“Turku on kaupunki, jolla on sydän, sielu ja historia ja tulevaisuus” – Viestikapula vaihtui Suomen Turussa
Piia Elo aikoo osoittaa aikansa eläneeksi vanhan suomalaisen kansanviisauden, jonka mukaan turkulaisten seuraan ei ole pääsyä. Turun uusi pormestari kuvailee olevansa mitä helpoimmin lähestyttävä ihminen.
Esko Pihkala, teksti
Timo Jakonen, kuvat
– Piia Elo, Turun pormestari.
Tätä kättelytervehdystä Piia Elo nauraa hieman harjoitelleensa tänä kesänä, kun häneltä kysyy, onko hänen elämänsä jotenkin jo muuttunut tuoreen nimityksen myötä.
Totta tosiaan. Turun poliittisissa turnajaisissa nähtiin kesäkuun alussa viestikapulan vaihto, kun kaksi valtuustokautta Turkua johtanut Minna Arve (kok.) luovutti uuden valtuustokauden alkajaisiksi pormestarin käädyt Piia Elolle (sd).
Vallanvaihto oli tällä kertaa tavanomaista symbolisempi. Varsinais-Suomi, erityisesti Turku, on ollut kokoomuksen lähes murtumaton linnake, jossa se kouluttaa puolueelle puheenjohtajia ja tasavallalle pääministereitä ja presidenttejä. Turussa on ollut kokoomuslainen kaupunginjohtaja viimeksi kuluneet 20 vuotta: Mikko Pukkinen vuodet 2006–2010, Aleksi Randell 2010–2017 ja Minna Arve 2017–2025. Arven titteli vaihtui pormestariksi syksyllä 2021, jolloin Turussa siirryttiin pormestarimalliin.
Viime kuntavaaleissa Turussa tapahtui kuitenkin ”elokapina”, joka teki oikeistokomennosta lopun tällä erää. Vasemmisto teki erinomaisen vaalituloksen, SDP kohosi Turun suurimmaksi puolueeksi ja pormestariksi nousi Elo. Hän on ensimmäinen sosialidemokraattinen nainen Turun kaupunginjohtajana tai pormestarina.
– Ehkä asia alkaa itsellenikin realisoitua syksyn mittaan. Tässä kesäkuukausina on ollut vielä vähän hiljaisempaa, Elo pohtii.
Turku on minulle koti
Elo, 47, on paljasjalkainen turkulainen. Hän on syntynyt ja käynyt koulunsa Hannunniitussa.
– Olen ihan tavallisesta turkulaisesta perheestä ja sukuni ensimmäinen korkeakoulutettu. Olen opiskellut elämässäni neljä kertaa ulkomailla, kerran Yhdysvalloissa, kerran Ruotsissa ja kahdesti Venäjällä.
Elo alleviivaa, että aina hän on kuitenkin halunnut palata maailmalta takaisin Turkuun. Tuore pormestari kuvailee hellyydellä, mitä Turku hänelle merkitsee.
– Turku on minulle koti. Toivon sen olevan sitä kaikille muillekin Turussa. Turku on kaupunki, jolla on sydän, sielu ja historia ja tulevaisuus. Turku on avomielinen ja suvaitsevainen kaupunki, Elo lausuu.
Elo vaikenee hetkeksi. Sitten hänellä välähtää. Hän muistaa eräästä itäsuomalaisesta sanomalehdestä lukemansa jutun ja jatkaa:
– Kuten Helsingin Sanomat juuri äskettäin uutisoi, Turussa on kaikkea. Hesarin mukaan Turku on Suomen paras kesäkaupunki, Elo hymyilee.
Piia Elo saa työssään käyttää Pater noster -hissiharvinaisuutta. Samanlainen on Eduskuntatalossa.
Kunnallispäättäjän rooli
Kuntavaaliehdokkaaksi Elo lähti ensimmäisen kerran 26-vuotiaana vuoden 2004 kuntavaaleissa, jolloin kannatus riitti varavaltuutetuksi.
Tie vei kuntapolitiikkaan opiskelijapolitiikan kautta. Valtio-oppia ja venäjää opiskellut tuleva valtiotieteiden maisteri oli Turun yliopiston ylioppilaskunnassa pääasiassa hankkimassa kannuksia, sillä tosiasiallinen tavoite oli koko ajan Turun kaupunginvaltuusto.
