Uutiset
Turku kehtaa sanoa jo ääneen, että kaupungissa on kasvubuumi
Kuntaliiton asiantuntija kehuu, että Turku on keksinyt itsensä.
Teksti Esko Pihkala
Kuvat Lennart Holmberg
Turun kaupunginjohdolla oli viikko sitten perjantaina mieluisaa kerrottavaa medialle, kun se esitteli Turun kasvulukuja ja kaupungin hallitun kasvun strategiaa tästä 2040-luvulle.
Turun strategiajohtaja Timo Aro, laajasti tunnettu ja siteerattu alue- ja väestökehityksen asiantuntija, teki tiedotustilaisuudessa paljastuksen. Kolme vuotta sitten Turun palvelukseen siirtynyt Aro tunnusti, että hän on pitänyt viime vuodet sordiinoa päällä kuvaillessaan Turun kasvunäkymiä.
Nyt Arokin kehtasi sanoa tosiasiat jo ääneen: kaikki kasvukäyrät osoittavat Turussa ylöspäin.
– Olen näinä alkuvuosina vältellyt ylisanoja Turun kasvusta puhuessani, mutta nyt minun täytyy jo sanoa, että me olemme päässeet positiiviseen kierteeseen. Kun pääsee positiivisen kierteen kehälle, eri kasvutekijät vahvistavat toisiaan.
– Kuntakentällä ei puhuta enää pelkästään Tampereesta. Myös Turku ja sen kasvu mainitaan yhä useammin, Aro totesi.
Hurjia lukuja
Turun asukasluku on tällä hetkellä sen historian suurin. Se ylitti heinäkuussa 210 000 asukkaan rajan. Kaupunki on kasvanut viime vuodet yli 3 000 hengellä vuodessa. Väestönkasvusta 40 prosenttia tulee kotimaasta ja 60 prosenttia maahanmuutosta.
Viime vuonna Turku kasvoi suhteessa väestöpohjaan C21-kaupungeista nopeinta vauhtia. Tämä on vuonna 1972 alkaneen nykymuotoisen tilastoinnin aikana ensimmäinen kerta, kun Turku on Suomen nopeimmin kasvava kaupunki. Väestöennusteen mukaan Turussa asuu jo yli 250 000 asukasta vuonna 2045.
Turun elinkeinoelämällä pyyhkii myös hyvin. Turussa oli yli 110 000 työpaikkaa vuoden 2024 lopussa. Työpaikat lisääntyivät yli 15 300 työpaikalla vuosina 2010–2024. Kasvun veturina toimivan Kupittaan tiedepuiston osuus kasvusta oli noin 5 500 työpaikkaa.
Yritysten määrä lisääntyi 5 300 yrityksellä vuodesta 2013 vuoteen 2025. Kaikkien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on kasvanut 2020-luvulla noin 20 prosenttia. Tutkimus- ja kehitysmenot kasvoivat Turun seudulla vuosina 2019–2024 peräti 123 prosenttia 327 miljoonasta eurosta noin 593 miljoonaan euroon.
Samalla Turun maine ja vetovoima paranevat kohisten. Turku on nyt Tampereen ja Helsingin jälkeen Suomen kolmanneksi halutuin muuttokohde ja Tampereen jälkeen toiseksi mieluisin asuinpaikkakunta.
Turun kaupunki investoi kasvuunsa valtavia summia. Sen toimitila ja -infrainvestointien suuruus oli vielä vuosikymmenen vaihteessa 50–100 miljoonaa euroa vuodessa, mutta tulevina vuosina summa kasvaa 350–450 miljoonaan per vuosi. Turussa tullaan rakentamaan 2020-luvulla yhtä paljon kuin 1990-, 2000- ja 2010-luvuilla yhteensä.
Raitiotien varrelle
Pormestari Piia Elon (sd.) mukaan Turun strategiana on hallittu kasvu.
Se tarkoittaa, että nopeasta kasvuvauhdista huolimatta Turku haluaa pysyä ihmisen kokoisena kaupunkina, jossa on erilaisia alueita ja miellyttävä elää. Elon mukaan Turku haluaa itse määritellä, miltä osin siitä tulee suurkaupunki ja miltä osin rauhallinen lähiö
– Pääasia ei ole kaupungin kasvu vaan se, että Turku olisi hyvä paikka elää. Kasvu antaa kuitenkin joitain mahdollisuuksia, joita kuihtuvassa kaupungissa ei ole, Elo luonnehti.
