Turun ratikkatrilleri ”ratkeaa yhdellä äänellä suuntaan tai toiseen” – tässä viime hetken asetelmat

Kuvat Timo Jakonen

Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, vihreiden Niina Ratilainen on raitiotien vankkumaton kannattaja kuten lähes koko vihreiden valtuustoryhmä. Sen yhdestätoista jäsenestä kymmenen äänestää maanantaina raitiotien puolesta.

Selvitysten mukaan kasvava Turku tarvitsee jonkinlaisen joukkoliikenneratkaisun joka tapauksessa. Ratilaisen mielestä todistustaakka on raitiotien vastustajilla, koska Turun kaupunginvaltuusto teki jo vuonna 2009 periaatepäätöksen siitä, että kaupungin ruuhkaisimmilla linjoilla se ratkaisu olisi tulevaisuudessa raitiotie.

Ratilaisen mukaan vastaan hangoittelijat eivät ole missään vaiheessa kyenneet tarjoamaan uskottavaa vaihtoehtoa ratikalle.

– Raitiotie on ainoa mahdollisuus vastata niihin haasteisiin, jotka kasvavalla Turulla on edessään. Vastustajat puhuvat edelleen pelkästään kustannuksista. Heillä ei ole mitään yksimielisyyttä siitä, mitä Turun sitten pitäisi tehdä, jos ratikkapäätös on hylky.

– Isoin peruste ratikalle on se, että Turku on kasvanut tosi paljon ja väestöennuste näyttää isoa kasvua. Ennusteen mukaan Turussa on vähintään 40 000 asukasta enemmän vuonna 2040. Me tarvitsemme kaupungin selkärangaksi joukkoliikennemuodon, joka vastaa tähän kasvuun, Ratilainen perustelee.

Demareissa vastarintaa

Ville Lintunen on yksi mainituista raitiotien vastustajista. Hän jäi kuuden muun demarivaltuutetun kanssa vähemmistöön, kun Sdp:n valtuustoryhmä otti toukokuun alussa ratikkaan myönteisen kannan äänin 9–7.

Se ei Sdp:n ryhmäoppositiota hetkauta. Lintusen mukaan jokainen heistä seitsemästä aikoo äänestää maanantaina raitiotietä vastaan, vaikka siitä tulisi ryhmältä sanktioita.

Lintunen torjuu Ratilaisen syytöksen siitä, että raitiotien vastustajilla ei olisi tarjota vaihtoehtoja. Lintusen mukaan ei ole vastustajien syy, millaiseksi päätösprosessi on ratikkaa ajavien voimien käsissä muotoutunut.

– Tilanne on ajettu siihen pisteeseen, että valtuustossa äänestetään maanantaina vain siitä, rakennetaanko ratikka vai ei. Ei kai se ole meidän valtuutettujen tehtävä valmistella päätöksille vaihtoehtoja, se on virkamiesten tehtävä, Lintunen toteaa.

Lintusen mukaan ratikan kannattajat ja vastustajat eivät ole tavoitteista erimielisiä. Hän huomauttaa, että kaikki ryhmät ovat sitoutuneet pormestariohjelmaan, jossa sitoudutaan kehittämään Turkuun joukkoliikennekäytävä.

Lintunen ei vain halua, että se rakentuu ratikan ympärille.

– Minä perustelen kielteistä kantaani taloudellisilla seikoilla. Turku velkaantuu aivan hirvittävää tahtia, joten onko nyt oikea aika tehdä Turun historian suurin investointi, Lintunen kysyy.

– Mikä se vaihtoehto ratikalle sitten on, Ratilainen tivaa.

– Lähdetään selvittämään, mitä superbussi maksaa, vai laajennetaanko vain runkobussilinjastoa. Yhtäkään toista vaihtoehtoa ei ole selvitetty yhtä perusteellisesti kuin raitiotietä. Jos puhutaan superbussista, niin siitä tehty selvitys oli vain pintaraapaisu, Lintunen vastaa.

Raitioteiden Eurooppa

Ratilainen istuu Euroopan alueiden komiteassa. Se on yli 300 eurooppalaisesta kuntapäättäjästä muodostuva elin, joka tuo alueiden ja kuntien ääntä EU:n päätöksentekoon.

Ratilainen huomauttaa, että kasvavat kaupungit rakentavat itselleen raitioteitä ympäri Euroopan. Myös Tampereen positiivisiin kokemuksiin ratikasta viitataan Suomessa usein.

– Olen Euroopan alueiden komiteassa kysynyt muilta ihmisiltä, mitä he ajattelevat raitiotiekaupungeista. Olen huomannut, että ihmiset voi jakaa kahteen joukkoon. Niihin, joiden mielestä raitiotie on fantastinen, ja niihin, jotka toivovat, että heidän kaupunkiinsa voisi rakentaa ratikan, Ratilainen toteaa.

Lintusta, kuten monia muitakin turkulaisia raitiotien vastustajia, hirvittää kuitenkin investoinnin hinta.

Vielä yleissuunnitelmavaiheessa raitiotien kustannusten arvioitiin olevan ilman kalustoa 344 miljoonaa euroa. Toteutussuunnitelman valmistuessa viime tammikuussa hinta kuitenkin pomppasi 465 miljoonaan euroon. Sen päälle tulisi vielä 65–75 miljoonaa euroa maksava kalustohankinta.

Vertailun vuoksi satama–Varissuo-linjan kattavan superbussi-investoinnin kustannusarvio on 241 miljoonaa euroa sisältäen varikon.

Ratilaisen mielestä ratikan kustannukset pitää suhteuttaa siihen, että ollaan tekemässä kaupungin elinvoimaisuuden näkökulmasta välttämätöntä investointia sadan vuoden tähtäimellä.

– Ratikka ei ole mitään kivaa extraa vaan se tarvitaan. Superbussi on runkolinjabussien veroinen ratkaisu, joka ei riitä. Raitiotiekalusto on pitkäikäisempää kuin superbussit, ja 30 prosenttia raitiotien kustannuksista on infran perusparannustöitä, jotka Turun täytyy joka tapauksessa tehdä. Lisäksi valtio on osallistunut suurten kaupunkien ratikkahankkeiden kustannuksiin, Ratilainen luettelee.

Kokoomuksen kanta

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Olli A. Manni kertoo, että kokoomuksen viidentoista hengen ryhmä kokoontuu päättämään ratikkakannastaan sunnuntaina.

Manni uskoo ratikan vastustajien ottavan ryhmässä voiton parin äänen erolla. Mikäli näin käy, raitiotien kannattajat voivat Mannin mukaan ryhmälle ilmoituksen tekemällä äänestää ryhmäpäätöksen vastaisesti ilman huolta sanktioista.

Manni toteaa, että kokoomuksen ryhmässä monia arveluttaa raitiotien yli 500 miljoonan euron kipuava hinta.

– Kustannukset tiedetään, mutta tulot ovat pitkälti arvailujen varassa, Manni tiivistää.

Manni uskoo, että valtuuston ratikkapäätös syntyy heti maanantaina. Hän on etukäteen laskeskellut, että hankkeen kohtalo ”ratkeaa yhdellä äänellä suuntaan tai toiseen.”

Manni pitää sitä ongelmallisena.

– Tämä on Turun historian suurin investointi. Olen kritisoinut voimakkaasti sitä, että tehdään näin merkittävää investointia yhden äänen erolla. Siitä ei ikinä hyvä seuraa. Ratikkahankkeessa olisi pitänyt ottaa aikalisä silloin, kun ympäryskunnat päättivät jäädä siitä pois. Ympäryskuntien kanssa tästä olisi tullut aito seudullinen joukkoliikennejärjestelmä. Nyt meille tulee poikittainen ratikkalinja kaupungin läpi, Manni luonnehtii.