– Olen aina halunnut olla mukana vaikuttamassa. Jo koulussa olin oppilaskunnassa. Kun aikani yliopistossa kypsyin, niin sitten päätin lähteä ehdolle kuntavaaleihin. Minä en ollut lähtenyt mukaan opiskelijapolitiikkaan vaan politiikkaan. Tarkoitus oli alusta asti päästä kunnallispäättäjäksi, Elo muistelee.
Elolle oli selvää, että oman arvopohjan mukainen poliittinen koti löytyisi puoluekentän punavihreästä laidasta. Hän valitsi lopulta SDP.
– SDP oli puolue, joka teki sosiaalisesti vastuullista politiikkaa, mutta painotti myös ilmasto- ja ympäristökysymyksiä, Elo perustelee valintaansa.
Elo nousi Turun kaupunginvaltuustoon vuoden 2008 vaaleissa. Hän ei tunnusta, että olisi jo silloin ajatellut saati suunnitellut nousevansa joku päivä Turun korkeimpaan johtoon pormestariksi tai kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.
– Ensin lähdin katsomaan, mitä kuntapolitiikassa päätetään. Kun vastuuta sitten annettiin, sitä on halunnut lisää. Nykyisin minulla on kuntapäättäjänä jo todella monipuolinen tausta, Elo tarkastelee.
Vastuuta Elo on todella saanut. Hän pääsi kaupunginhallitukseen ensimmäisen kerran jo vuonna 2009. Vuodet 2013–2020 hän toimi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana. SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtajaksi hän nousi vuonna 2017 ja Turun kasvatuksesta ja opetuksesta vastaavaksi apulaispormestariksi vuonna 2021. Valtakunnallista politiikkaa Elo on tehnyt SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtajana vuodesta 2023 alkaen.
Aurajoki virtaa
Mikä Turussa sitten muuttuu, kun pormestari vaihtuu Minna Arvesta Piia Eloon?
Vaikka SDP:n kuntavaalivoitto oli dramaattinen muutos Turun totuttuun marssijärjestykseen, Elo itse ei selvästikään halua tehdä asiasta enää sen dramaattisempaa.
– Aurajoki virtaa edelleen niin kuin ennenkin. Nyt on sosialidemokraatin vuoro johtaa Turkua. Olen ollut kuitenkin pitkään mukana, joten ei ole tulossa mitään radikaalia muutosta, Elo tyynnyttelee.
Elo tunnetaan yhteistyökykyisenä poliitikkona. Heti ensimmäisessä valtuustopuheenvuorossaan pormestarina hän jakoi muille ryhmille kiitosta siitä, kuinka rakentavissa merkeissä seuraavan nelivuotiskauden pormestariohjelmasta löytyi yhteisymmärrys.
Elo puolustaakin Turun usein parjattua poliittista kulttuuria.
– Sanoisin, että huolimatta maineestaan Turun politiikka on sitten kuitenkin ollut aina yhteistyön politiikkaa. On onnistuttu löytämään ratkaisuja yhdessä. Tulevan kauden pormestariohjelmaa luodessakin oli hyvä henki. Toki olemme asioista eri mieltä, mutta me kunnioitamme toisiamme. Ehkä joskus ennen Turun politiikka on ollut repivämpää, mutta minun mielestäni ei enää. Toki arvoerot näkyvät ja pitääkin näkyä, Elo pohtii.
Elon yhteistyökyvystä ja poliittisesta silmästä voi vetää joitain päätelmiä, kun häntä pyytää antamaan valtuustouransa varrelta kaksi esimerkkiä turkulaisista kuntapoliitikoista, joita hän pitää esikuvinaan tai ainakin henkilöinä, joilta hän on saanut arvokasta oppia. Yksi henkilö omasta puolueesta ja yksi henkilö jostain toisesta puolueesta.
SDP:stä Elo mainitsee edesmenneen kansanedustajan ja pitkäaikaisen Turun kaupunginvaltuutetun Virpa Puiston (1946–2013). Elo ihailee, että Puisto teki häneen nuorena kaupunginvaltuutettuna aikanaan vaikutuksen pragmaattisella määrätietoisuudellaan.
