Tuulivoiman rakentaminen jakaa kuntalaisia – "On oltu löysässä hirressä"

Teksti Jukka Ahdelma
Kuvat Jukka Laitinen

Vihreän energian edut tunnustetaan, mutta tuulipuiston perustaminen on tasapainoilua.

Kangasniemellä käydään lähes repivää keskustelua. Pudasjärvi sopi menettelytavoista.

Kangasniemeläinen tilanomistaja Juha Matti Himottu esittelee kotitilansa pihapiiriä ja selaa samalla karttaa.

Tilan raja menee punaisen piha-aitan takana. Naapurin puolelle on tulossa viisi tuulivoimalaa, lähimmät kolme näköetäisyydelle aitan taakse.

Paikka on Kangasniemen Huuhtimäki. Tuulivoimahanketta valmistelee yhtiö, joka on osa maakunnallisen energiayhtiön Suur-Savon Sähkö Oy:n konsernia.

Himottu on hanketta vastaan. Hänen mukaansa tuulivoimahanke pilaa alueen ja tilan elinolot, eikä tuo vastaavasti hyötyjä koko kunnalle.

– Tätä on valmisteltu salassa ja kuunneltu vain maanvuokralaisia. Kolme vuotta on oltu löysässä hirressä. On mennyt luotto kuntaan, sanoo Himottu.

Vaikea kysymys

Kangasniemellä Etelä-Savon maakunnan länsilaidalla tuulivoima jakaa raskaasti kuntalaisia.

Jännitteinen on lievä sana. Osa kuntalaisista vastustaa tuulivoimaa, osa on puolesta ja iso osa ei sano kantaansa, ettei tarvitse valita puolta.

Asetelma on jättänyt jälkensä. Metsästysseuran jäsenyyksiä on purettu ja kun yhden tuulivoima-alueen maanvuokraajiin kuuluu seurakunta, on erottu kirkosta.

Luottamusjohto odottaa osayleiskaavaa, osa kieltäytyy haastattelusta, ja kunnan virkajohtoa syytetään rakenteellisesta korruptiosta.

Etelä-Savossa tuulivoiman rakentaminen on vaikea kysymys, sillä vaihemaakuntakaavassa voimala-alueita on vain kahdessa maakunnan läntisimmässä kunnassa, Kangasniemellä kolme ja Pieksämäen kaupungissa neljä aluetta. Idemmäksi Itä-Suomeen ei tälle korkeudelle ole suunniteltu tuulivoimaa. Esteenä on Puolustusvoimien kanta.

Vaihekaava on kesken. Kangasniemellä aluemerkintää vastustanut yhdistys valitti kaavasta hallinto-oikeuteen, joka kumosi valituksen. Yhdistys on hakenut KHO:lta valitusoikeutta.

”Ei tuo lisää asukkaita”

Kangasniemellä tuulivoiman rakentaminen ratkaistaan osayleiskaavassa, jonka tekemistä kunnalle esitti Suur-Savon Sähkö. Kaavaa laatii SSS:n toimeksiannosta konsulttiyhtiö.

Juha Matti Himottu arvostelee kovin sanoin Huuhtimäen tuulivoimahanketta.

– Kunta ajaa tuulivoimaa, ja koko asia näyttää jo päätetyltä. Kunnat omistavat energiayhtiön osakkeita, eikä vastaan haluta olla. Asukkaiden kantaa vähätellään. Valtuutetutkaan eivät uskalla sanoa kantaansa. Väitän, että koko asiaan ei olla kunnolla perehdytty.

– Maanomistajat saavat maanvuokratuloja, mutta kunnalle tulot ovat tuulivoimasta pieniä. Vuokralainen tulee ja sanoo, miten kylällä pitää elää. Ei tällaista tulisi olla.

Osayleiskaavan laadintapäätös syntyi valtuuston enemmistöpäätöksellä kesällä 2023. Valtuutettu, kunnanhallituksen jäsen Milja Halttunen (kesk.) esitti tuolloin, että kaavatyötä ei aloiteta.

– Suunnitelmat ja keskustelut lähtivät alusta saakka väärille urille. Ensiksi olisi pitänyt laatia paikalliset pelisäännöt tuulivoiman rakentamiseen, esimerkiksi määritellä vähimmäisetäisyys myllyjen ja asutuksen välille. Kangasniemellä etäisyydeksi on laskettu kilometri. Jos se olisi kaksi kilometriä, yhtään myllyä ei toteutuisi.

Halttunen on sukutilan osaomistaja ja tekee päivätyöt metsäalalla.

– Päätökset tulee tehdä niin, että ne eivät synnytä alueellista eriarvoisuutta. Kyläläiset ovat kääntyneet toisiaan vastaan.

