Tutkijat: Kunnan budjetointiin tarvitaan pidempi aikajänne
Kunnan rapautuvaan infrastruktuuriin ja riskien hallintaan olisi nykyistä parempi kiinnittää huomiota, jos kuntien budjetointi olisi vuoden nykyistä pidempi, toteavat tutkijat Tuija Rajala ja Jari Tammi Tampereen yliopistosta.
Päätelmä syntyi Budjetointia kuntien muutoskierteessä -tutkimuksen tuloksista.
Tutkimuksen
rahoittaneen Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tiedotteessa
todetaan, että talousarvioissa näkyy isoina könttäsummina se, että
kuntia johdetaan yhä enemmän
valtuustosopimuksilla.
rahoittaneen Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tiedotteessa
todetaan, että talousarvioissa näkyy isoina könttäsummina se, että
kuntia johdetaan yhä enemmän
valtuustosopimuksilla.
–
Tavallinen rivivaltuutettu ei välttämättä tiedä, mitä näiden lukujen
takana on. On syytä kysyä, tulisiko yksittäisen valtuutetun myös näistä
tietää ja miten tämä kokonaisuus
tulisi budjettikäsittelyn yhteydessä esittää?
Tavallinen rivivaltuutettu ei välttämättä tiedä, mitä näiden lukujen
takana on. On syytä kysyä, tulisiko yksittäisen valtuutetun myös näistä
tietää ja miten tämä kokonaisuus
tulisi budjettikäsittelyn yhteydessä esittää?
–
Osassa kuntia on ryhdytty laatimaan valtuustosopimuksia, joissa
yhdistetään strategiset toiminnan periaatteet talouden johtamiseen.
Samalla halutaan puuttua konkreettisiin
asioihin, kuten maksupolitiikkaan, rakentamisen puutteisiin,
sopimuksellisiin riskeihin ja ajankohtaisiin yhteistyöhankkeisiin.
Ei-rahassa mitattavat asiat tulisi tuoda selkeästi esille budjetin
käsittelyn yhteydessä.
Osassa kuntia on ryhdytty laatimaan valtuustosopimuksia, joissa
yhdistetään strategiset toiminnan periaatteet talouden johtamiseen.
Samalla halutaan puuttua konkreettisiin
asioihin, kuten maksupolitiikkaan, rakentamisen puutteisiin,
sopimuksellisiin riskeihin ja ajankohtaisiin yhteistyöhankkeisiin.
Ei-rahassa mitattavat asiat tulisi tuoda selkeästi esille budjetin
käsittelyn yhteydessä.
Tutkijat myös peräänkuuluttavat nykyistä kattavampaa toimintapolitiikkaa konserniohjauksen rinnalle.
–
Ristiriitoja syntyy, kun yksiköissä ei tunnisteta kunnan kokonaisetua,
eikä valtuustokaan osaa asetta konsernin osille tavoitteita.
Ristiriitoja syntyy, kun yksiköissä ei tunnisteta kunnan kokonaisetua,
eikä valtuustokaan osaa asetta konsernin osille tavoitteita.
Tutkimukseen voi tutustaKAKSin verkkosivuilla