– Hän oli tosi päättäväinen, mutta toisaalta myös kyvykäs saamaan asioita tehtyä, Elo kehuu.
Sitten se toinen nimi. Elo epäilee, että tästä hän saa vielä valtuustosalin vasemmalta laidalta kuulla, mutta hän mainitsee Turun pitkäaikaisen kokoomusvaikuttajan Olli A. Mannin.
– Minä arvostan Olli Mannia. Me olimme Ollin kanssa samaan aikaan valtuustoryhmiemme puheenjohtajia. Ollin kyky käydä keskusteluja ja hakea yhteisiä ratkaisuja on hyvä. Hän arvostaa kanssakeskustelijoitaan.
– Emme me Ollin kanssa mistään samaa mieltä ole, mutta silti palaverihuoneesta lähdetään aina hymyssä suin pois. Minä arvostan sitä Ollissa, Elo toteaa.
Piia Elo on paljasjalkainen turkulainen.
Persoonaa peliin
Elo kuvailee olevansa luonteeltaan lämminsydäminen.
Hän tekee selväksi, että aikoo pormestarina tuoda Turun johtamiseen vahvasti myös oman persoonansa mukaan.
– Olen luonteeltani tosi ihmisläheinen ja empaattinen. Minä pidän ihmisistä ja tykkään kuulla ihmisten tarinoita. Olen positiivinen ihminen, jota on helppo lähestyä. Minun Turussani on tärkeää, että ihmisiltä kysytään, mitä kuuluu ja katsotaan silmiin ja hymyillään, Elo linjaa.
Hetkinen. Turkulaiset eivät ole muualla Suomessa varsinaisesti kuuluisia välittömyydestään ja lähestyttävyydestään.
Alkaako uusi pormestari ajaa Turkuun jonkinlaista kulttuurivallankumousta?
Elo vastaa, että muutos on tapahtunut jo. Hän katsoo, että yhtenäiskulttuurin väistymisen myötä Turkukin on jo avannut syliään ei-turkulaisille.
– Turku on muuttunut tosi paljon. Kun itse kävin Hannunniitussa ala-astetta, niin me olimme hyvin yhtäläinen joukko, samanlaisia ihmisiä samanlaisesta taustasta. Turun nykyisessä moninaisuudessa on iso ero niihin päiviin, ja hyvä niin. Viime 20 vuoden aikana asiat ovat muuttuneet tosi paljon Turussakin, Elo toteaa.
Elon nelivuotiskaudelle laadittu pormestariohjelma kantaa nimeä Turku uudelle vuosisadalle. Nimi viittaa vuoteen 2029, jolloin Turku täyttää kaupunkina 800 vuotta.
Elon mielestä hän saa vetovastuulleen vetreässä kunnossa olevan 796-vuotiaan. Hän toteaa, että ”ihan hyvin Turulla menee”.
Turku on muuttovoittokaupunki ja eri mittareiden mukaan kaupungilla on elinvoimaa. Samaan aikaan Elo tiedostaa, että kuntasektorin vastuulle siirtyneissä työllisyyspalveluissa Turulla on edessään iso savotta.
– Työttömyys on Turulle haaste. Turun työttömyysprosentti on tällä hetkellä 15,6. Se on iso lukema, johon vaikuttavat muun muassa kaupunkilaisten ikärakenne ja monikielisyys. Toisaalta Turulla on vetovoimaa, täällä on innovaatioita ja täällä on työvoimaa. Täällä on paljon opiskelijoita, mikä tarjoaa meille myös mahdollisuuksia, Elo summaa.
Elo nostaa pormestariohjelmastaan pari prioriteettia, jotka linkittyvät tiukasti toisiinsa.
Entisenä kasvatuksen ja opetuksen apulaispormestarina Elo haluaa panostaa voimallisesti kouluihin. Toinen päätavoite on segregaation eli yhteiskunnallisen eriytymisen torjunta, joka oli yksi Turun keihäänkärkihankkeista jo Arven pormestarikaudella.
Turku on nykyisellään Suomen eriytynein kaupunki.