– Tuulivoiman puolustajat eivät kykene asettumaan tuulivoima-alueiden asukkaiden asemaan. Näkemyksiä ohjaavat taloudelliset tekijät, vaikka kyse on arvovalinnoista ja ihmisten oikeudesta omaan elinympäristöönsä.

– Tuulivoiman suunnitteluun on käytetty aikaa ja rahaa, jota olisi voitu ohjata oikeisiin vetovoimatekijöihin, esimerkiksi luontoon ja matkailun edistämiseen. Tuulivoima ei tuo lisää asukkaita, päinvastoin, jotkut sanovat, että jos tuulivoimaa rakennetaan, he lähtevät.

Kunnalle elinvoimakysymys

Kangasniemen kunnan arki on kohtuukunnossa. Julkistalous on tasapainossa, taseessa on ylijäämää ja velkaantuminen on alle kuntien keskiarvon.

Haastetta tuovat ikärakenne ja työikäisten väheneminen, ja asukasluku on juuri pudonnut 5 000 asukkaan rajan alle.

Tarvitseeko Kangasniemi tuulivoimaa, kunnanjohtaja Kimmo Kainulainen?

– En ole vielä muodostanut lopullista kantaani. Tuulivoima on osa suomalaisen yhteiskunnan vihreää siirtymää, jossa kunta voi olla paikallisesti mukana. Se tosin vaatii monenlaista yhteensovittamista.

– Korostan kuntalaisten ja asukkaiden näkökulmaa. Kyse on kunnan elinvoimasta, mutta myös siitä, miten priorisoidaan talouden ja vastaavasti sosiaalisten ja ympäristövaikutusten merkitys.

Kainulainen arvioi tulopuolta varovaisesti. Kiinteistöverotulo voi olla 20 000–30 000 euroa vuodessa myllyä kohden.

– Taloudelliset vaikutukset täsmentyvät. Vireillä oleva tuulivoimapuisto olisi pieni, viisi voimalaa, mutta pitkällä tähtäimellä tuulivoimalla voi olla merkittävää vaikutusta.

– Tuulivoiman kerrannaisvaikutuksia on vaikea ennakoida. Rakentamisvaiheessa on työllisyysvaikutuksia, pitemmällä tähtäimellä vähemmän. Valtionosuusuudistuksessa tulisi saada selkeä linjaus tuulivoimasta ja verotulojen tasausjärjestelmästä.

Kainulainen itse ja hänen virkakuntansa ovat joutuneet tuleen, sillä yksi valtuutettu katsoo, että virkajohto on tuulivoimakysymyksessä syyllistynyt rakenteelliseen korruptioon.

– Päätöksenteon taustaksi on oltava tietoa, johon nojata. Voi kysyä, kenellä on se oikea tieto. Intressejä on, mutta eri näkökantojen tulee tulla esille. Meillä ei ole luurankoja kaapissa.

Kainulainen on Suur-Savon Sähkön konserniyhtiön Etelä-Savon energiasäätiön valtuuskunnan jäsen. Hän on jäävännyt itsensä esittelyssä ja päätöksenteossa.

– Jäsenyys Energiasäätiössä tuli minulle ikään kuin perintönä kunnanjohtajan viran vuoksi. Jääviyteni liittyy varovaisuusperiaatteen noudattamiseen.

– Suhtaudun vakavasti asiaan ja kytköksiin. Syytöksessä tulisi konkreettisesti osoittaa perustelut. Ei sellainen mieluisalta tunnu, kun en tunnista siitä itseäni.

Vastakkainasettelu kiihtynyt

Kahvilapuheiden mukaan tuulivoiman vastustajat ovat loppujen lopuksi pieni joukko, joka herkästi somessa maalittaa tuulivoiman puoltajat.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Susanna Pirttiaho (kesk.) harmittelee, että tuulivoimakeskustelu on lähtenyt kunnassa ”alusta saakka jengoille, jossa vastakkainasettelu on kiihtynyt”.

– Jokainen saa ajatella omasta näkökulmastaan, mutta ei voi olla vain yhtä totuutta, jonka kaikkien tulee ostaa. Osa heistä, jotka ovat tuulivoiman rakentamista vastaan, katsovat, että heillä on totuus, ja jos et ole samaa mieltä, olet vastaan.

Pirttiaho itse on kirkkoneuvoston jäsenenä ollut päättämässä seurakunnan omistaman voimala-alueen maanvuokrauksesta.

– En koe asemaani vaikeaksi. Kunnanhallituksessa olen jäävännyt itseni. Suhtaudun yleisellä tasolla avoimesti tuulivoimaan energiantuotannon muotona.

– Tarvitsemme sähköenergiaa. Itä-Suomi on jäänyt jälkeen läntisestä Suomesta. Tuulivoima on tuonut Länsi-Suomeen sellaista elinvoimaa, johon meillä Itä-Suomessa ei ole mahdollisuutta. Siksi tuulivoima on selvitettävä. Osayleiskaava tulisi saada pikaisesti päättäjien käsittelyyn. On huolehdittava kunnan taloudellisen pohjan vahvistamisesta.

Vihreä energia vetää investointeja

Kangasniemen naapurissa kuntarajan toisella puolen Pieksämäen kaupungissa Niinimäen 22 myllyn tuulipuistossa myllyt jo pyörivät.

Ihan helpolla Pieksämäen tuulivoima ei silti edennyt. Niinimäen toteutus vei vuosia, ja valmisteluvaiheessa olevan toisen ison voimala-alueen kaavasta valitettiin. Hallinto-oikeus kumosi maaliskuussa valituksen.

– Tuulivoiman käynnistämistä hierottiin 14 vuotta, joten siinä ajassa ehti käydä keskustelut moneen kertaan, sanoo kaupunginjohtaja Emilia Savolainen.

Savolainen on julkisuudessa, muun muassa Kuntalehden mielipidekirjoituksessaan, arvostellut tuulivoimaprosessien hidasta etenemistä.

– Eri näkökohdat tulee saattaa esille ja vuoropuhelu on tärkeää, mutta maailmalla rakennetaan miljoonakaupunkeja tuossa ajassa.

Savolainen on vakaasti tuulivoiman kannattaja. Kaupungin viimeisin hanke, viiden myllyn alueen rakentaminen, pysähtyi lautakuntakäsittelyyn.

Savolainen käytti otto-oikeutta.

– Vastustuksessa saattaa olla eräänlaista vaalikauden vaihtelua. Asia tuodaan kevään kuluessa kaupunginhallitukseen ja käsitellään aikanaan valtuustossa.

Savolaisella on perustelut linjalleen. Kyse on elinvoimasta, yritystoiminnan edistämisestä, aluetaloudesta ja kaupungin verotuloista. Nyt toimiva voimala-alue yksin tuo kaupungille noin 0,8 miljoonaa euroa kiinteistöveroa vuodessa.

– Tuulivoiman aluetaloudellinen vaikutus on merkittävä. Yrittäjät arvioivat, että ensimmäinen tuulivoimala-alue on tuonut kymmenen miljoonan euron suuruisen piristysruiskeen seudun talouteen.

Keskeistä on energiatuotannon vetovoima. Pieksämäellä on neuvotteluvaiheessa kaksi datakeskushanketta, joista toisen toteutus on suoraan sidottu tuulivoiman rakentamiseen.

– Vihreä energia vetää puoleensa. Jos alueelle saadaan tuulivoimatuotantoa, tulee myös muita investointeja. Kunnista toteutus ei ole kiinni, sanoo Savolainen.

Ensin hyväksyntä, sitten bisnestä

Pohjois-Pohjanmaan Oulunkaaren seutukunnan kaupunki Pudasjärvi lähti tuulivoimahankkeissaan liikkeelle perusteellisesta keskustelusta. Kaupunki määritteli linjat, odotteli maakuntakaavaa ja vei vasta sitten tuulivoimaratkaisuja päättäjien käsittelyyn.

Prosessina Pudasjärven tuulivoima ei sinänsä poikkea muista kunnista. Nyt kaupungissa on konsensus, jolla tuulivoimahankkeet viedään hallitusti päätöksentekoon.

– Käsittelyssä meillä on kymmenkunta kaavaa, joista päätökset kaupunginhallituksessa on tehty yksimielisesti. Valmistelussa ei mennä hanke edellä, vaan niin, että toteutukselle on ensin sekä päättäjien että asukkaiden hyväksyntä, sanoo kaupunkikehitysjohtaja Janne Karhu.

Pudasjärvellä toimii yksi vuonna 2024 käyttöönotettu 13 voimalan tuulipuisto. Uusia valmistellaan.

– Tuulivoima ja vihreä siirtymä ovat osa kaupungin strategiaa, sanoo Karhu.

Pudasjärvi hakee tuulivoimasta elinvoimaa. Kiinteistöveron merkitys kasvaa, mutta myös yrityselämän odotukset ovat suuria. Esimerkiksi synteettisen polttoaineen valmistus voi olla mahdollisuus Pudasjärvellä.

– Tunnistamme tuulivoiman potentiaalin, mutta emme halua olla vain energiareservaatti. Välillisiä vaikutuksia ei näy heti, mutta ne voivat realisoitua tuossa vuoden 2030 kahden puolen, sanoo Karhu.

Lue myös:

Nämä kymmenen kuntaa erottuvat joukosta tuulivoiman tulevaisuutta katsottaessa