Uutiset
Turun keskusta-alue laajenee radan toiselle puolen – Orpo muurasi suurhankkeen peruskiven
Valtaväylien yli rakennettava joukkoliikennekansi yhdistää Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat toisiinsa. Se antaa Kupittaalla sijaitsevalle Turun tiedepuistolle tilaa kasvaa.
Teksti Esko Pihkala
Kuvat Lennart Holmberg
Tulevaisuususko oli Turussa tapissa perjantaina, kun Suomen pääministeri, turkulainen Petteri Orpo (kok.) muurasi Kupittaan kärjen peruskiven noin sadan hengen kutsuvierastilaisuudessa.
Kupittaan kärki on Turun kaupungin 200 miljoonan euron strateginen investointi kaupungin kasvuun ja tulevaisuuteen. Juhlapuhujat pääministeri mukaan lukien hehkuttivat, että Kupittaan kärki on tällä hetkellä koko Suomen yksi merkittävimmistä kaupunkikehityskohteista.
Hankkeessa Kupittaan ja Itäharjun kaupunginosat yhdistetään toisiinsa Turku–Helsinki-rautatien ja Helsingin moottoritielle johtavan Helsinginkadun ylittävällä joukkoliikennekannella. Näin luodaan Kupittaalla sijaitsevalle Turun tiedepuistolle lisää tilaa levittäytyä.
– Kupittaan kärki sitoo Kupittaan ja Itäharjun yhdeksi kokonaisuudeksi ja laajentaa Turun kaupungin keskusta-aluetta suuresti, Orpo sanoi.
Kupittaan tutut maisemat saivat hyväntuulisen pääministerin muistelemaan juhlapuheessaan haikeana lapsuus- ja nuoruusvuosiaan.
– Mummolani oli käteni osoittamassa suunnassa parin sadan metrin päässä, joten näissä nurkissa on tullut poikana paljon pyörittyä. Sitten toisen kerran elämässäni liikuin tällä alueella, kun opiskelin Turun yliopistossa. Tämä on itselleni rakasta seutua, Orpo totesi.
Turun yliopistokampukselta Kupittaalle ulottuva Turun tiedepuisto on jo nyt erittäin merkittävä työssäkäyntialue.
Alueella on enemmän työpaikkoja neliökilometriä kohti kuin missään muualla Suomessa Kehä III:n ulkopuolella. Myös työpaikkojen kasvuvauhti alueella on maan nopeimpia.
Turun raitiotienkin yksi vahvimmista puoltolauseista oli se, että Kupittaan kasvava työpaikkaliikenne tarvitsee toimivan ja kestävän joukkoliikenneratkaisun. Turun kaupunginvaltuusto päätti kesäkuussa, että raitiotie rakennetaan.
Orpo, joka itse äänesti Turun kaupunginvaltuustossa ratikan puolesta, onnitteli turkulaisia juhlapuheessaan vielä kerran ratikkapäätöksestä.
– Se oli rohkea, viisas ja oikea päätös, Orpo sanoi.
Kupittaan kärjellä Turku petaa tiedepuistolle lisää tilaa kasvaa. Raitiotiellä ja kaupungin halki kulkevalla joukkoliikennekäytävällä puolestaan parannetaan tiedepuiston saavutettavuutta.
Turun pormestari Piia Elo (sd.) ja kaupunkikehitysjohtaja Jyrki Lappi kuvailivat, kuinka rautatien ja Helsinginkadun toisella puolella sijaitsevat Itäharjun vanhat teollisuustontit muutetaan asumisen, opiskelun ja työpaikkojen kortteleiksi. Noin 17 hehtaarin kokoiselle alueelle tavoitellaan asuntoja noin 3 000 asukkaalle ja lisää työpaikkoja noin 8 500 ihmiselle.
Vuoden 2070 visioissa 90 hehtaariin laajentuneella alueella on 18 000 uutta työpaikkaa. Uusia asukkaita alueella olisi 16 000.
Hankkeen maamerkki
Nyt on käynnistetty Kupittaan kärjestä vasta sen ensimmäinen rakennusvaihe. Siinä toteutetaan Turun ammatti-instituutin TAI:n Taito-kampus, alueen infra, joukkoliikennekansi ja noin 660-paikkainen pysäköintilaitos.
Taito-kampuksesta tulee Kupittaan kärjen maamerkki. Uusi kahdeksankerroksinen kampusrakennus kokoaan yhteen kaikki Turun ammatti-instituutin palvelualat ja vetää noin 3 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa Turun tiedepuistoon tiiviisti osaksi tiedemaailmaa ja kaupunkikeskustaa.
– Tiedepuisto on Turun kaupungin kasvun veturi. Opiskelu- ja työpaikat ovat täällä rinta rinnan, pormestari Elo kuvaili.
Taito-kampuksen alimmista kerroksista tulee kaikille avoin kaupunkilaisten kohtaamisten paikka. Kampuksen läpi kulkee julkinen kulkureitti, mikä tekee oppilaitoksesta osan aktiivista kaupunkitilaa.
Kupittaan kärjen asemakaavan ensimmäinen vaihe sai lainvoimaisuuden marraskuussa 2025. Rakennustyöt ovat alkaneet tämän vuoden alussa. Ensimmäinen vaihe valmistuu vuonna 2028.
Kupittaan kärki toteutetaan kumppanuushankkeena, jonka osapuolina ovat Turun kaupunki, YIT, Lundén Architecture ja Renell Käppi Arkkitehdit. Allianssissa työskentelee noin 300 henkilöä noin 100 yrityksestä.
YIT:n toimitusjohtajan Heikki Vuorenmaan mukaan Suomessa ei ole aiemmin tehty näin suurta kaupunkikehityshanketta allianssimallilla.
– Tänne rakentuu 15 500 bruttoneliötä, mikä vastaan noin seitsemää jalkapallokenttää, Vuorenmaa kiteytti.
Lue myös:
