Tutkimus: Yksityisautoilu oli yksi kaupunkisuunnittelun poliittisista ristiriidoista, jotka nousivat esille Helsingissä, Tampereella ja Oulussa

Kaupunkisuunnittelu on polttava kysymys monissa kaupungeissa, Tampereen yliopisto tiedottaa.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Mikko Vesterisen mukaan kaupunkirakenteen kasvu, ympäristönsuojelu ja kaupunkitilan muutos ovat keskeisiä puolueita jakavia kysymyksiä.

Kansalaisten alhainen kiinnostus kuntavaaleja kohtaan on ristiriidassa kaupunkien maankäytöstä ja kaavoituksesta käytävän julkisen keskustelun kanssa, joka on usein kiivasta ja täynnä konflikteja.

Väitöskirjassaan Mikko Vesterinen tutkii puolueiden tavoitteita ja poliittisia konflikteja Helsingin, Tampereen ja Oulun kaupunkisuunnittelussa.

– Kaupunkisuunnittelun poliittiset ristiriidat liittyvät ympäristönsuojeluun, kaupunkirakenteen kasvusuuntaan, yksityisautoiluun, kaupunkitilan muutokseen ja rakentamisen sääntelyyn, Vesterinen kertoo.

– Nämä viisi ristiriitaa tulivat esille kaikissa kolmessa tutkimuskaupungissa, Vesterinen lisää tiedotteen mukaan.

Jakolinjat näkyvät

Tutkimuksen mukaan yhteiskunnalliset jakolinjat, kuten keskusta-maaseutu ja oikeisto-vasemmisto, heijastuvat puolueiden tavoitteisiin kaupunkisuunnittelussa.

Näiden lisäksi puolueiden tavoitteisiin vaikuttaa ympäristönsuojelun tarkastelutaso eli se, tarkastellaanko ympäristönsuojelua koko kaupungin vai yhden asuinalueen tasolta.

Tutkimuksessa puolueiden tavoitteita tarkastellaan kaupunkisuunnittelun taloudellisten, ympäristöllisten ja sosiaalisten tavoitteiden näkökulmasta.

Tutkimuksen mukaan kokoomus painottaa tavoitteissaan kaupungin taloudellista elinvoimaa, SDP sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja vihreät ekologista kestävyyttä.

Keskusta painottaa tavoitteissaan alueellista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta, mikä tarkoittaa puolueelle hajautettua yhdyskuntarakennetta, tiedotteessa kerrotaan.

Vasemmistoliitto painottaa ympäristöoikeudenmukaisuutta, joka pyrkii huomioimaan niin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuin ympäristöllisen kestävyyden.

Perussuomalaiset eroaa muista puolueista suhtautumalla yleisesti kriittisesti kaupunkitilan muutoksen.

– Puolueiden tavoitteiden ohella poliittinen päätöksentekokulttuuri vaikuttaa kaupunkisuunnittelusta käytäviin konflikteihin. Tutkimukseni mukaan Oulussa on vahva konsensuspolitiikan historia, joka on viime valtuustokausilla muuttunut blokkipolitiikaksi.

– Helsingissä koalitiot vaihtelevat asiakohtaisesti ja Tampereella pormestarisopimuksella on keskeinen rooli poliittisessa päätöksenteossa, Vesterinen mainitsee.

Tutkimuksessaan Vesterinen myös havaitsee, että keskeinen tekijä suunnittelukohteiden politisoitumiselle ovat erilaiset yhden asian kansalaisliikkeet, jotka syntyvät tapauskohtaisesti ja verkostomaisesti vastustamaan yksittäisiä suunnittelukohteita.

Nämä kansalaisliikkeet ovat merkittävä syy sille, minkä takia lähiluonnonsuojelusta on muodostunut keskeinen poliittinen kysymys tutkimuskaupunkien kaupunkisuunnittelussa.