Uutiset
Työkyvyttömyyseläkettä ei saa, jos hakemus on riittämätön – työelämäkin voi jäädä haaveeksi
Tutkijan mukaan tarvitsemme lisää tietoa ahdistuneisuuteen perustuvien sairauspoissaolojen jälkeisistä tilanteista.
Sairauspäivärahaa saa rajallisen ajan ja jo tällaisen jakson aikana voi herätä perusteltu tarve hakea työkyvyttömyyseläkettä.
Ahdistuneisuushäiriöt ovat yleistyneet jonkin verran myös työkyvyttömyyseläkehakemusten perusteena, Kela tiedottaa.
Samalla työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysaste on noussut etenkin mielenterveyden häiriöiden perusteella tehdyissä hakemuksissa. Hylkäysaste on noussut osatyökyvyttömyyseläkkeessä erityisesti ahdistuneisuuteen perustuvissa hakemuksissa. Nämä tiedot on vahvistettu Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa.
Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan työkyvyttömyyseläkeriski on puolet pienempi ahdistuneisuudessa kuin masennuksessa pitkän sairauspoissaolon jälkeen.
Mutta mistä tämä tutkimustulos kertoo?
Työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden osuus ei kerro koko totuutta työn ulkopuolelle päätymisestä.
Eikä työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneiden osuus ei kerro koko totuutta menetetyistä tai katkenneista työurista, tutkijat lisäävät.
Kelan tiedotteen mukaan hylkäävä työkyvyttömyyseläkepäätös ennustaa korkeaa todennäköisyyttä sille, että hakija siirtyy työelämän ulkopuolelle.
Monella hylkäävän päätöksen saavalla hakijalla työkyvyttömyys on dokumentoitu puutteellisesti eikä tukea ole välttämättä saatu riittävästi.
Tarvitaan lisää tietoa
Vaikka riski jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle on ahdistuneisuushäiriöissä melko pieni, se ei kerro koko kuvaa työn ulkopuolelle joutumisen riskistä. Näistä riskeistä on hyvä saada lisää tietoa.
– Voi olla, että ahdistuneisuushäiriöt altistavat työttömyydelle tai muuten työelämän ulkopuolelle päätymiselle, Kelan tutkija Riku Perhoniemi sanoo.
– Emme vielä tiedä riittävästi ahdistuneisuuteen perustuvien sairauspoissaolojen jälkeisistä tilanteista, ja tästä tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimusta.
Yllätyskäänne tutkimusten mukaan
Ahdistuneisuushäiriöistä on tullut 2020-luvulla yleisin peruste pitkille sairauspoissaoloille.
– Jos nämä pitkät sairauspoissaolot eivät kuitenkaan johda usein pysyvään työkyvyttömyyteen tai työurien katkeamiseen, se on tietenkin hyvä uutinen, Perhoniemi lisää tiedotteen mukaan.
Tutkijoiden mukaan on mahdollista, että ahdistuneisuushäiriöperusteisissa sairauspoissaoloissa on entistä useammin kyse vähemmän vakavasta oirehtimisesta.
Tuoreimmat tulokset poikkeavat aiemmista Suomessa ja Norjassa tehdyistä tutkimuksista, joiden mukaan ahdistuneisuushäiriö oli masennukseen verrattuna suurempi tai yhtä suuri riski työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lue myös:
