Työssäkäynti ja matkailu tarvitsevat toimivaa raideliikennettä – Lulu Ranteelle maakuntajohtajan terveiset

Toimiva junaliikenne Pieksämäeltä Savonlinnaan ja sen ansiosta yhteydet muualle Suomeen ovat iso keskustelunaihe itäisen Suomen kunnissa.

–Tämän radan sähköistys sekä Laitaatsalmen silta ovat kärkihankkeitamme, sanoo maakuntajohtaja Heini Utunen.

Hyvien itäsuomalaisten junayhteyksien ja Suomen poikittaisliikenteen puolesta järjestettiin höyryjunatapahtuma elokuun lauantaina. Tavoitteena on saada toimiva henkilöjunayhteys Pieksämäeltä Savonlinnaan.

Savonlinnan ja Parikkalan välillä kiskobussi kulkeekin. Yksi akilleenkantapäistä sijaitsee Savonlinnan Laitsaatsalmessa, jossa puuttuu noin sata metriä raidetta.

Kolmen maakuntaliiton ja kuntien yhteinen rataselvitys kertoo, minkälaista hyötyä työssäkäynnille, opiskelulle ja matkailulle olisi, jos käytettävissä olisi yhteys Pieksämäeltä Parikkalaan ja toisin päin.

Elämää radalle -tapahtuman aikana yleisöllä ja päättäjillä oli mahdollisuus ajaa Pieksämäeltä Rantasalmelle 104-vuotiaalla höyryjunalla, jolla Pieksämäen Höyryveturiyhdistys tekee matkoja. Sadat tapahtumaan osallistuneet ihmiset matkasivat Pieksämäki–Huutokoski–Joroinen–Kolkontaipale–Rantasalmi -reittiä. Höyryjuna Vr1 665 on lempinimeltään Kana 665.

Joroisten kunnanvaltuuston puheenjohtaja Päivi Anias osallistui höyryjunamatkalla ja osti evästä vanhan ajan tapaan Piirakkamummolta.
Päivi Anias toivoo asialle näkyvyyttä. Joroinen on pohjoissavolainen kunta, jossa on noin 4500 asukasta.

–Poikittaisliikenne on tosi heikko, mutta paljon ihmisiä käy töissä esimerkiksi Pieksämäellä ja Rantasalmella. Valtion pitäisi reagoida tähän. Raha on tiukalla, mutta Itä-Suomea ei saa unohtaa. Aiemmin tehty iso rataremontti menee täysin hukkaan, sanoo Anias ja viittaa siihen, että Savonlinnan kohdalla olevaan rata-aukkoon ei ole saatu vuosien toivomisen jälkeenkään rahoitusta.

Joroisten kunnanhallituksen puheenjohtaja Jiri Leppänen harmittelee poikittaisliikenteen heikkoutta muun muassa työmatkaliikkumisen takia, mutta muutenkin.

–On aika yleistä, että käydään lähikunnissa töissä. Liikenneyhteydet voivat vaikuttaa asumiseen. Se on myös huoltovarmuustekijä.

Rantasalmen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Marjo Isotalus kiersi höyryjunan vaunuissa puhumassa aiheesta. Keskustelukumppaniksi löytyi muun muassa Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen, joka omassa puheenvuorossaan viittasi vahvasti kuntien ja maakuntaliittojen selvitykseen raideliikenteen merkityksestä.

–Tämän radan sähköistys sekä Laitaatsalmen silta ovat kärkihankkeitamme. Lähetänkin tässä viestin liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranteelle ja koko maan hallitukselle vetoomuksena tämän rataosuuden investoinneista.

Lumovoimaa kulttuurista -hankkeen hankekoordinaattori Riitta Kärkkäinen oli yksi tapahtuman järjestäjistä ja kulki tapaamassa junassa matkustanutta yleisöä.

Osa laajempaa kokonaisuutta

Rantasalmen hallintojohtaja Jarkko Sanisalo kertoi kunnan haluavan vaikuttaa siihen, että rata otetaan uudelleen käyttöön osana Itä-Suomen laajempaa kokonaisuutta.

–Rantasalmen kunta haluaa olla mukana, koska yhteys alueelle on strategisesti tärkeä.

Rantasalmen hallintojohtaja Jarkko Sinisalo juonsi tapahtuman.

Tapahtumalla oli useita järjestäjiä, joista Lumovoimaa kulttuurista- ja Tulevaisuuden Huutokoski -hankkeet saavat EU:n maaseuturahoitusta SavonLuotsi Leaderin kautta.

Rantasalmen asemalla pitivät puheenvuorot Rantasalmen kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Juho Tiainen, Etelä-Savon maakuntajohtaja Heini Utunen, kansanedustajat Oskari Valtola ja Vesa Kallio, Joroisten hallintopäällikkö Virva Levänen ja Savonlinnan kauppakamariosastosta asiamies Mia Immonen.

Katso tästä raideliikenneselvitys:
Raideliikenneselvitys on valmistunut: Pieksämäki-Savonlinna-ratayhteyden palauttaminen parantaisi raideliikenteen toimintavarmuutta – Etelä-Savon Maakuntaliitto