– Kaikille koulua käyville ja kouluissa työskenteleville pitää kyetä tarjoamaan turvalliset tilat. Se maksaa paljon, mutta siitä kannattaa maksaa. Toinen tärkeä asia on segregaation torjuminen. Turun eri alueilla asuvilla lapsilla pitää olla tasapuoliset mahdollisuudet saada hyvä koulutus, Elo listaa.
Raitiotiestä ja muusta
Kaupungin merkittävimmistä rakennushankkeista tällä valtuustokaudella Elo nimeää musiikkitalo Fuugan, jonka harjakaisia vietettiin juuri elokuussa. Toinen on Turun sataman terminaalin kehityshanke, jossa suunnitelmana on parantaa sataman pysäköinti- ja liikennejärjestelyjä ja modernisoida terminaalirakennukset.
Viime kädessä Elon pormestarikautta saattavat kuitenkin määrittää Turun raidehankkeet, joissa on vähitellen tullut aika tehdä päätöksiä. Tunnin juna, eli Helsingin ja Turun välinen nopeampi junayhteys, ja raitiotie ovat hallinneet poliittista keskustelua Turussa jo vuosia.
Näiden hankkeiden parissa iloisemmankin pormestarin hymy saattaa hyytyä.
Tunnin juna on ollut jo pitkään Varsinais-Suomen kärkihanke, mutta Turun pormestarin ja turkulaisen pääministerin harmiksi valtakunnanpolitiikassa sikiää nykyisessä taloustilanteessa uusia hankkeen arvostelijoita kuin sieniä sateella. Hankkeen nimikin muutettiin jo Länsiradaksi, koska alkuperäinen hankenimi joutui kansallisesti pilkanteon kohteeksi.
Kysymys raitiotiestä, tai turkulaisittain raitsikasta, puolestaan jakaa turkulaiset tiukasti kahteen eri leiriin. Kaupunginvaltuutettujen tiedossa olevia raitsikkakantoja kartoittaessa valtuusto jakautuu melkein keskeltä kahtia. Näin on asian laita myös Elon omassa puolueessa SDP:ssä.
Elo ei vastaa suoraan, millaista raitsikkapäätöstä hän alkaa Turkuun pormestarina lobata. Vaalikoneessa ennen vaaleja hän kirjoitti suhtautuvansa raitsikkaan myönteisesti. Nyt Elo sanoo, että pormestariohjelman mukaisesti päätökset Turun tulevasta joukkoliikenneratkaisusta pohjataan kattaviin selvityksiin.
– Meillä pitää raitsikkapäätöstä tehdessä ensinnäkin olla tieto siitä, millaisella panoksella valtio aikoo osallistua. Valtion panoksen olisi hyvä olla linjassa aiempiin vastaaviin hankkeisiin.
– Minä näen asian niin, että me emme voi järjestää kaupungin sisäistä liikennettä kattavasti, jos meillä ei ole Turussa pitkälle vietyä joukkoliikenneratkaisua ja -välinettä, Elo toteaa.
Elo ottaa esimerkiksi Kupittaan, joka on pääkaupunkiseudun ulkopuolella Suomen työpaikkaintensiivisin alue. Alueella on enemmän työpaikkoja neliökilometriä kohti kuin missään muualla Suomessa Kehä III:n ulkopuolella.
– Kupittaan alueella olemme jo nyt parkkipaikkojen osalta äärirajoilla. Sinne ei enää mahdu lisää parkkipaikkoja, Elo huomauttaa.
Elo pitää myös tärkeänä, että Turku pitää ilmastotavoitteestaan kiinni. Kaupunki on linjannut tavoitteekseen, että Turku on vuonna 2029 ilmastoneutraali ja sen jälkeen ilmastopositiivinen.
– Isoja asioita on matkalla tavoitteeseen jo ratkaistu, mutta liikenne vaatii edelleen järjestelyjä, Elo sanoo.
Turun kaupunginhallitus päätti elokuussa, että osana sataman ja Varissuon välille suunnitteilla olevaa joukkoliikenneratkaisua vuoden 2019 superbussiselvitys päivitetään. Päätöksiä, raitsikka vai superbussi, tehdään viimeistään kesäkuussa 2026.
Fakta
Piia Elo