Turun kaupunkiympäristöjohtajan Timo Hintsasen mukaan tuleva raitiotie muodostaa Turun kasvun selkärangan.
– Raitiotiellä luodaan maantiedettä. Kun Turussa ei ole mitään kapeaa kannasta [kuten Tampereella], niin raitiotien avulla kasvu ohjataan joukkoliikennekäytävän varrelle. Työpaikat, yritykset ja palvelut asettuvat helposti tavoitettavan liikennemuodon äärelle, Hintsanen visioi.
Merkkivuosi 2011
Suuressa kuvassa Turun väestökehitys junnasi käytännössä 40 vuotta paikallaan 1970-luvulta 2010-luvulle asti.
Varmasti Turun kaupunginisät silloinkin yrittivät tehdä kaupunkinsa kannalta hyviä ratkaisuja. Mikä nyt on toisin kuin silloin? Mikä muutti Turun kurssin?
Piia Elo ja Timo Aro toteavat, että kaupungin kasvu usein vaatii jonkin alkusysäyksen, jollaisena he pitävät Turun kulttuuripääkaupunkivuotta 2011. Siihen valmistautuessa esimerkiksi Aurajokiranta laitettiin paraatikuntoon. Nykyisin jokiranta on Turun sykkivä sydän.
Elo korostaa myös taustalla tehdyn pitkäjänteisen työn merkitystä. Esimerkiksi paikallisiin korkeakouluihin on panostettu, millä saralla merkittävä voitto oli Turun yliopistoon vuonna 2021 perustettu teknillinen tiedekunta koko maakunnan sinnikkään lobbauksen seurauksena.
– Pakko on nostaa esiin myös poliittisten päättäjien rohkeus tehdä päätöksiä etunojassa. Nostan esiin erityisesti liikenteelliset ratkaisut, kuten Länsiradan ja raitiotien, Aro sanoi.
Asiantuntijalta kehuja
Kuntalehti pyysi ulkopuoliselta asiantuntijalta näkemyksen Turun kasvusta ja sen syistä.
Kuntaliiton kaupunkikehityspäällikkö Henrik Lönnqvist sanoi tulkitsevansa Turun vetovoimaisuuden keskeisiä tunnuslukuja samalla tavalla kuin Turun kaupunginjohto. Turku kasvaa nyt kaikilla indikaattoreilla mitattuna. Lönnqvistin mukaan se on palkinto Turun tekemistä viisaista valinnoista.
– Turulla on strateginen ote kasvuun, Lönnqvist kehui.
Lönnqvist totesi, että kaupungistumisella on ollut Suomessa jo pitkään hyvä momentum. Siihen on vain pitänyt osata tarttua, kuten Turku on nyt myöhäisherännäisenä tehnyt.
– Sanoisin, että Turku on hieno ja historiallinen kaupunki, joka on vasta viime aikoina toden teolla herännyt kasvuun. Se tulee nyt muiden takaa. Minun tulkintani on, että Turku on ottamassa paikkansa kaupunkiemme joukossa, Lönnqvist muotoili.
Myös Lönnqvist näkee, että kulttuuripääkaupunkivuosi auttoi Turkua löytämään itsensä. Turku keksi, mitkä ovat sen vahvuudet, joita ei muilla ole: Aurajoki ja sen rannoilla avautuva historiallinen Turku.
– Yhdistetään historia, miljöö ja saavutettavuus, niin siinä se on. Meillä on Suomessa monia kaupunkeja, joissa on keksimättömiä asioita ihan omien silmien edessä. Turussa omat vahvuudet on keksitty, Lönnqvist katsoi.
Lönnqvistin mukaan Turkua on vetänyt uuteen nousuun myös sen vireä elinkeinoelämä.
– Turulla on vahvat erikoistumisalat, meriteollisuus ja muita ankkurialoja, jotka ovat kiinnostavia korkeakoulutetun työvoiman näkökulmasta. Meriteollisuudella ja lääketeollisuudella on molemmilla tässä ajassa melkoinen noste, mutta Turun elinkeinorakenteessa on myös monipuolisuutta, Lönnqvist analysoi.
Lönnqvistin mielestä ikuisten kilpakumppaneiden Turun ja Tampereen välille on kehkeytymässä kiinnostava asetelma. Tampere on ollut jo pitkään kotimaisen muuttoliikkeen selvä voittaja, kun taas Turun väestö kasvaa maahanmuuttajavetoisesti.
Lue myös:
