoittamisessa ensisijainen tavoite on taloudellinen tulos ja maksuvalmiuden ylläpito. Arvopaperisijoituksista vuosittain saatavat korot ja osingot voivat osaltaan tukea kunnan toimintoja, sanoo Jari Vaine.  

Tästä on kyse - muokkaa otsikko tarpeeseen

  • 3-5 riviä tekstiä

Konsernirahoituksen riskit

Arvopapereiden lisäksi kuntakonsernin rahoitus eli konsernin omien yhtiöiden rahoittaminen on myös tapa hoitaa kunnan varallisuutta ja hakea tuottoa pääomalle. Arvopaperisijoittamisesta rahoituksen myöntäminen eraa ajatukseltaan paljonkin. Kuntakonsernin rahoittamisessa on aina kyse sellaisten yhtiöiden tai yhteisöjen tukemisesta, jotka liittyvät kunnan toimintaan. 

–  Rahoitus kohdistuu silloin pääasiassa investointeihin. Tuotto ei välttämättä ole edes pääasiallinen motiivi, vaan toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen, summaa Jari Vaine.

Riskitkin eroavat arvopaperisijoittamisesta huomattavasti. Kunnan taloudellinen kyky hoitaa perustehtäviä ei saa vaarantua konsernirahoituksenkaan myötä. 

Kunta voi myöntää suoraan lainaa konserniyhtiöille tai antaa taloudellisen tukensa takauksen muodossa. Molempiin liittyy riskejä. Vastuisiin ja niiden painoarvoihin on syytä kiinnittää huomiota lainaa tai takauksia annettaessa, tähdentää Vaine. Jos yhtiölle myönnetään suora laina, kunnan vastuu on selvä. Vastuita on yksi. Jos laina jää maksamatta, kunta ei saa rahojaan takaisin ja vastuun tuoma riski on realisoitunut. 

Jos kunta puolestaan lähtee takaajaksi ulkopuolisen rahoittajan myöntämään lainaan, vastuukysymys monimutkaistuu. Syntyy vastuu kahteen suuntaan. Vastuu muodostuu sekä rahoitettavan yhtiön että rahoittajan suuntaan. On aina olemassa mahdollisuus, että takauksen vastuut lankeavat kunnan kannettaviksi. Niihin pitäisi kunnan kassassa olla varaa. Takaus voi näin ollen muodostaa kuntakonsernissa joskus hyvinkin merkittävän taloudellisen riskin. 

Konsernirahoitukseen liittyy myös riski, jonka havaitseminen voi olla aavistuksen haasteellisempaa. Ongelmat harvoin realisoituvat kerralla, vaan tilanne voi edetä vähitellen esimerkiksi niin, että ensiksi saatetaan antaa rahallista tukea, myöhemmin lainaa ja lopuksi takaus.

Omat rahastot

Kunnalla on varallisuudenhoidossaan myös mahdollisuus myös omiin rahastoihin. Niiden ympärillä on keskustelu lisääntynyt syksyn mittaan. Rahastoilla varaudutaan aina tiettyyn käyttötarkoitukseen.   Perusperiaate on, että rahasto voidaan perustaa ja sitä kartuttaa vain positiivisesta tuloksesta, toteaa Jari Vaine. Päätöksen tekee valtuusto. Toimintamenoihin rahastolla ei voi varautua.

Kuten minkä tahansa sijoittajan, kunnan on mahdollista ja järkevää hajauttaa varallisuutensa erilaisiin sijoituselementteihin. Kunnan sijoitusten hoidossa on muistettava myös ylisukupolvinen vastuu. Tästä näkökulmasta joudutaan pohtimaan, käytetäänkö varoja nyt esimerkiksi pitämään kunnallisvero vakaana tai minimoimaan palvelujen supistuksia. Vai olisiko järkevämpää ylläpidetäänkö sijoitussalkkua, joka voi jossakin vaiheessa olla tappiolla, mutta voi myös tuottaa seuraavillekin sukupolville.

Powered by Labrador CMS